Lasten ja nuorten päihteiden käyttö

Sijaishuollossa olevien lasten alkoholin ja päihteiden käyttökokemukset alkavat varhain ja käyttö on laadultaan erilaista kuin muilla ikätovereilla. Lastensuojelulaitoksessa asuvat nuoret ovat kokeilleet tai käyttäneet huumaavia aineita huomattavasti sijaisperheessä asuvia nuoria yleisemmin.

Nuoret elävät maailmassa, jossa alkoholia ja huumeita saa helposti ja ne ovat halpoja. Yleisimmin nuoret saavat käyttämänsä alkoholin ja kannabiksen kavereilta. Lisäksi nettitarjonta on jokaisen nettiä käyttävän ulottuvilla. Yli 60 prosenttia peruskoulun 9. luokkalaisista katsoo alkoholin hankinnan olevan helppoa ja lähes neljännes pitää kannabiksen hankintaa helppona.

Humalajuominen vähentynyt, raittius lisääntynyt

Lasten ja nuorten alkoholin ja muiden päihteiden käyttöä selvittävät kyselytutkimukset kertovat nuorison raitistumisesta. Yhä useampi ei käytä lainkaan alkoholia ja humalajuominen on vähentynyt. Vaikka nuoriso yleisesti ottaen on raitistunut, paljon juovien tai päihteitä usein käyttävien joukko ei ole pienentynyt.

Kouluterveyskyselyn mukaan 17 prosenttia kodin ulkopuolelle sijoitetuista 8. ja 9. luokan oppilaista ja toisen asteen 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoista käyttää alkoholia viikoittain, ja 27 prosenttia juo itsensä tosihumalaan vähintään kuukausittain.
Kouluterveyskyselyn tulokset

Päihdekokeilut yleisiä, mutta riippuvuus harvinaista

Nuorten päihdekokeilut eivät pääsääntöisesti johda päihdekäytön ongelmiin tai päihderiippuvuuteen. Varsinaisen päihdehäiriön kriteerit täyttää arviolta 5–10 prosenttia nuorista. On tärkeää tunnistaa ajoissa ne nuoret, joille päihdekokeilut ovat muodostumassa ongelmaksi. 

Joka kolmas sijoitettu nuori kertoi kokeilleensa kannabista, kun vanhempiensa kanssa asuvilla nuorilla näitä kokeiluja oli selvästi vähemmän. Kannabiksen käyttö on lisääntynyt jonkin verran koululaisten keskuudessa ja sen arvioitu saatavuus näyttää helpottuneen. Vuonna 2019 joka kymmenes peruskoulun 9. luokkalainen oli joskus kokeillut kannabista. Muiden huumeiden kuin kannabiksen käyttö on väestötasolla tässä ikäryhmässä kuitenkin harvinaista.
Sijoitettujen lasten ja nuorten palvelukokemukset: Kouluterveyskyselyn tuloksia (Julkari)

Perusopetuksen 8. ja 9. luokkaa käyvistä sijoitettuna asuvista nuorista 11–26 prosenttia oli lisäksi kokeillut jotain muuta huumaavaa ainetta kuin kannabista. Yleisimmin on kokeiltu tai käytetty lääkkeitä tai lääkkeitä ja alkoholia yhdessä (26 %). Sijoitetuista nuorista noin joka kuudes ilmoitti kokeilleensa tai käyttäneensä ns. kovia huumeita, kuten amfetamiinia tai Subutexia.

Erityisen huolestuttavaa on, että amfetamiineja ja opioideja ongelmallisesti käyttävien 15–24-vuotiaiden osuus näyttää lisääntyneen huomattavasti viime vuosina. Tämän ikäisten ongelmakäyttäjien ryhmä on suurempi kuin koskaan aikaisemmin Suomessa (ikäluokasta 1,1–1,4 % vuonna 2017).

Päihteiden käytön tunnistaminen

Joskus päihteiden käyttö pysyy piilossa pitkään ja sen oireet hahmotetaan murrosikäisen käytöksestä johtuviksi. Kaveriporukan vaihtuminen, lapsen yllättävä vetäytyminen ja puhumattomuus tai muu käytöksen muuttuminen voi kieliä murrosiän lisäksi myös päihdeongelmasta.

