Lasten ja nuorten päihdeongelmiin puuttuminen

Tutkimusten mukaan lapsen ja nuoren päihdeongelmien parasta ennaltaehkäisyä ovat vanhemmuuden tukeminen, asianmukaisen tiedon tarjoaminen sekä sosiaalisten taitojen opettaminen. Riski ongelmakäytön kehittymiselle on sitä suurempi, mitä nuorempana lapsi kokeilee päihteitä.

Interventiot

Vanhemmuutta tukevat interventiot siirtävät lasten ja nuorten alkoholinkäytön aloittamisikää ja vähentävät käyttöä. Vanhempien roolin korostaminen ja vanhemmuuden tukeminen onkin keskeistä varhaisessa tuessa. On tärkeää, että lähipiiri ja perhe auttavat nuorta oikeaan suuntaan ja saa tässä itse tukea.
Alkoholiongelmaisen hoito (Käypä hoito -suositus)

Vaikuttavissa interventioissa keskitytään lisäksi lasten ja nuorten päihdetietoisuuden ja itsetunnon lisäämiseen sekä kieltäytymis- ja ongelmaratkaisutaitojen kohentamiseen. Näiden taitojen harjoittelu ja oppiminen ehkäisee nuorten ongelmajuomista, tupakointia ja kannabiksen käyttöä.

Myös terveydenhuollon ammattihenkilön tekemä alkoholinkäytön mini-interventio esimerkiksi opiskeluterveydenhuollossa on hyödylliseksi todettu varhaisen vaiheen tukimuoto. Mahdollisten neuropsykiatristen haasteiden sekä erityisvaikeuksien diagnosointi ja hoito ehkäisevät päihdekokeiluja ja myöhempien päihdehäiriöiden kehittymistä.

Ehkäisevä päihdetyö

Ehkäisevässä päihdetyössä pyritään vaikuttamaan lasten ja nuorten päihteitä koskeviin asenteisiin tarjoamalla heille tietoa päihteiden käyttöön liittyvistä haitoista ja riskeistä sekä välineitä kohdata erilaisia elämäntilanteita ja -vaiheita ilman haitallista päihteidenkäyttöä.
Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015; Finlex)
Ehkäisevän päihdetyön toimenpideohjelma

Lasten ja nuorten kanssa tehtävän ehkäisevän päihdetyön muotoja ovat muun muassa

• sosiaalinen vahvistaminen, jossa ollaan läsnä nuorten arjessa ja vahvistetaan heidän sosiaalisia taitojaan ja kykyjään ratkaista erilaisia ristiriitoja
• yleinen ehkäisy, jossa lapsille ja nuorille jaetaan päihdetietoutta ja vahvistetaan keskustelun keinoin päihdehaitoilta suojaavia asenteita
• riskien ehkäisy niiden lasten ja nuorten kanssa, jotka jo käyttävät päihteitä ja tarvitsevat tietoa käyttöön liittyvien riskien hallintaan (preventiimi).

Digitaalisia tietosivustoja ja sovelluksia kannattaa hyödyntää (esimerkiksi kannabishanke.fi).

Lasten ja nuorten päihdehoito

Parhaisiin tuloksiin päästään, kun lapsi tai nuori pääsee avun piiriin mahdollisimman varhain. Päihdeongelman vakiintumista ja vaikeutumista ei pidä vain seurata passiivisesti, vaan ongelmaan tulee puuttua aktiivisesti heti, kun se havaitaan. Hoidon tulee keskittyä suojaavien tekijöiden vahvistamiseen ja altistavien tekijöiden vaikutusten vähentämiseen.

Lapsen ja nuoren hyvä päihdehoito edellyttää yhteistyötä eri toimijoiden, kuten lastensuojelun, päihdehuollon, nuorisopsykiatrian ja opiskeluhuollon kesken. Yhteistyö on tärkeää, jotta pystytään ehkäisemään päihteiden käytöstä aiheutuvia haittoja, tunnistamaan ongelmakäyttöä ja puuttumaan siihen ajoissa. Lapsen ymmärtäminen osana sosiaalista systeemiä auttaa löytämään oikeita keinoja auttaa.

Avohoito

Lähiympäristön tuki tai tuen puute ovat päihteettömyyteen pyrkimisessä keskeisiä. Päihdeongelmiin puuttuminen avohoidossa onnistuu, kun lapsella ja hänen perheellään on motivaatiota ja kykyä sitoutua avohoitoon. Onnistuneen avohoidon perustana ovat luottamus, kunnioittava kohtaaminen, voimavarakeskeisyys ja kokonaisvaltaisuus.

