Päätöksentekoprosessi

Tällä sivulla on kuvattu huostaanottoa koskeva päätöksentekoprosessi vaiheittain.

Suostumukseen perustuva huostaanotto

Jos lapsen huoltaja tai 12 vuotta täyttänyt lapsi ei vastusta huostaanottoa, päätöksen huostaanotosta tekee lastensuojelusta vastaava viranomainen. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä valmistelee asian ja sosiaalihuollon johtava viranhaltija tekee huostaanottopäätöksen.
Lastensuojelulaki 43 § 1 momentti (Finlex)

Ennen päätöksentekoa täytyy selvittää lapsen oma mielipide ja varata hänelle mahdollisuus tulla kuulluksi. Myös lapsen vanhemmalle, huoltajalle ja henkilölle, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi on tai on välittömästi ennen asian valmistelua ollut, täytyy varata tilaisuus tulla kuulluksi.

Sosiaalihuollon johtava viranhaltija voi tehdä päätöksen ilman kuulemista, jos

  • kuulematta jättäminen on perusteltua lapsen ja kuultavan puuttuvan yhteydenpidon vuoksi eikä kuulemisen voida olettaa olevan ehdottoman välttämätöntä asian selvittämiseksi
  • kuultavan asuin- tai olinpaikkaa ei voida kohtuullisin toimenpitein selvittää tai
  • kuulemisesta saattaa aiheutua vakavaa vaaraa lapsen kehitykselle tai turvallisuudelle ja kuulematta jättäminen on välttämätöntä lapsen edun toteutumisen kannalta.

Oikeus tulla kuulluksi omassa asiassaan on yksi hyvän hallinnon periaatteista ja yksilön oikeussuojan tae. Kuulemisen sivuuttamisen pitää olla perusteltua ja siihen täytyy olla painavat syyt. Lasta koskeviin asiakirjoihin täytyy kirjata, miksi kuulemista ei ole tehty.
Perustuslaki 21 § (Finlex)

Vaikka henkilö olisi jätetty kuulematta, hänelle täytyy silti antaa todisteellisesti tiedoksi lapsen huostaanottoa, sijaishuoltoa tai huostassapidon lopettamista koskeva päätös.
Hallintolaki 60 § (Finlex)

Huostaanotosta täytyy tehdä kirjallinen päätös, joka pitää valmistella yhtä huolellisesti kuin hallinto-oikeudelle tehtävä huostaanottoa koskeva hakemus. Myös suostumukseen perustuva huostaanottopäätös voi myöhemmin tulla hallinto-oikeuden käsiteltäväksi, jos asianosainen hakee siihen muutosta.

Huostaanottopäätöksen sisältö

Huostaanottopäätöksen täytyy sisältää sekä päätös huostaanotosta että päätös sijoittamisesta sijaishuoltoon.

Päätöksenteossa täytyy varmistaa, että kaikille asianosaisille on varattu tilaisuus todisteelliseen kuulemiseen ja eri tahoilta on saatu tarpeelliset lausunnot.

Päätökseen täytyy liittää muutoksenhakuohje. Lapsen vanhempi ja huoltaja sekä henkilö, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi on tai on välittömästi ennen asian valmistelua ollut, myös huostaanottoon aiemmin suostuneet henkilöt, voivat valittaa päätöksestä hallinto-oikeudelle 30 päivän sisällä siitä, kun he ovat saaneet päätöksen tiedoksi.
Lastensuojelulaki 89-92 § (Finlex)

Kiireellisen sijoituksen jälkeen tapahtuvan huostaanoton valmistelun määräajoista löytyy tietoa sivulta Kiireellinen sijoitus.

Lausunnot päätöksen tueksi

Lastensuojeluviranomaisilla on oikeus pyytää lausuntoja huostaanottopäätöksen tueksi muilta viranomaisilta. Näitä voivat olla muun muassa lääkärinlausunnot, psykologin lausunnot, kouluterveydenhoitajan, opettajien ja koulukuraattorin lausunnot.

