Henkilönkatsastus

Lapselle voidaan tehdä henkilönkatsastus, jos on perusteltua syytä epäillä, että hän on käyttänyt päihdyttäviä aineita.

Henkilönkatsastus tarkoittaa, että epäilty käyttö selvitetään

  • puhalluskokeella
  • verinäytteellä
  • hiusnäytteellä
  • virtsanäytteellä tai
  • sylkinäytteellä.

Lastensuojelulaki 66 a § 1 momentti (Finlex)

Toteuttaminen

Katsastus täytyy toimittaa niin, ettei siitä aiheudu tarpeetonta haittaa lapselle. 

Henkilönkatsastuksen voi toimittaa

  • laitoksen johtaja
  • hänen määräämänsä laitoksen hoito- ja kasvatushenkilökuntaan kuuluva henkilö tai
  • muu tehtävään soveltuvan ammatillisen tutkinnon omaava henkilö. 

Jos henkilönkatsastuksen suorittaa muu kuin terveydenhuollon ammattihenkilö, läsnä on oltava laitoksen hoito- ja kasvatushenkilöstöön kuuluva toinen henkilö tai muu tehtävään soveltuvan ammatillisen tutkinnon omaava henkilö.

Verinäytteen saa ottaa vain terveydenhuollon ammattihenkilö.

Henkilönkatsastusta ei saa tehdä, eikä sitä tehtäessä saa olla läsnä lapsen kanssa eri sukupuolta oleva henkilö, ellei kyseessä ole terveydenhuollon ammattihenkilö. Tästä voidaan poiketa vain, jos toimenpiteen suorittaminen välittömästi on välttämätöntä lapsen tai toisen henkilön turvallisuuden varmistamiseksi. 

Lastensuojelulaki 66 a § 3 ja 4 momentti (Finlex)

EOAK/1997/2020 (oikeusasiamies.fi): Sekä laitoksen että sijoittajakunnan selvityksen mukaan päätökset henkilönkatsastuksesta oli perusteltu puutteellisesti. AOA kiinnitti vakavaa huomiota asiaan. AOA kiinnitti huomiota myös siihen, että henkilönkatsastukseen oli osallistunut lapsen kanssa eri sukupuolta olevat henkilöt, mutta tätä ei ollut perusteltu.

Tuloksen luotettavuuden varmistaminen

Jos lapsi kiistää päihteiden käytön tai tuloksen luotettavuus on muusta syystä aiheellista varmistaa, näyte on lähetettävä asianmukaisesti tarkistettavaksi. Positiivinen testitulos voi osoittautua vääräksi ja lapsella on oltava oikeus tarkastuttaa testitulos. Käytännössä tämä tarkoittaa, että näyte toimitetaan laboratorioon tarkastettavaksi ja ristiriitatilanteessa analyysi uusitaan lapsen oikeusturvan varmistamiseksi.
Lastensuojelulaki 66 a 1 momentti (Finlex)

Laitoksessa lapsen tuli näyttää suu avaamalla, että oli niellyt lääkkeen. Lainsäädäntö ei mahdollista lastensuojelulaitokseen sijoitetun lapsen pakkolääkitsemistä. Lapsella on kehitystasonsa mukaisesti oikeus kieltäytyä lääkkeen ottamisesta. Jos lapsi kieltäytyy ottamasta lääkkeitään, lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tulee selvittää asiaa lapsen, sijaishuoltopaikan ja lääkärin kanssa. 
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies EOAK/6232/2020 (oikeusasiamies.fi)

Voiko lapsi mennä vapaaehtoisesti huumetestiin?

Lapsi on sijaishuollossa aina alisteisessa asemassa lastensuojeluviranomaisiin ja laitoksen aikuisiin nähden. Suostumuksen pyytämistä lapselta huumetestin tekemistä varten ei sijaishuoltoon sijoitetun lapsen osalta voida pitää asianmukaisena, eikä lapsen mahdollisesti antamaa suostumusta pätevänä ja aitona. Lapsi voi olla siinä käsityksessä, ettei hänellä tosiasiassa ole mahdollisuutta kieltäytyä toimenpiteistä.

Lapsella on kuitenkin oikeus mennä huumetestiin terveydenhuoltoon vapaaehtoisesti omasta aloitteestaan. Terveydenhuollon avopäihdepalveluissa voidaan sopia säännölliset huumetestit osana lapsen päihdeterveydenhuoltoa lapsen vapaaehtoisesti antamalla, aidolla ja todellisella suostumuksella. Tällöin on tehtävä selkeä ero vapaaehtoisuuteen perustuvien lapsen päihdehoitoon liittyvien seulojen ottamisen ja henkilönkatsastuksen välillä.

