Huostaanoton dokumentointi
Yleistä
Lastensuojelulaki velvoittaa kirjaamaan lasta tai nuorta koskeviin asiakaskirjoihin vireille tulosta lähtien kaikki lapsen tai nuoren tarvitsemien lastensuojelutoimenpiteiden järjestämiseen vaikuttavat tiedot sekä toimenpiteiden suunnittelun, toteutuksen ja seurannan kannalta tarpeelliset tiedot.
Lastensuojelulaki 33 § (Finlex)
Asiakasasiakirjojen huolellinen laatiminen palvelee asiaan osallisten, erityisesti lapsen ja hänen huoltajansa oikeusturvaa. Asiakirjojen tehtävänä on palvella sosiaalityön suunnittelua, toteutusta ja seurantaa ja hyvin laadittuina ne osaltaan edistävät luottamuksellisen suhteen syntymistä viranomaisen ja perheen välille.
Sosiaalityöntekijöiden käytössä olevassa tietoverkossa tulee olla dokumentoituna jäsentynyt ja informatiivinen esitys huostaanoton eri vaiheista ja tapahtumista. Myös kaikki asiakastapaukseen liittyvät paperidokumentit on säilytettävä 10 vuotta. Dokumentoinnin tulee olla suunnitelmallista ja tapahtua yhteistyössä perheen ja muiden asianosaisten kanssa.
Asiakaskirjoihin kerätään aina faktatietoa: mitä puutteita lapsen huolenpidossa on, millaiset ovat kodin olosuhteet, mitkä puutteet aiheuttavat vakavaa vaaraa lapsen terveydelle tai kehitykselle, miten niitä on yritetty poistaa tai ratkaista, lapsen oireet ja niin edelleen.
Kirjaamisen tavoitteet
- Lapsen kannalta: Lapsella on oikeus saada tietoa itseään koskevista asioista. Yli 12-vuotiaalla lapsella on oikeus tutustua asiakirjoihin ja esittää niistä oma näkemyksensä. Myöhemmissä elämänvaiheissa lapsi/nuori voi rakentaa kuvaa elämästään myös asiakirjatietojen perusteella. Tämä edellyttää, että ne on kirjattu selvästi ja luotettavasti. Lisätietoa osiossa Lapsen oikeus itseään koskevaan tietoon
- Vanhempien kannalta: Asiakirjoissa huostaanottoon johtanut kehityskulku on selostettava luotettavasti sekä asianosaistenkin kannalta ymmärrettävällä tavalla. Asianosaisille on myös varattava tilaisuus antaa selityksensä asiantuntijoiden lausumista. Asiakirjoihin on hyvä muistaa kirjoittaa myös myönteisistä asioista. Lisäksi on tärkeää muistaa kirjata näkyviin asianosaisten mahdolliset näkemyserot, esimerkiksi tapahtumien kulusta ja johtopäätöksistä.
Oikeudesta saada lasta koskevaa tietoa ja antaa suostumus tiedon luovuttamiseen sivulliselle: Huoltaja ja huollosta irrotettu vanhempi - Työntekijän kannalta: Myös työntekijän oikeusturva toteutuu, kun tapausten kulku ja huostaanoton perustelut on asianmukaisesti kirjattu. Muistiinpanot auttavat hahmottamaan tapausten kulkua ja edistävät työprosessia sekä helpottavat asiakassuhteen jatkuvuutta myös työntekijän vaihtuessa. (Taskinen 2003.)
Asiakastyön muistiinpanot ja kirjaukset
Muistiinpanoissa tulisi käyttää suoria lainauksia tai kuvauksia tilanteista ja muista olosuhteista, joilla on merkitystä asian ratkaisun kannalta. Asiakirjoista tulisi ilmetä, kuka havainnon on tehnyt, missä tilanteessa ja miten havainnot on suoritettu.
Asiakirjoissa tulisi välttää "työpaikkaslangin" käyttöä, koska asiakirjat ovat myös näytettävissä asiakkaalle, hänen niin halutessa. Muistiinpanoissa olisi hyvä tuoda esiin myös positiivisia asioita perheestä ja lapsesta, eikä vain perheen ongelmia ja negatiivisia asioita. Erimielisyydet, esimerkiksi päätöksistä, on kirjattava muistiinpanoihin. (Puonti & Saarnio & Hujala 2004, 96.)
Asiakastyön muistiinpanoissa on syytä kiinnittää huomiota erityisesti lapsen näkymiseen asiakirjoissa. Lapsen mielipiteitä, tunteita ja ajatuksia on tuotava esille. Myös vanhempien mielipiteet, tunteet ja ajatukset on kirjattava. Muistiinpanoissa on hyvä tuoda esiin vanhempien ja lapsen välistä vuorovaikutusta. Vuorovaikutus ei aina ole kielellistä, vaan huomiota on kiinnitettävä myös ei-kielelliseen vuorovaikutukseen.
Huostaanottoon liittyvissä teksteissä tuodaan esiin myös asiakkaan voimavaroja, vahvuuksia ja onnistumisia. Esimerkiksi suunnitelmateksteissä tämä luontevasti liittyy kuntoutusmenetelmien ja selviytymiskeinojen valintaan.
Positiivisuudella rakennetaan hyvää yhteistyösuhdetta, parannetaan asiakkaan uskoa itseensä ja mahdollisuuksiinsa sekä lisätään kuntoutumismotivaatiota. Asiakkaalla on myös oikeus tietää, mitkä ovat ne voimavarat, joihin perustuen kuntoutumista suunnitellaan. (Jokinen 2005, 7.)
Muistiinpanoissa tärkeää on moniäänisyyden tuominen esiin. Eri asiantuntijatahojen lausunnot ja myös muiden läheisten, kuin pelkästään vanhempien, mielipiteet tulee kirjata ylös.
Asioiden ylös kirjaaminen auttaa myös sosiaalityöntekijää jäsentämään työtään ja pysymään ajan tasalla tilanteessa. Erityisen tärkeää muistiinpanojen tekeminen on myös siksi, että työntekijän vaihtuessa (esimerkiksi loman ajaksi) uudella työntekijällä on käytettävissään tarvittavat tiedot lapsen ja perheen tilanteesta.
Lähteet
- Taskinen, Sirpa (toim.) (2003): Huostaanotto. Lastensuojelun asiantuntijaryhmän suositus huostaanottoprosessin laatua ohjaaviksi yleisiksi periaatteiksi. Oppaita 33. Jyväskylä: Stakes.
- Jokinen, Juha (toim.) (2005): Esitys toimenpiteistä huostaanottomenettelyn kehittämiseksi.
- Räty, Tapio (2019) Lastensuojelulaki. Käytäntö ja soveltaminen. Helsinki: edita Publishing Oy.