Lausuntopyyntöjen täytyy olla yksilöityjä ja tarkkoja ja niiden täytyy sisältää kaikki olennaiset tiedot. Tärkeimpien yhteistyötahojen kanssa on hyvä sopia toimivasta lausuntokäytännöstä.

Kirjallisesta lausuntopyynnöstä täytyy käydä ilmi

Lausuntopyynnössä kannattaa mainita erikseen, millaisiin asioihin lausunnossa toivotaan kiinnitettävän huomiota, kuten esimerkiksi

  • tutkimusajat ja paikat, tutkimuksen suorittajat ja lausunnon valmistelijat, jotka tulisi ilmoittaa mahdollisimman tarkoin
  • lyhyt ja olennaiseen keskittyvä analyysi tapausten taustasta ja perhetilanteesta
  • selostus tutkimuksiin johtaneesta tilanteesta
  • kertomukset ja johtopäätökset sekä objektiiviset havainnot erikseen ja
  • selkeä, ymmärrettävä kieli.

Lähtökohtana on asiakkaan suostumukseen perustuva tiedonhankinta. Asiakkaan täytyy aina tietää, mitä tietoja hänestä on hankittu muilta tahoilta. Lausunnot käydään yhdessä läpi asiakkaan kanssa ja ne selitetään hänelle.

Hyvinvointialueen asettama lastensuojelun asiantuntijaryhmä avustaa sosiaalityöntekijää lapsen huostaanottoa sekä sijaishuoltoa koskevien asioiden valmistelussa ja muussa lastensuojelutyössä. Myös asiantuntijaryhmä voi antaa lausuntoja lastensuojelutoimenpiteitä koskevan päätöksenteon tueksi.

Asiantuntijaryhmällä ei ole nimenomaisesti säädettyä oikeutta saada konsultaationsa ja lausuntojensa pohjaksi salassa pidettäviä tietoja. Konsultaatiolausunto voidaan tehdä anonyymisti, mikä tarkoittaa, ettei perhettä tai lasta koskevia tunnistetietoja ei ilmaista asiantuntijaryhmälle.

Jos asiantuntijaryhmän antamaa lausuntoa käytetään päätöksenteossa, asiakirjoissa on kuvattava, mitä tietoja asiantuntijaryhmän käyttöön on annettu, kun lausuntoa on pyydetty. Tämä on erityisen tärkeää kuvata huostaanottoa koskevassa hakemuksessa.

Terveydenhuollon viranomaisilla on erityinen laissa säädetty velvollisuus antaa asiantuntija-apua.
Lastensuojelulaki 15 § (Finlex)

Tietojen saamisesta muilta viranomaisilta on lisäksi säädetty sosiaalihuollon asiakaslaissa.
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 16-18 § (Finlex)

Tahdonvastainen huostaanotto

Jos 12 vuotta täyttänyt lapsi tai hänen huoltajansa vastustaa huostaanottoa tai huostaanottoon välittömästi liittyvää sijaishuoltoon sijoittamista, päätöstä ei voida tehdä lastensuojelusta vastaavassa viranomaisessa. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä valmistelee hakemuksen. Sosiaalihuollon johtava viranhaltija tai hänen määräämänsä muu viranhaltija tekee hallinto-oikeudelle hakemuksen huostaanotosta.
Lastensuojelulaki 43 § 2 momentti (Finlex)

Lastensuojelua koskevat asiat täytyy käsitellä hallinto-oikeudessa kiireellisinä.

Huostaanottohakemus hallinto-oikeudelle

Hakemus osoitetaan sille hallinto-oikeudelle, jonka tuomiopiirissä hakemuksen tehneen viranomaisen toimialue on.
Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa  (808/2019, Finlex) 2 luku 10 § 1 momentti

KHO 2022:123 (Finlex.fi): Korkein hallinto-oikeus katsoo, ettei tahdonvastaista huostaanottoa koskevaa hakemusasiaa ole perusteita käsitellä hallintoriitana vaan hallintoprosessilaissa ja sen esitöissä tarkoitettuna muuna hallintolainkäyttöasiana, jollaiseksi se on hallintoprosessilakia säädettäessä myös luonnehdittu. Näin ollen alueellisesti toimivaltaiseksi hallinto-oikeudeksi on lapsen huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista koskevassa hakemusasiassa hallintoprosessilain 10 §:n 1 momenttia lain 23 §:n viittaussäännöksen perusteella analogisesti soveltaen katsottava se hallinto-oikeus, jonka tuomiopiirissä hakemuksen tehneen viranomaisen toimialue on.

