Kiinnipitäminen
Laitoksen johtaja tai laitoksen hoito- ja kasvatushenkilökuntaan kuuluva henkilö voi lapsen rauhoittamiseksi pitää kiinni lapsesta, jos lapsi sekavan tai uhkaavan käyttäytymisensä perusteella
- todennäköisesti vahingoittaisi itseään tai muita ja
- kiinnipitäminen on lapsen oman tai toisen henkilön hengen, terveyden tai turvallisuuden välittömän vaarantumisen vuoksi taikka omaisuuden merkittävän vahingoittamisen estämiseksi välttämätöntä.
Kiinnipitäminen voi pitää sisällään myös lapsen siirtämisen.
Lastensuojelulaki 68 § (Finlex)Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
Toteuttaminen
Kiinnipidon saa toteuttaa
- laitoksen johtaja tai
- laitoksen hoito- ja kasvatushenkilökuntaan kuuluva henkilö.
Lastensuojelulaki 68 § 1 momentti (Finlex)Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
Kiinnipitäminen tarkoittaa lapsen fyysistä kiinnipitämistä. Sen tarkoituksena on rauhoittaa ja pysäyttää tilanne, tai lapsen tai toisen henkilön suojaaminen. Minkäänlaisten välineiden käyttö ei ole sallittua. Kiinnipitämisen on oltava luonteeltaan hoidollista ja huollollista ja järkevässä ja kohtuullisessa suhteessa siihen hyväksyttävään lopputulokseen nähden, jota sillä tavoitellaan.
Kiinnipitäminen ei ole sallittua ennakollisena toimenpiteenä ilman välitöntä vaaraa. Omaisuuden kohdalla kyse tulee olla merkittävästä vahingoittumisesta. Vähäisen vahingon suojaamiseksi toimenpide ei ole sallittu.
Kiinnipitäminen on viimesijainen keino, johon saa ryhtyä vain, jos se on välttämätöntä. Toimenpiteen on oltava kokonaisuutena arvioiden puolustettavaa, kun otetaan huomioon lapsen käyttäytyminen ja tilanne muutoinkin.
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies EOAK/2914/2021 (oikeusasiamies.fi)Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä: Kiinnipitoon ei voida ryhtyä esimerkiksi lapsen tottelemattomuuden tai passiivisen vastarinnan murtamiseksi. Lasta ei saa myöskään provosoida niin, että tilanne ajautuu kiinnipitoon. Lapsen sanalliset uhkaukset tai loukkaava kielenkäyttö eivät oikeuta kiinnipitoa. Kiinnipitoa ei voida koskaan käyttää rangaistuksena.
Kiinnipitäminen on lopetettava heti, kun se ei enää ole välttämätöntä lapsen rauhoittamiseksi.
Lastensuojelulaki 68 § (Finlex)Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
Kiinnipitämisen liioittelusta säädetään rikoslaissa. Voimakeinoja käytettäessä saa turvautua vain sellaisiin tehtävän suorittamiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin, joita on pidettävä kokonaisuutena arvioiden puolustettavina, kun otetaan huomioon tehtävän tärkeys ja kiireellisyys, vastarinnan vaarallisuus sekä tilanne muutenkin.
Rikoslaki 4 luku 6 ja 7 § (Finlex)Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
Terveydenhuollon ammattihenkilön on tutkittava lapsi, jos kiinnipidon yhteydessä lapselle aiheutuu näkyviä vammoja, lapsi pyytää tutkimusta tai kertoo, että häneen on sattunut. Vammat, tutkimukset ja pyyntö on dokumentoitava.
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies EOAK/2914/2021 (oikeusasiamies.fi)Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä.
Kirjaaminen ja selvityksen antaminen
Kiinnipitämisestä ei tehdä päätöstä eikä toimenpiteestä ole muutoksenhakuoikeutta.
Lastensuojelulaitoksen on kuitenkin kirjattava käyttämänsä rajoitustoimenpiteet asianmukaisesti näiden käytön seurannan ja valvonnan turvaamiseksi.
Lastensuojelulaki 74 § (Finlex)Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
Rajoitukset sijaishuollossa - Rajoitustoimenpiteiden kirjaaminen
Kiinnipitämiseen turvautuneen henkilön on annettava laitoksen johtajalle kirjallinen selvitys. Laitoksen johtajan turvautuessa kiinnipitämiseen on selvitys annettava lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle.
Lastensuojelulaki 68 § 2 momentti (Finlex)Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
Rajoituksen lapsikohtainen arviointi
Sijaishuoltopaikassa on arvioitava rajoituksen käyttöä yhdessä lapsen kanssa heti, kun hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen.
Lastensuojelulaki 74 a § 1 momentti (Finlex)Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
Rajoitukset sijaishuollossa – Rajoituksen lapsikohtainen arviointi