WHO suosittelee kannabiksen uudelleenluokittelua

Maailman terveysjärjestön pääjohtaja lähetti 24. tammikuuta 2019 Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) pääsihteerille kirjeen, jossa WHO suositteli kannabiksen ja siihen liittyvien aineiden uudelleenluokittelua kansainvälisessä huumausaineiden valvontajärjestelmässä. Kannabis arvioitiin ensimmäistä kertaa WHO:n toimesta. Arviota seuranneiden suositusten tarkoituksena on selkiyttää huumausaineyleissopimuksia ja niiden soveltamista käytännössä sekä tietyiltä osin helpottaa ko. aineiden käyttöä lääketieteellisiin ja tieteellisiin tarkoituksiin.

Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) vuoden 1961 huumausaineyleissopimuksen ja vuoden 1971 psykotrooppisia aineita koskevat yleissopimukset valtuuttavat Maailman terveysjärjestön (WHO) laatimaan tieteelliseen ja lääketieteellisen arvion aineille, joita olisi tarve luokitella yleissopimuksin huumausaineiksi tai joiden nykyistä luokittelua halutaan tarkastella uudelleen.

• WHO:ssa tehtävää hoitaa asiantuntijakomitea (ECDD), jonka asiantuntijat kutsutaan koolle tätä tehtävää varten
• Asiantuntijakomitean (ECDD) päätehtävä on tässä prosessissa arvioida aineen lääkinnällisten ominaisuuksien suhde väärinkäyttöpotentiaaliin. Eli lääkinnälliset käyttötarkoitukset otetaan keskeisinä aina huomioon. 

Maailman terveysjärjestön pääjohtaja lähetti 24. tammikuuta 2019 Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) pääsihteerille kirjeen, jossa se suositteli muun muassa kannabiksen ja siihen liittyvien aineiden luokitteluihin useita muutoksia kansainvälisessä huumausaineiden valvontajärjestelmässä. Muutosten tarkoituksena on selkiyttää luokitteluja sekä tietyiltä osin helpottaa kyseisten aineiden käyttöä lääketieteellisiin ja tieteellisiin tarkoituksiin.

Miten huumausaineet luokitellaan? 

Mitä tarkoittaa huumausaineiden luokittelu? YK: n vuoden 1961 ja 1971 yleissopimuksissa luetellaan kaikki yhdisteet neljässä listassa, jotka määrittävät kyseisten aineiden kansainvälisen valvonnan. Yleissopimusten listat ryhmittelevät aineet niiden terapeuttisen arvon ja kansanterveydellisen riskin mukaan. WHO:n huumausaineiden väärinkäytön asiantuntijakomitea (ECDD), on riippumaton asiantuntijaryhmä joka tutkii ja arvioi yhdisteistä saatavissa olevaa tietoa ja esittää asiantuntija-arvionaan suosituksia yhdisteiden luokittelusta näille listoille. YK: n huumausainetoimikunta (CND) sitten äänestää suositusten hyväksymisestä.

Minne kannabis sopii? 

Vuoden 1961 yleissopimuksessa huumausaineet on kirjattu joko listalle I tai listalle II niiden väärinkäyttöpotentiaalin ja haittavaikutusten perusteella. Koska yleissopimuksella on tarkoitus myös mahdollistaa lääkinnällisiä käyttötarkoituksia, on vuoden 1961 yleissopimukseen lisätty luettelot III ja IV, joiden avulla voidaan ilmaista kyseessä olevan aineen valvontamenettelyiden suhteen erilaisia asioita. Aineet voidaan kirjata listalle III, niiden ollessa tietynlaisina valmisteina lääkinnällisessä käytössä ja tällöin niihin kohdistetaan lievempiä valvontamenettelyjä. Toisaalta ne voidaan kirjata myös listalle IV, jolloin ne on katsottu olevan erityisen haitallisia ja niillä katsotaan olevan vain vähän tai ei lainkaan lääkinnällisiä käyttötarkoituksia. Kannabiksesta saatavat ”uutteet ja tinktuurat” ovat nyt 1961 yleissopimuksen listassa I. ”Kannabis ja kannabis hartsi” on kuitenkin lueteltu molemmissa listoissa I ja IV. Listaan IV kirjaaminen tekee ko. ainetta sisältävien lääkevalmisteiden kaupasta vaikeampaa ja jopa täysin kiellettyä. 

Vuoden 1971 yleissopimuksessa psykotrooppiset aineet on lueteltu vain hieman eri tavoin sisäisiin listoihin I-IV. Näissä listoissa kansanterveydellinen riski ja lääkinnällisen käytön laajuus muuttuu listojen välillä ja käytännössä tämä tarkoittaa, että listassa I on aineita, joilla ei ole lääkinnällistä käyttöä ja listassa IV on sellaisia aineita, joilla on erittäin laajaa lääkinnällistä käyttöä. Tällä hetkellä "tetrahydrokannabinoli" (THC) luokitellaan listaan I (erityisen vakava vaara kansanterveydelle ja hyvin rajoitettu terapeuttinen hyöty), kun taas "delta-9-tetrahydrokannabinoli" luokitellaan luetteloon II (merkittävä riski kansanterveydelle ja hyvin rajoitettu terapeuttinen hyöty). Kaupankäyntirajoitukset ovat erilaisia jokaisen listan osalta, mutta ne ovat myös hieman erilaisia näissä kahdessa yleissopimuksessa. THC:hen sovelletaan siten erilaisia kaupan rajoituksia riippuen missä muodossa se on. Näitä eri muotoja voi olla esimerkiksi puhtaasti synteettinen taikka kasviuutteesta peräisin oleva THC.