Hakemuksessa täytyy ottaa kantaa kaikkiin asiaan osallisten jo esittämiin vaatimuksiin, väitteisiin ja esiintuomiin näkökohtiin.

Hakemuksessa on kerrottava, jos perheen kanssa on käytetty tulkkia, ja ilmoitettava käytetty kieli.

Hallinto-oikeudelle huostaanottohakemuksen ratkaisemista varten toimitetut asiakirjat ovat oikeudenkäyntiaineistoa, josta hallinto-oikeuden on kuultava asianosaisia. Jokaisen hakemuksen mukana tai myöhemmin lähetettävän asiakirjan tulee osoittaa jonkin hakemuksessa esitetyn perusteen olemassaoloa. Samaa asiakirjaa ei tarvitse lähettää useampana kappaleena tai useaan kertaan. Hakemuksessa on hyvä olla yksityiskohtainen liiteluettelo mukana olevista asiakirjoista tai selvityksestä. Myöhemmin toimitettavat asiakirjat on yksilöitävä esimerkiksi saatteessa tai liiteluettelossa.

Jos hallinto-oikeusprosessin aikana tilanne muuttuu niin, että 12 vuotta täyttänyt lapsi tai hänen huoltajansa ei enää vastusta huostaanottoa tai sijaishuoltopaikkaa, sosiaalitoimella on toimivalta huostaanottopäätöksen tekemiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että viranhaltija voi tällöin tehdä päätöksen huostaanotosta. Siitä on välittömästi ilmoitettava hallinto-oikeudelle ja hakemus peruttava.

Hakemuksen pitää sisältää seuraavat asiakirjat

Vaatimus lapsen huostaanotosta ja sijaishuoltoon sijoittamisesta sekä vaatimuksen perustelut

Perusteluissa täytyy yksilöidä syyt, joiden vuoksi huostaanotto juuri tämän lapsen asiassa on välttämätön. Perusteluissa on selvästi yksilöitävä, mitkä ovat ne lapsen kasvuolosuhteisiin liittyvät seikat, joiden perusteella lapsen terveys tai kehitys uhkaa vakavasti vaarantua, tai millä tavalla lapsi itse vaarantaa terveyttään tai kehitystään. Lisäksi täytyy perustella, miksi avohuollon tukitoimet eivät ole sopivia, mahdollisia tai ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Perusteluista täytyy käydä selvästi ilmi, mikä on lapsen sijaishuollon tarkoitus ja miten ehdotettu sijaishuoltopaikka vastaa sijaishuollon tarkoitukseen ja lapsen hoidon ja huolenpidon yksilöllisen tuen tarpeisiin. Hakemuksesta ja asiakirjoista tulee ilmetä vastaus siihen, miksi lapsi on otettava huostaan ja miksi ehdotettu sijaishuolto on lapsen edun mukainen.

Lapsen edun arviointi on yksilökohtaista harkintaa. Arviointia tehtäessä on punnittava muun muassa sitä, voidaanko sijaishuollossa huolehtia paremmin lapsen hoidosta ja huolenpidosta, järjestää valvontaa ja rajoja, varmistaa kasvuympäristön turvallisuus, turvata koulunkäynti, tarjota lapselle enemmän ymmärtämystä ja hellyyttä, turvata ruumiillinen koskemattomuus, valmentaa itsenäistymiseen tai lopettaa lapsen vahingollinen elämäntapa.

Lasta koskeva asiakassuunnitelma

Jos asiakassuunnitelmaa ei ole laadittu, hakemuksesta täytyy käydä ilmi, missä vaiheessa suunnitelman laatiminen on. Kun asiakassuunnitelma myöhemmin valmistuu, se täytyy lähettää hallinto-oikeudelle.
Asiakassuunnitelma

Selvitys perheelle ja lapselle annetuista tai tarjotuista avohuollon tukitoimista

Selvityksessä pitää olla selkeä luettelo käytetyistä tai tarjotuista avohuollon tukitoimista päivämäärineen. Perheellä on pitänyt olla todellinen mahdollisuus käyttää tarjottuja tukitoimia. Tähän selvitetään myös, millaisia tukitoimia perhe itse olisi halunnut vastaanottaa tai onko perhe tuonut esiin tarpeitaan ja kertonut, mihin itse katsovat tukea tarvitsevansa. Jos vanhemmat tai lapsi ovat kieltäytyneet avohuollon tukitoimista, sen syy täytyy selvittää.
Avohuollon tukitoimet

Selvitys lapsen läheisverkoston kartoittamisesta

Selvityksessä kerrotaan, ketkä kuuluvat lapsen läheisverkostoon ja mitkä ovat heidän tosiasialliset mahdollisuutensa osallistua lapsen hoitoon ja kasvatukseen. Jos läheisverkoston kartoitusta ei ole voitu tehdä esimerkiksi asian kiireellisyyden tai muun vastaavan syyn vuoksi, tämä kirjataan hakemukseen. Selvitetään, miksi vanhempien tai lapsen mahdollinen oma näkemys huollon ja hoidon järjestämisestä ei ole ollut mahdollinen tai miksi läheisverkostoneuvottelun tuloksista on poikettu (jos on).
Läheisverkoston kartoittaminen

Selvitys sijaishuoltopaikasta

Jos sijaishuoltopaikkaa ei vielä ole, tämä täytyy ilmaista selkeästi. Lapsen tarpeita täytyy kuvata riittävällä tavalla ja esittää vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja. Jos tällaista arviota ei voida tehdä, täytyy kertoa syyt siihen.

Kun sijaishuoltopaikka myöhemmin selviää, tulee asiassa heti tehdä hakemuksen muutos sijaishuoltopaikan osalta. Hakemusta on muutettava sijaishuoltopaikan osalta myös silloin, kun lapsen sijaishuoltopaikka muuttuu hallinto-oikeusprosessin aikana. Hakemuksen muutoksen liitteenä on toimitettava sijaishuoltopaikan muuttamista koskeva päätös. Perusteet sille, miksi kyseessä oleva sijaishuoltopaikka on valittu, on ilmettävä asiakirjoista myös näissä tilanteissa.
Sijaishuoltopaikat

Suunnitelma lapsen ja hänen läheistensä yhteydenpidon toteuttamisesta sijaishuollossa

Suunnitelmassa selvitetään, miten lapsen ja hänen läheistensä yhteydenpito toteutetaan sekä mikä on lapsen ja läheisten oma käsitys siitä, miten yhteydenpito tulisi järjestää. Kuvataan, miten lastensuojelu tukee yhteydenpitoa. Jos kiireellisen sijoituksen yhteydessä on tehty yhteydenpidon rajoituspäätös, päätös pitäisi liittää hakemukseen, vaikka siitä ei olisikaan erikseen valitettu hallinto-oikeuteen. Suunnitelmaan kirjataan tieto siitä, miten työskennellään perheen jälleenyhdistämiseksi tai ainakin ne edellytykset, joiden vallitessa siihen voidaan ryhtyä.
Lapsen oikeudet sijaishuollossa

Suunnitelma tai selvitys lapsen terveydentilan tutkimisesta

Jos terveydentilan tutkimus on tehty, hakemukseen voidaan liittää selvitys tästä. Jos tutkimusta ei ole vielä tehty, täytyy tehdä suunnitelma siitä, milloin ja miten terveydentilatutkimus tullaan tekemään.
Terveydentilan tutkiminen

Selvitys mielipiteen selvittämisestä ja kuulemisesta

On oleellista selvittää, miksi ja millä perusteilla hakemusta on vastustettu ja ovatko asiaan osalliset esittäneet muita ratkaisuvaihtoehtoja. Jos joku asianosaisista ei vastusta huostaanottoa, tämäkin tulisi kuvata samalla tavalla kuin vastustus. Myös alle 12-vuotiaan lapsen mielipiteen selvittämisestä on esitettävä selvitys.
Mielipiteen selvittäminen ja kuuleminen

Hakemuksesta pitäisi myös käydä ilmi onko esitetty tai onko olemassa muita vaihtoehtoisia ratkaisutapoja ja miksi niihin ei ole päädytty.