Lapsen kanssa päihdepalveluissa sovittu, suunnitelmaan perustuva terveydenhuollon päihdehoidon toteuttaminen on kirjattava lapsen asiakassuunnitelmaan sekä hoito- ja kasvatussuunnitelmaan. Lapsella on halutessaan oikeus kieltäytyä hänen kanssaan sovitusta päihdehoidosta ja huumetestien ottamisesta milloin vain, eikä tästä voi rangaista lasta kasvatuksellisilla toimenpiteillä.
Rajoitusten käytön yleiset edellytykset
Asiakassuunnitelma

Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän rooli

Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä ei ole laitoksen työntekijä, eikä hänellä siten ole oikeutta tehdä päätöstä henkilönkatsastuksesta. Hänellä on kuitenkin tarvittaessa velvollisuus arvioida henkilönkatsastuksen tarvetta laitoksen kanssa.

Sosiaalityöntekijällä voi myös olla esimerkiksi vanhemmilta saatua tietoa lapsen päihteiden käytöstä lomalla. Tieto tulee välittää laitokseen, jossa tarvittaessa tehdään päätös.

Lapsen ollessa sijaishuollossa, on myös huomioitava velvollisuus arvioida hoito- ja kasvatussuunnitelman laatiminen ja tarkistaminen. 
Hoito- ja kasvatussuunnitelma

Avohuollon sijoitus ja henkilönkatsastus

Avohuollon sijoituksessa olevaan lapseen ei saa kohdistaa lastensuojelulain mukaisia rajoituksia, eikä siten henkilönkatsastustakaan. Jos ilmenee tarve käyttää rajoituksia, tulee viipymättä arvioida lapsen kiireellisen sijoituksen tai huostaanoton tarve.

Avohuollon tukitoimena sijoitettu lapsi on selkeästi alisteisessa asemassa lastensuojeluviranomaisiin ja laitoksen aikuisiin nähden, eikä huumetestin pyytämistä lapsen suostumukseen perustuen ole pidettävä asianmukaisena tällaisessa tilanteessa. Lapsi voi olla siinä käsityksessä, ettei hänellä tosiasiassa ole mahdollisuutta kieltäytyä toimenpiteistä.

Jos huumetestin tarve nousee esille lastensuojelussa, tulee lapsen kanssa käytävissä keskusteluissa tuoda selkeästi esille, että lapsen huumetesteihin meneminen on täysin vapaaehtoista ja lapsen omaan tahtoon perustuvaa. Lapsen ei voida avohuollon asiakkaana edellyttää menevän huumetestiin.

Lastensuojeluviranomaisten velvollisuutena on huolehtia siitä, että lapsi saa muun ohessa tarvitsemansa terveydenhuollon palvelut, ja tähän nähden epäiltäessä lapsella olevan päihdeongelma, hänet tulee ohjata terveydenhuollon päihdepalvelujen piiriin. On myös tärkeää tehdä yhteistyötä lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän, avohuollon sijoituspaikan ja terveydenhuollon, sekä tarvittaessa muiden ammattilaisten kesken.
Lastensuojelun sosiaalityöntekijän tehtävät

Kuten kohdassa Voiko lapsi mennä vapaaehtoisesti huumetestiin? on todettu, lapsella on oikeus mennä huumetestiin terveydenhuoltoon vapaaehtoisesti omasta aloitteestaan. Päihdehoidon toteuttaminen kirjataan asiakassuunnitelmaan sekä hoito- ja kasvatussuunnitelmaan. Lapsella on halutessaan oikeus kieltäytyä hänen kanssaan sovitusta päihdehoidosta ja / tai huumetestien ottamisesta milloin vain, eikä voi rangaista lasta kasvatuksellisilla toimenpiteillä.  
Hoito- ja kasvatussuunnitelma
Asiakassuunnitelma

Päätöksenteko

Henkilönkatsastuksesta on tehtävä päätös. Päätöksen tekee

  • laitoksen johtaja tai
  • hänen määräämänsä laitoksen hoito- ja kasvatushenkilöstöön kuuluva henkilö. 

Lastensuojelulaki 66 a § 2 momentti (Finlex)

Päätös ei ole valituskelpoinen, mutta se on lähetettävä tiedoksi huoltajalle ja yli 12-vuotiaalle lapselle.

Kirjaaminen

Rajoitustoimenpiteiden käytön seurannan ja valvonnan turvaamiseksi lastensuojelulaitoksen on asianmukaisesti kirjattava käyttämänsä rajoitustoimenpiteet.
Lastensuojelulaki 74 § (Finlex)
Rajoitukset sijaishuollossa - Rajoitustoimenpiteiden kirjaaminen

Rajoituksen lapsikohtainen arviointi

Sijaishuoltopaikassa on arvioitava rajoituksen käyttöä yhdessä lapsen kanssa heti, kun hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen. 
Lastensuojelulaki 74 a § 1 momentti (Finlex)
Rajoitukset sijaishuollossa – Rajoituksen lapsikohtainen arviointi

Päivitetty: