Sijaishuoltopaikan rooli päihdetyössä

Osalla lastensuojelun piiriin tulevista lapsista päihteiden käyttö saattaa olla hyvin runsasta ja keskeinen syy huostaanotolle. Näiltä nuorilta myös puuttuu useita päihteiden käytön haitoilta suojaavia tekijöitä, kun taas käytön riskejä lisääviä tekijöitä voi esiintyä hyvin runsaasti.

Laitos ja sen toimintatavat saattavat vaikuttaa haitallisesti lapsen kehitykseen. Joissakin laitoksissa päihteiden käytön seurantaan ja valvontaan liittyy paljon lasten ja työntekijöiden välisiä rajaus- ja konfliktitilanteita, jotka saattavat murentaa lasten luottamusta aikuisiin ja heikentää laitoksen ilmapiiriä. Lasten päihteiden käyttö vaikuttaa myös työntekijöiden turvallisuuteen.

Ehkäisevä päihdetyö lastensuojelussa

Lastensuojelulaitokset ovat tärkeä, mutta haastava ympäristö ehkäisevälle päihdetyölle. Lastensuojelussa tehtävässä ehkäisevässä päihdetyössä erityisen tärkeitä ovat nuorten turvallinen ja moralisoimaton kohtaaminen sekä itsetunnon kohottaminen, joille pitäisi löytyä aikaa laitosten arkisessa toiminnassa.

Toinen keskeinen haaste on päihteistä käytävä keskustelu, jossa lapsille on tarjottava samanaikaisesti monen eri tason tietoa ja välineitä. Onnistuneen ennaltaehkäisyn kannalta lapsi tarvitsee sekä motivaatiota että välineitä päihteistä kieltäytymiseen. Samalla lapselle on jaettava realistista tietoa päihteiden käytön riskeistä sekä siitä, miten hän voi minimoida näitä riskejä, jos kuitenkin käyttää päihteitä.

Varsinkin huumeiden käyttöön liittyy erityisiä riskitilanteita, jotka on huomioitava myös lastensuojelulaitoksissa. Opioidien yliannostuksen riski on suurin tilanteissa, joissa päihteitä käytetään pitkän tauon jälkeen ja sietokyky aineelle on laskenut. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi kuntoutusjakson päättyminen tai vankilasta vapautuminen.

Luvatta oleminen poissa laitoksesta muodostaa erityisen riskin. Lapsi saattaa karata lastensuojelulaitoksesta yllättäen tai jättää palaamatta sovitusti esimerkiksi viikonlopun kotilomalta. Päihteiden käyttö näissä tilanteissa on erittäin yleistä. On tärkeää, että lapsella on haittoja vähentävää tietoa itsensä suojelemiseksi ja myös tietoisuus siitä, että laitokseen on turvallista palata takaisin.

Päihteiden käytön seuranta

Päihteiden käytön seurantaan tarkoitetun testaamisen ja muun kontrollin tulee olla toissijaisia keinoja puuttua nuorten päihteiden käyttöön. Varsinkin huumeita käyttävä lapsi ja nuori voi kokea syvää ulkopuolisuutta huumeiden käyttönsä vuoksi, koska huumeet ovat yhteiskunnallisesti niin paheksuttu ja vieroksuttu asia.

Tällaisessa tilanteissa liian kovat rangaistukset todennäköisesti lisäävät ulkopuolisuuden ja häpeän tunteita ja voivat luoda nuorelle haitallisen yhteiskunnan ulkopuolisen identiteetin. Nuorelle pitää kaikissa tilanteissa olla tarjolla mahdollisuus tehokkaaseen päihdehoitoon sekä muuhun apuun ja tukeen.

Päihdetyön kulmakiviä lastensuojelulaitoksessa

• Hoidon tehokkuuden säännöllinen arviointi
• Näkemys lapsesta kokonaisuutena perheineen, ei vain päihteiden käyttäjänä
• Vahvuuksien ja voimavarojen esiin nostaminen sekä mielihyvän kokemukset
• Suojaavien tekijöiden vahvistaminen ja altistavien tekijöiden vaikutuksen vähentäminen
• Osallisuuden kokemuksen vahvistaminen
  • Prosessien ja lasta koskevien päätösten oikeudenmukaisuus ja läpinäkyvyys
  • Osallisuus, joka syntyy tunteesta, kun nuori voi vaikuttaa omaan tilanteeseensa
• Turvallinen ympäristö ja turvallisuuden kokemus, jota voidaan lisätä esimerkiksi erilaisilla näyttöön perustuvilla toimintamalleilla
  • Korjaavat ihmissuhteet (lapsi ja omaohjaaja) sekä turvalliset rajat
  • Turvallinen, ennakoitava arki: yhteisöllisyys, yksilöllisyys ja toiminnallisuus
• Terapeuttinen hoito: 
  • Terapeuttisuus perhetyössä: toimivan yhteistyösuhteen luominen vanhempiin sekä vanhemmuuden tukeminen ja taitojen opettaminen arjessa
  • Kuulluksi tulemisen vahvistaminen ja yhteiseen ymmärrykseen pyrkiminen
  • Luotettavuus, turvallisuus ja aito läsnäolo
• Työntekijöiden vuorovaikutuksellinen ja menetelmällinen osaaminen, esimerkiksi KKT, DKT, terapeuttisuus, päihdetyön menetelmät, ART, menneisyysmatkailu, elämäntarinatyöskentely, muutosvaihemalli, traumatyöskentely, päihdetyön suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus (GAS) sekä asiakkaan motivointi
• Nepsy-valmennus

Kirjallisuutta ja lisätietoa

• Perälä, R. (2020) Sijaishuollon nuoret ja päihteet – mitä voisimme tehdä toisin? Teoksessa Berg, Päivi & Myllyniemi, Sami. Palvelu pelaa! Nuorisobarometri 2020.pdf. 2,8Mt.  Valtion nuorisoneuvosto, Nuoristutkimusseura/Nuorisotutkimusverkosto, opetus- ja kulttuuriministeriö.