Jos kuulemista ei ole tehty yhteydenpidon puuttumisen vuoksi tai siksi, ettei kuultavan asuin- tai olinpaikkaa ole voitu kohtuullisin toimenpitein selvittää, täytyy selvittää yhteydenpidon vähäisyys ja siitä johtuva kuulemisen tarpeettomuus sekä ne toimenpiteet, joiden avulla kuultavan asuin- tai olinpaikkaa on yritetty selvittää.

Tarvittaessa asiantuntijoiden lausunnot

Lausunnot ja selvitykset on syytä pyytää kirjallisesti, kun huostaanottohakemusta tehdään.

Mahdolliset muut päätöksentekoon vaikuttavat selvitykset ja asiakirjat

On myös perusteltua sisällyttää hakemukseen lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tekemä yhteenveto lapsen ja perheen tilanteesta. Yhteenvedossa voidaan taustoittaa tilannetta ja esittää perusteellisempi kuvaus asioiden kehittymisestä kuin hakemuksen perusteluissa.

Jos hallinto-oikeudelle toimitetaan asiakirjoja, jotka on käännätetty perheelle, käännökset on liitettävä kuhunkin käännätettyyn asiakirjaan.

Asiakassuunnitelma ja muut asiakirjat voidaan tarvittaessa toimittaa erikseen hallinto-oikeuteen, jos niitä ei ole hakemuksen kiireellisyydestä johtuen vielä voitu laatia. Hakemuksen täydentäminen täytyy kuitenkin pyrkiä tekemään viivytyksettä.
Lastensuojelulaki 44 § (Finlex)

Huostaanottohakemuksen käsittely hallinto-oikeudessa

Huostaanottohakemuksen käsittelyssä hallinto-oikeudessa noudatetaan oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettua lakia ja mitä siinä säädetään valituksesta. Hallinto-oikeuden on huolehdittava siitä, että asia tulee selvitetyksi. Tätä varten se voi pyytää huostaanottohakemuksen tehnyttä lastensuojeluviranomaista tai asianosaisia esittämään lisäselvitystä. Asianosaisia huostaanottoasiassa ovat lapsen vanhemmat ja 12 vuotta täyttänyt lapsi itse, sekä mahdolliset muut henkilöt, jotka hallinto-oikeudessa katsotaan asianosaisiksi. Asianosaiset osallistuvat hallinto-oikeusprosessiin oikeudenkäynnin osapuolina. Oikeudenkäynnin osapuoli on myös huostaanottohakemuksen tehnyt viranomainen (hakija). Hakijan ja asianosaisten tulee esittää selvitystä vaatimustensa perusteluista totuudenmukaisesti ja myötävaikuttaa asian selvittämiseen. Hakijalla ja asianosaisilla on oikeus esittää haluamansa selvitys tuomioistuimelle, mutta tuomioistuin voi jättää huomioon ottamatta sellaisen aineiston, joka ei selvästi kuulu käsiteltävään asiaan.

Jos hakemuksesta puuttuu lastensuojelulain 44 §:ssä tarkoitettuja tietoja tai asiakirjoja, hallinto-oikeus varaa hakijalle tilaisuuden täydentää hakemusta.

Pääsääntöisesti asiat ratkaistaan hallinto-oikeudessa kirjallisen aineiston perusteella. Lisäksi hallinto-oikeus voi järjestää suullisia valmisteluita, suullisia käsittelyitä, katselmuksia ja tarkastuksia. Jos kukaan ei ole vaatinut suullista käsittelyä, asia ratkaistaan yleensä kirjallisessa menettelyssä. Jos hallinto-oikeus pitää suullista käsittelyä tarpeellisena, se voi järjestää suullisen käsittelyn myös silloin, kun kukaan ei ole suullista käsittelyä vaatinut. Vaatimuksesta huolimatta suullinen käsittely voidaan jättää järjestämättä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa säädetyin edellytyksin.

Oikeus avustajaan

Asianosaiset voivat halutessaan käyttää hallinto-oikeudessa asiamiestä tai avustajaa. Lastensuojeluasiassa yksityisen asianosaisen asiamiehenä tai avustajana saa toimia asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetussa laissa tarkoitettu luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja. Hallinto-oikeus voi määrätä lapselle avustajan asian käsittelyyn.

Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on tarvittaessa ohjattava lapsi tai nuori oikeusavun piiriin, huolehdittava siitä, että lapselle haetaan lastensuojelulain 22 §:ssä tarkoitetuissa tilanteissa edunvalvoja, ja muutenkin avustettava lasta puhevallan käytössä ja valvottava lapsen edun toteutumista.

Hakemuksen tiedoksianto ja asianosaisten kuuleminen hallinto-oikeudessa

Ennen hakemuksen ratkaisemista hallinto-oikeudessa on kuultava asianosaisia. Hallinto-oikeus varaa 12 vuotta täyttäneelle lapselle, huoltajalle ja mahdollisille muille asianosaisille tilaisuuden esittää käsityksensä hakijan ja muiden oikeudenkäynnin osapuolten esittämistä vaatimuksista sekä muusta oikeudenkäyntiaineistosta. Käytännössä asianosaisten kuuleminen tapahtuu niin, että hallinto-oikeus toimittaa hakemuksen tiedoksi asianosaisille ja varaa heille tilaisuuden antaa kirjallinen vastineensa hakemuksesta liitteineen. Myös käsittelyn aikana esitetyistä uusista asiakirjoista kuullaan asianosaisia.

On hyvän hallintotavan mukaista, että lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä ilmoittaa lapselle ja perheelle hakemuksen jättämisestä. Jos hyvinvointialue on jo antanut itse asianosaisille tiedon hakemuksesta, siitä täytyy ilmoittaa hallinto-oikeudelle.

Asianosaisilla on oikeus saada halutessaan tieto hakemuksen sisällöstä ja siihen kuuluvista liitteistä. Lausunnot ja muut liitteet ovat asianosaisille julkisia heti, kun ne on allekirjoitettu ja toimitettu viranomaiselle. Liitteet ovat siis julkisia jo ennen varsinaisen hakemuksen esittämistä.
Asianosaisten tiedonsaantioikeus

Hallinto-oikeuden suullinen käsittely

Pääsääntöisesti asiat ratkaistaan hallinto-oikeudessa kirjallisen aineiston perusteella. Suullinen käsittely voidaan kuitenkin järjestää, jos joku asianosainen sitä vaatii. Jos hallinto-oikeus pitää suullista käsittelyä tarpeellisena, se voi järjestää suullisen käsittelyn myös silloin, kun kukaan ei ole suullista käsittelyä vaatinut. Vaatimuksesta huolimatta suullinen käsittely voidaan jättää järjestämättä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa säädetyin edellytyksin.

Suullisessa käsittelyssä ei ratkaista asiaa, vaan suullinen käsittely järjestetään asianosaisten kuulemiseksi ja asian selvittämiseksi. Suullisessa käsittelyssä ei tarvitse esittää hallinto-oikeudelle jo toimitettuja asiakirjoja uudelleen. Lastensuojeluasiassa suullinen käsittely toimitetaan ilman yleisöä. Se järjestetään tähän tarkoitukseen varatussa salissa. Käsittelyn alkamisaika ja sali, jossa käsittely pidetään, ilmoitetaan hallinto-oikeuden lähettämässä kutsussa.

Suulliseen käsittelyyn kutsutaan oikeudenkäynnin osapuolet eli asianosaiset (lapsen vanhemmat, 12 vuotta täyttänyt lapsi, mahdolliset muut asianosaiset) ja hakemuksen tehnyt viranomainen. Läsnä ovat lisäksi mahdolliset avustajat ja tulkit sekä muut henkilöt, joiden läsnäoloa hallinto-oikeus pitää tarpeellisena. Jos käsittelyssä kuullaan todistajia, ovat he läsnä vain oman kuulemisensa ajan.