Hyvin järjestetty avohoito antaa päihteistä asiantuntevaa tietoa, tarjoaa psykososiaalista tukea ja seurantaa päihteiden käytön vähentämiseen liittyen, mahdollisesti strukturoituja psykososiaalisia interventioita sekä ryhmähoitoa. Monilla psykososiaalisilla hoitomuodoilla pyritään muuttamaan nuoren ajattelu- ja käyttäytymismalleja.

Suomessa nuorten päihdepalveluiden yksilötyössä käytetään esimerkiksi motivoivaa haastattelua sekä kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan perustuvia interventioita. Molempien vaikuttavuudesta on tutkimusnäyttöä. Hyvä vuorovaikutus ja luottamussuhde työntekijän ja asiakkaan välillä on keskeistä psykososiaalisten hoitojen onnistumiselle.

Monimuotoiset systeemiset terapiat puolestaan perustuvat nuoren perheen ja tarvittaessa muiden läheisten mukaan ottamiseen hoitoprosessiin. Näistä perheterapia sekä perheterapiaa ja yksilöhoitoa yhdistävät interventiot (esim. MDFT) ovat tehokkaita nuorten päihdehäiriöiden hoidossa.

Osana hoitoa voidaan tarvittaessa käyttää myös päihdetestejä, jotka ovat yksi työkalu päihdehoidon työkalupakissa. Ne eivät kuitenkaan yksinään ole päihdehoitoa. Lisäksi tarvitaan päihteitä käyttävän lapsen ja nuoren kokonaisvaltaista kohtaamista, kuulemista ja hänen tarpeidensa huomioimista. Lastensuojelulain mukainen henkilönkatsastus on mahdollista vain sijaishuollossa olevan lapsen kohdalla. Terveydenhuollossa tehtävät päihdetestit yleisesti perustuvat potilaan suostumukseen.
Henkilönkatsastus
Suositus terveydenhoidollisesta huumetestauksesta. Asianmukaiset menettelytavat sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköille. THL, Ohjaus 5/2015. (pdf, 365kt, Julkari)

Jos lapsen päihteiden käyttö jatkuu avopalveluista huolimatta, käyttö on vakavaa eikä lapsi itse tai vanhemmat näe tarvetta puuttua siihen, on tarpeen aloittaa lastensuojelun asiakkuus (jos sitä ei ole vielä aloitettu). Lastensuojeluilmoitus ei aina johda lastensuojelun asiakkuuteen, vaan kevyempikin interventio edellä mainituissa palveluissa voi olla riittävä.
Lastensuojeluilmoitus
Lastensuojeluasiakkuuden alkaminen

Laitoshoito

Jos avohuollon palvelut eivät riitä lapsen turvallisuuden takaamiseen, tulee harkita laitoshoitoa. Päihdehuollon laitoshoito on aikuisille suunnattua vapaaehtoista hoitoa, ja laitoshoitoa tarvitsevaa lasta tai nuorta hoidetaan käytännössä lastensuojelulaitoksissa.  Lapsen sijoittamiseen lastensuojelulaitokseen edellyttää avohuollon sijoituksen, kiireellisen sijoituksen tai huostaanoton edellytysten täyttymistä lastensuojelulain mukaisesti.

Sijoitus avohuollon tukitoimena
Kiireellinen sijoitus
Huostaanotto

Laitoshoidolla on mahdollista katkaista lapsen päihteiden käytön kierre. Pelkkä päihteiden saatavuuden rajaaminen tietyn ajanjakson ajan ja fyysinen päihteettömyys eivät kuitenkaan ehkäise päihteiden käytön jatkumista, jollei lapsi saa tilalle muita käyttäytymismalleja ja mielihyvän ja merkityksellisyyden lähteitä.

Laitoshoitoa voidaan tarvita vieroitusvaiheessa, suonensisäisten huumeiden käytössä, vakavissa mielenterveyshäiriöissä ja itsemurhavaaran yhteydessä.

Päihdehuollon avopalvelut kunnissa

Sijoitettu lapsi on oikeutettu samoihin päihdepsykiatrisiin palveluihin kuin muutkin lapset ja näiden palveluiden varmistaminen on sijaishuollossa ensisijaista. Jos nuorella on samanaikainen psykiatrinen häiriö, hoidon vastuutaho on usein erikoissairaanhoito.

Sijoitetulla lapsella, joka oireilee päihteillä, on myös oikeus koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ja oppilashuollon tukeen sekä lapsille ja nuorille suunnattuihin päihdehuollon palveluihin. Palveluissa tulisi olla osaamista myös toiminnallisten riippuvuuksien, esimerkiksi nettiriippuvuuden, hoidossa.

Lapsille ja nuorille suunnatut päihdehuollon avopalvelut on järjestetty alueilla vaihtelevasti. Päihdehuoltoa tarjotaan terveydenhuollossa, sosiaalihuoltolain mukaisissa palveluissa ja lastensuojelussa. Monissa kunnissa on päihde- ja mielenterveysongelmiin erikoistuneita matalan kynnyksen yksiköitä, kuten nuorisoasemia ja -vastaanottoja. Niistä päihdeongelmiin saa moniammatillista tukea ilman lähetettä.

Lievissä päihdepulmissa lapsi perheineen voi kääntyä koulun tai opiskeluhuollon puoleen. Omasta tai läheisensä päihteidenkäytöstä huolestunut voi saada tukea ja neuvoja myös erilaisista sähköisistä palveluista ja keskusteluapua esim. chat-palveluista.

Alaikäisten päihdepalveluiden järjestäminen ja toteuttaminen ei ole minkään yksittäisen tahon vastuulla. Keskeistä päihdehuollon toteuttamisessa on, että ammattilaiset tekevät sujuvaa verkostomaista yhteistyötä päihteitä käyttävän nuoren asiaa hoitaessaan.

Alueilla on tärkeää luoda alaikäisen päihteiden käyttäjän hoitopolku, jossa nuoren hoitoon ja kuntoutukseen osallistuvat kaikki tarpeelliset sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat.

Keskeistä on työskennellä siten, että nuori ja hänen läheisensä voivat aidosti osallistua ja vaikuttaa prosessiin. Päihdehuollon avopalvelut ovat vapaaehtoisia myös alaikäiselle, eikä häntä voida määrätä esim. huumetestiin. Henkilönkatsastus rajoitustoimenpiteenä on mahdollista vain lastensuojelulain nojalla sijoitetun lapsen kohdalla.
Sijaishuolto
Henkilönkatsastus

Lastensuojelun avohuollon tukitoimet

Lastensuojelu on avainasemassa päihteiden käyttöön liittyvän yhteiskunnallisen huono-osaisuuden ehkäisyssä. Päihdekokeilut alkavat lastensuojelun piirissä olevien lasten keskuudessa keskimääräistä aikaisemmin.

Varhain alkanut päihteiden käyttö lisää ongelmakäytön riskiä aikuisena. Lastensuojelun asiakkaana olevien lasten ja nuorten taustoissa on usein lisäksi muita tekijöitä, jotka lisäävät riskiä päihdeongelmiin, kuten vanhempien päihdeongelmia ja kaltoinkohtelua kotona.

Lastensuojelu tekee yhteistyötä päihdepalveluita toteuttavien tahojen kanssa. Jos avohuollon tuki ei ole riittävää eikä tarpeen mukaista ja sijoitus on nuoren etu, voidaan hoitoa jatkaa sijaishuollossa. Mitä nuoremmasta lapsesta on kyse, sitä enemmän huomiota tulee kiinnittää palveluiden tarjoamiseen myös lapsen vanhemmille ja muille läheisille. 

Kun lapsi on lastensuojelun avohuollon asiakas, hänen huoltajillaan on ensisijainen vastuu tämän hyvinvoinnista. Lastensuojelun on tuettava lapsesta kasvatus- ja huolenpitovastuussa olevia järjestämällä tarvittavia palveluita ja tukitoimia sekä kirjattava ne lapsen asiakassuunnitelmaan. 
Lastensuojelun avohuolto
Lastensuojelun asiakassuunnitelma

Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on valvottava ja edistettävä lapsen edun toteutumista. Hänen tehtävänsä on varmistaa, että lapsi saa riittävät palvelut. Tuki räätälöidään lapsen tarpeista lähtien moniammatillisesti yhteistyössä perheen ja lapsen verkoston kanssa.
Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä

Myös lastensuojelun avohuollon kautta tarjottavat palvelut, kuten perhetyö, tukihenkilötoiminta tai monimuotoinen perheterapeuttinen työskentely (esim. MDFT-terapia) voivat osoittautua tehokkaaksi tavaksi auttaa päihtein oireilevaa lasta tai nuorta.
Lastensuojelun avohuollon tukitoimet

Avohuollon sijoitus on mahdollinen, kun lapsi ja koko perhe ovat motivoituneita laitosmuotoiseen hoitoon. Jos avohuollon tukitoimet eivät riitä, tulee harkittavaksi lapsen kiireellinen sijoitus tai huostaanotto.
Sijoitus avohuollon tukitoimena

Lähteet

Haravuori Henna ym. (2017) Mielenterveys- ja päihdetyön menetelmät opiskeluterveydenhuollossa. Opas arviointiin, hoitoon ja käytäntöihin. Ohjaus 20/2017. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.