Ongelmat lapsen ja nuoren elämässä, esimerkiksi kodin ja perheen suhteen, samoin kuin monen tyyppinen käytösoireilu, saattavat ilmetä päihteillä oireiluna. Samalla on myös muistettava, että päihteiden runsaskaan käyttö ei vielä välttämättä tarkoita päihderiippuvuutta.

Päihteiden käytöstä tulee kysyä lapselta tai nuorelta suoraan ja riittävän yksityiskohtaisesti. Apuna voi käyttää erilaisia kyselyjä tai haastattelulomakkeita. Aikuisen on syytä ilmaista, ettei hyväksy päihteiden käyttöä. Tuomitseminen ja painostaminen eivät kuitenkaan yleensä auta käytön vähentämisessä. On tärkeää selvittää syyt päihteillä oireilun taustalla sekä hoitaa niitä.

Päihteiden käytön syyt ja taustat

Päihteiden käytön taustalla voi olla hyvin erilaisia tekijöitä. Niiden tunnistaminen on merkittävää sen kannalta, miten lasta kannattaa tilanteessa auttaa. Nuoren päihteidenkäyttö ei ole irrallinen asia, vaan liittyy usein mielialaan, perhetilanteeseen tai muihin tärkeisiin ihmissuhteisiin. On syytä kiinnittää huomiota esimerkiksi

• päihteiden käytön ylisukupolvisuuteen
• vanhempien asenteisiin päihteitä kohtaan
• perheen vuorovaikutuksen ongelmiin
• lapsen psyykkiseen vointiin
• traumatisoiviin tai stressaaviin tapahtumiin, esim. kaltoinkohteluun
• mahdolliseen neuropsykiatriseen oirekuvaan.

Yksinäisyys, ahdistus ja masennus altistavat päihteiden käytölle. Päihteistä ja niitä käyttävästä kaveripiiristä saatetaan hakea hyväksyntää ja merkityksellisyyttä. Päihteettömyyttä edistävät taidot ja arvot ovat voineet lapselta ja nuorelta jäädä oppimatta. Onkin lähes aina tärkeää, että mielenterveyspalvelut ovat vahvasti mukana nuoren päihdeongelman hoidossa.

Kehityksellinen vaihe ja esimerkiksi ikäkaudesta johtuva lyhytjänteisyys ja impulsiivisuus vaikuttavat sekä päihteiden käyttöön että hoitoon sitoutumiseen. Päihteettömyyden saavuttaminen voi edellyttää muutoksia arkirytmiin, harrastuksiin, kaveripiiriin, tunnesäätelyyn, itsensä arvostamiseen, tavoitteen asetteluun ja mielihyvän etsimiseen.

Nuorten vakavaan päihteiden käyttöön liittyy usein velkaantumista ja rikollisuutta sekä toisinaan myös väkivallan uhkaa. Nämä ilmiöt voivat ahdistaa ja pelottaa nuorta voimakkaasti ja niistä on vaikea puhua. Päihteitä käyttävän nuoren kanssa työskennellessä on tärkeää pitää nämä tabut mielessä ja pyrkiä ymmärtämään päihteiden käytön kokonaisuutta lieveilmiöineen.

Lapsen päihteiden käyttö voi tulla esiin kaikissa lastensuojelun vaiheissa. Voi olla, että päihteiden käyttö tulee sosiaalitoimen tietoon lastensuojelun tarvetta arvioitaessa. Toisinaan päihteiden käyttö paljastuu vasta pitkän työskentelyn myötä.

Päihteiden käyttöä epäiltäessä on olennaista oppia tuntemaan lapsi ja muodostamaan hänen kanssaan luottamuksellinen asiakassuhde. Myös muun perheen tunteminen ja sosiaalisen verkoston hahmottaminen ovat tärkeitä lapsen kokonaistilanteen ja käyttäytymisen ymmärtämiseksi. 

Lähteet

Ollgren, Jukka ym. (2014) Amfetamiinien ja opioidien ongelmakäytön yleisyys Suomessa 2012. Yhteiskuntapolitiikka (79) 5, 498–508.

Raitasalo, Kirsimarja & Härkönen, Janne (2019) Nuorten päihteiden käyttö ja rahapelaaminen – ESPAD tutkimus 2019. Tilastoraportti 40/2019. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Rönkä, Sanna ym. (2020). Amfetamiinien ja opioidien ongelmakäytön yleisyys Suomessa 2017. Duodecim. Julkaistu verkossa 5.3.2020.