Suullisessa käsittelyssä ovat läsnä kaksi hallinto-oikeustuomaria ja asiantuntijajäsen (ratkaisukokoonpano). Jos asian valmistelee hallinto-oikeuden esittelijä, myös tämä osallistuu käsittelyyn.

Käsittelyn puheenjohtajana toimiva hallinto-oikeustuomari esittää aluksi yhteenvedon siitä, mistä asiassa on kysymys.

Tämän jälkeen hallinto-oikeus kuulee asianosaisia ja hakemuksen tehnyttä viranomaista. Kuuleminen on vapaamuotoinen. Jos asianosaisella on avustaja, voi kuuleminen alkaa niin, että avustaja tekee hänelle kysymyksiä. Myös hakija, muut asianosaiset ja hallinto-oikeus voivat tehdä kysymyksiä asianosaiselle. Kuultaessa hakemuksen tehnyttä viranomaista asianosaiset ja hallinto-oikeus voivat tehdä tälle kysymyksiä.

Myös 12 vuotta täyttäneellä lapsella on asianosaisena oikeus tulla kuulluksi henkilökohtaisesti. Häntä voidaan kuulla muiden oikeudenkäynnin osapuolten läsnä olematta joko samassa salissa, toisessa tilassa hallinto-oikeudessa tai muualla, esimerkiksi sijaishuoltopaikassa. Tällöin osapuolille varataan tilaisuus tutustua kuulemisen sisältöön ja lausua siitä mielipiteensä. Käsittelyn puheenjohtaja kertoo, miten tämä tapahtuu, jos tästä ei ole ilmoitettu jo kutsun yhteydessä.

Suullisessa käsittelyssä kuullaan tarvittaessa todistajia ja asiantuntijoita sekä otetaan vastaan muuta selvitystä. Oikeudenkäynnin osapuolet nimeävät todistajansa. Hallintotuomioistuin voi nimetä todistajia myös omasta aloitteestaan. Todistajan on puhuttava totta, josta hänen on annettava ennen kuulusteluaan vakuutus. Todistajan nimennyt taho aloittaa todistajan kuulemisen tekemällä tälle kysymyksiä. Tämän jälkeen muut oikeudenkäynnin osapuolet ja hallinto-oikeus voivat tehdä kysymyksiä todistajalle.

Lopuksi hallinto-oikeus kuulee vielä kaikkia oikeudenkäynnin osapuolia käsittelyssä esitetyistä seikoista.

Hallinto-oikeuden ratkaisu huostaanottoasiassa

Hallinto-oikeus ratkaisee asian erillisessä istunnossa esittelystä. Istunnossa ei ole läsnä oikeudenkäynnin osapuolia. Lastensuojeluasiassa asian ratkaisemiseen osallistuu kaksi hallinto-oikeustuomaria, asiantuntijajäsen ja asian valmistellut hallinto-oikeuden esittelijä. Asiantuntijajäseneltä ei vaadita oikeustieteellistä loppututkintoa, mutta häneltä edellytetään tieteellistä tai ammatillista erityisasiantuntemusta. Toinen hallinto-oikeustuomareista voi valmistella ja esitellä asian, silloin hallinto-oikeuden esittelijä ei osallistu asian käsittelyyn.

Jos hallinto-oikeus hyväksyy hakemuksen lapsen huostaanotosta, sen pitää päättää myös lapsen sijaishuoltopaikasta. Hallinto-oikeus voi päätöksessään määrätä sen täytäntöönpantavaksi heti mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Tällöin lapsen huostaanotto ja sijaishuoltopaikkaan sijoittaminen tulee voimaan hallinto-oikeuden päätöksellä päätöspäivästä.

