Sanna Röngän väitöskirja nosti huumekuolemat keskusteluun
Huumemyrkytykset ovat alle 40-vuotiaiden miesten toiseksi yleisin kuolemansyy Suomessa. Lääkeaineilla on merkittävä rooli huumemyrkytyskuolemissa, joita tilastoitiin 167 vuonna 2017. Tiedot käyvät ilmi Sanna Röngän väitöstutkimuksesta, joka tarkastettiin 12. tammikuuta Helsingin yliopistossa.
Röngän väitöskirja on heti tuoreeltaan virittänyt vilkasta keskustelua huumekuolemien ehkäisystä muun muassa Twitterissä. Mitä korkeiden kuolleisuuslukujen vähentämiseksi olisi tehtävissä? Teemmekö riittävästi ja oikeita asioita? Kyse on estettävissä olevista kuolemista.
Suomessa tyypillinen myrkytyskuoleman syy buprenorfiinin, jonkin muun lääkeaineen ja alkoholin liiallinen yhteiskäyttö, joka vaikeuttaa kuolemien ehkäisyä. Röngän väitöksestä virinneessä keskustelussa on muun muassa pohdittu vastalääke naloksonin soveltuvuutta kuolemien ehkäisyyn Suomessa. Naloksoni, jota joissakin maissa jaetaan opioidien käyttäjille, soveltuu parhaiten nopeavaikutteisen heroiinin aiheuttamiin yliannostuksiin, mutta tätä huonommin sekakäyttökuolemien ehkäisyyn. Euroopan huumausaineiden seurantakeskus EMCDDA on koonnut tietoa vaikuttavaksi todetuista tavoista ehkäistä yliannoskuolemia:
Röngän tutkimuksen mukaan huono-osaisuus – matala koulutus, työttömyys, työkyvyttömyyseläke, avioero ja asuminen laitoksessa tai yksin – on selvästi yhteydessä huumekuolleisuuteen. Kyseessä on usein vaikeasti tavoitettava ihmisryhmä. Vaikka aineisto ei mahdollistanut opioidikorvaushoidon tarkastelua, tutkimus kuitenkin osoittaa, että menehtyneet huumeiden käyttäjät ovat olleet melko kattavasti muun lääkkeellisen hoidon piirissä. Tutkimuksen aineisto ei vastaa siihen, miksi he saivat lääkehoitoa. Käyttäjällä on voinut päihdeongelman lisäksi muu mielenterveyden häiriö. Huumeongelma on voinut myös jäädä tunnistamatta, Sanna Rönkä pohtii.
Twitterissä keskusteltiin , osataanko hoidossa huomioida yliannostuksen riski esimerkiksi hoidon loppuessa tai hoitosuhteen katketessa. Hoidon päättymisen rinnalla toinen yliannoksen kohonnut riski liittyy vankilasta vapautumiseen.
Käyttäjiä ja heidän lähipiiriään, kuten myös terveydenhuollon henkilökuntaa ja muita päihteidenkäyttäjiä työssään kohtaavia ammattilaisia tulisi nykyistä enemmän kouluttaa tunnistamaan yliannostuksen merkit sekä antamaan ensiapua yliannostustilanteissa. Osa asiantuntijoista ajattelee, että myös naloksonin jakelua ja käyttöön opastusta kannattaisi mielestä kokeilla Suomessa.
Sanna Röngän väitöskirjan Huumeiden käyttäjien kuolemat Suomessa: Monimenetelmäinen tutkimus lääkkeellistymisen, sosiaalisen huono-osaisuuden ja huumeiden käyttökontekstien näkökulmasta yhteenvetoartikkeli on luettavissa e-thesiksessä.
Keskustelua esimerkiksi Ehytin - kehittämis ja edunvalvontakoordinaattori Riikka Perälän Twitter-keskusteluketjussa
Johtava asiantuntija
Tuukka Tammi
[email protected]