Mitä WHO-ECDD suosittelee?

• Kannabis ja kannabis hartsi: poistetaan luettelosta IV (säilytetään luettelossa I), koska ei voi verrata esimerkiksi listassa oleviin muihin aineisiin sen osalta, että ne olisivat ”erityisen haitallista” (esimerkiksi käyttöön ei liity merkittävä kuoleman riski). 
• ”Uutteet ja tinktuurat”: poistetaan määritelminä yleissopimuksista, koska se on monimutkainen tulkita ja näiden valmisteiden voidaan katsoa sisältävän yhdisteitä, joilla on psykoaktiivisia ominaisuuksia sekä niitä, joita ei ole. 
• Dronabinoli (delta-9-tetrahydrokannabinoli; Δ9-THC) lisätään vuoden 1961 huumausaineyleissopimuksen listaan I ja poistetaan psykotrooppisia aineita koskevan yleissopimuksen listasta II. Tämän perustelu on yleissopimusten sisäisen logiikan ylläpitäminen siten, että itse kasvi ja siitä saatava huumausaineena valvottu aine ovat samassa yleissopimuksessa.
• THC:n isomeerit: poistetaan vuoden 1971 yleissopimuksen listalta I ja siirretään vuoden 1961 yleissopimuksen listalle I. Perustelu, kuten edellä.
• Kannabidioli (CBD): kannabiksesta saatava kannabinoidi, jota ei ehdoteta liitettäväksi yleissopimukseen. CBD:tä sisältävien lääkevalmisteiden osalta ehdotetaan lisättäväksi listaan I seuraava alaviite: "valmisteet, jotka sisältävät pääasiallisesti kannabidiolia ja enintään 0,2 prosenttia delta-9-tetrahydrokannabinolia, eivät kuulu kansainvälisen valvonnan alaisuuteen". Perusteluna tälle on, että käytännössä CBD -valmisteet usein sisältävät epäpuhtautena THC:tä, kuten myös ainoa arviossa viitatun lääkevalmisteen laatuvaatimuksista nähdään.     
• Lääkevalmisteet, jotka on valmistettu joko kemiallisen synteesin avulla tai osana kannabiksen valmistusta ja jotka on yhdistetty yhden tai useamman muun ainesosan kanssa lääkevalmisteiksi sellaisella tavalla, että delta-9-tetrahydrokannabinolia (dronabinolia) ei ole mahdollista ottaa talteen helposti käytettävissä olevin keinoin tai sellaisina määrinä, että siitä aiheutuisi kansanterveydellinen riski, lisätään huumausaineyleissopimuksen listaan III. Perusteluna tälle on, että lääkevalmistemuodossa olevien em. ainetta sisältävien, suun kautta käytettävien lääkkeiden väärinkäytöstä ei ole kertynyt tietoa. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa Suomessakin myyntiluvalla olevan THC:ta ja CBD:tä sisältävän lääkevalmisteen vapauttamista lääketukkukauppojen ja lääketehtaiden hakemista tuontilupavaatimuksista.

Kannabiksen lääkinnällisestä käytöstä

WHO:n suositukset perustuvat käytettävissä oleviin tieteellisiin tutkimuksiin ja tietoihin. Mikään suosituksista ei koske kannabiskasvin käyttöä sellaisenaan lääkkeenä. Lääkekäyttöä koskevat suositukset ole perusteltu valmisteilla, jotka ovat saaneet jossain päin maailmaa myyntiluvan lääkevalmisteiden valvontaa varten perustettujen regulatoristen järjestelmien puitteissa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että yksikään suositus nimenomaisesti ei ota kantaa siihen, että kannabiskasvilla sellaisenaan on tai olisi oltava lääkinnällisiä käyttötarkoituksia. Suosituksissa todetaan, että kannabiskasvista voidaan eristää sellaisia aineita, joita on lääkevalmisteissa, joille on osoitettu lääkinnällisiä käyttötarkoituksia ja niille on myönnetty lääkkeiden myyntilupa.

Tulevaisuus

Käytännössä esitys tarkoittaa, että kannabis pysyy jatkossakin huumausainelistalla, mutta poistuisi 1961 yleissopimuksen listalta IV, jolloin lääkekäyttö ja lääketieteellinen tutkimus olisi paremmin mahdollista  yleissopimusten näkökulmasta. Suomessa tämä ei käytännössä muuttaisi mitään, koska kannabisuutteita sisältäviä lääkevalmisteita on jo sallittu tuotavan markkinoille. 

CND:n piti alun perin äänestää näistä suosituksista maaliskuun 2019 istunnossaan, mutta äänestys päätettiin lykätä, sillä suositusten katsottiin tulleen liian myöhään. WHO:n esitys ei ole kaikilta osin niin selkeä, että jäsenmaat olisivat ehtineet puntaroida monimutkaisiksi katsottavien ehdotusten käytännön vaikutuksia. Esitys ei myöskään ole kaikilta termeiltään niin tarkka kuin toivoisi, joten WHO:lta on toivottu tarkennuksia tiettyjen asioiden osalta. EU muodostaa suosituksista yhteisen kannan johon kaikki jäsenvaltiot sitoutuvat. 

Sanna Kailanto
erikoissuunnittelija THL

Katja Pihlainen
ylitarkastaja FIMEA