Päätös lähetetään kirjallisena hakijalle ja asianosaisille. Päätöksen liitteenä on valitusosoitus, jossa kerrotaan, miten hallinto-oikeuden päätöksestä voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Väliaikainen määräys lapsen olinpaikasta ja kiireellinen sijoitus hakemuksen vireilläolon aikana

Kun lapsen huostaanottoa tai sijaishuoltoa koskeva asia on vireillä hallinto-oikeudessa tai korkeimmassa hallinto-oikeudessa, tuomioistuin voi omasta aloitteestaan tai lapsen, hänen vanhempansa tai hänen huoltajansa vaatimuksesta antaa väliaikaisen määräyksen lapsen olinpaikasta ja siitä, miten lapsen hoito ja kasvatus järjestetään tuomioistuinkäsittelyn aikana. Määräys voidaan antaa asianosaisia kuulematta, jos asia on kiireellinen. Sosiaalitoimi ei voi vaatia väliaikaista määräystä.
Lastensuojelulaki 83 § (Finlex)

Huostaanottohakemuksen vireilläolo hallinto-oikeudessa tai korkeimmassa hallinto-oikeudessa ei vaikuta sosiaalitoimen toimivaltaan päättää lapsen kiireellisestä sijoituksesta. Kiireellisen sijoituksen edellytysten täyttyessä lapsi voidaan sijoittaa kiireellisesti jo ennen huostaanottopäätöstä. Kiireellisen sijoituksen päätöksestä on kuitenkin heti ilmoitettava oikeudelle.
Kiireellinen sijoitus

Huostaanottopäätöksen tiedoksianto

Huostaanottopäätös täytyy antaa todisteellisesti tiedoksi kaikille, joilla on lastensuojelulain mukaan oikeus tulla kuulluksi asiassa. Heitä ovat:

  • 12 vuotta täyttänyt lapsi
  • lapsen vanhempi
  • huoltaja ja
  • henkilö, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi on tai on välittömästi ennen asian valmistelua ollut.

Päätös täytyy toimittaa todisteellisesti tiedoksi myös niille asiaan osallisille, jotka on jätetty kuulematta.

Viranomainen, joka on tehnyt huostaanottopäätöksen, lähettää tiedon päätöksestä. Hyvinvointialue lähettää tiedon suostumukseen perustuvasta huostaanotosta. Hallinto-oikeus lähettää tiedon tahdonvastaisesta huostaanotosta.

Huostaanottopäätöksestä jätetään kopiot asiakirjoihin. Päätöksessä täytyy olla valitusosoitus, jossa on tieto valitusajasta, valitusviranomaisesta (hallinto-oikeus) ja valitusviranomaisen osoitteesta.

Lapselle, hänen huoltajilleen ja muille asianosaisille täytyy antaa tietoa heidän käytettävissään olevista muutoksenhaku- ja oikeussuojakeinoista sekä mahdollisuuksista oikeusavun saamiseen. Tietojen antamisesta vastaa päätöksen tehnyt henkilö. Tiedot täytyy antaa ymmärrettävällä ja saavutettavalla tavalla.
Lastensuojelulaki 32 a § (Finlex)

Muutoksenhaku

Oikeus muutoksenhakuun on

  • 12 vuotta täyttäneellä lapsella
  • lapsen vanhemmilla ja huoltajilla sekä
  • henkilöllä, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi on tai on välittömästi ennen asian valmistelua ollut.

Lastensuojelulaki 89 § (Finlex)

Hyvinvointialueen päätökseen haetaan muutosta suoraan hallinto-oikeudelta. Valitus täytyy tehdä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta. Kun valitusaikaa lasketaan, tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun.

Jos päätös huostaanotosta on tehty vastentahtoisena hallinto-oikeudessa, muutosta voidaan hakea suoraan korkeimmalta hallinto-oikeudelta.
Lastensuojelulaki 92 § 2 momentti (Finlex)

Lähteet ja kirjallisuutta

  • Räty, Tapio (2019) Lastensuojelulaki. Käytäntö ja soveltaminen. Edita Publishing Oy.
  • Araneva, Mirjam (2016) Lapsen suojelu. Toteuttaminen ja päätöksenteko. Käsikirja lapsen asioista päättävälle. Helsinki: Talentum Pro.

Päivitetty: