Hinkuyskän esiintyvyys Suomessa
Vuonna 2023 hinkuyskätapauksia ilmoitettiin tartuntatautirekisteriin 120 (2,1/100 000). Tapausmäärät ovat edelleen pysyneet alhaisempina verrattuna koronapandemiaa edeltäneisiin vuosiin, jolloin tapauksia ilmoitettiin vuosittain 165 ja 557 välillä. Lasku liittyy todennäköisesti SARS-CoV-2 pandemian varotoimiin (etäisyys, etätyöskentely, maskit, käsienpesu yms), joiden ansiosta sekä bakteeri- että virusperäisten hengitystieinfektioiden ilmaantuvuus Suomessa oleellisesti vähentyi vuosina 2020-2022.
Vuonna 2023 hinkuyskätapaukset painottuivat 0-4 vuotiaisin lapsiin, joilla ilmaantuvuus oli 9,8/100 000, ja 10-14 vuotiaisiin koululaisiin, 11,3/100 000.
Lasten hinkuyskätapaukset ja rokotukset
Hinkuyskään sairastuneista, laboratoriovarmistetuista ja rekisteriin ilmoitetusta alle kaksivuotiaista lapsista (N=10) kaikilta oli rokotustiedot saatavilla. Neljä lasta oli sairastunut ennen kolmen kuukauden ikää, jolloin lasten rokotusohjelma Suomessa aloitetaan. Vanhempien kieltäytymisen takia rokottamattomia alle kaksivuotiaista sairastuneista oli kaksi. Neljä lasta oli saanut kaikki kolme perussuojaan kuuluvaa rokoteannosta.
Suomen hinkuyskärokotusohjelma muutokset 2000-luvulla ja rokotuskattavuus
Suomessa kansalliseen rokotusohjelmaan lisättiin hinkuyskärokotteen tehosteannos kuusivuotiaille vuonna 2003. Vuonna 2005 siirryttiin käyttämään kokosolurokotteen tilalla solutonta hinkuyskäbakteerien antigeeneja sisältävää yhdistelmärokotetta. Lapset saavat hinkuyskää sisältävän rokotteen 3, 5 ja 12 kuukauden iässä sekä 4 vuotiaana. Nuorisoiän rokotukset toteutettiin vuoteen 2007 asti 11–13 vuoden iässä. Vuodesta 2009 nuorisoikäiset on suositeltu rokotettavaksi 14–15 vuoden iässä eli 8. luokka-asteelta alkaen. Siirtymävaiheessa vuosina 2009–2011 näitä rokotuksia annettiin erittäin vähän. Puolustusvoimien rokotusohjelmaan lisättiin palveluksensa aloittaville hinkuyskärokote osana yhdistelmärokotetta (dtap) kesällä 2012. Vuodesta 2018 lähtien on 25-vuotiaille suositeltu dtap-tehosterokotetta. Samalla aloitettiin pieniä lapsia hoitavan sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstön suojan lisäys tehosterokotteilla.
Suomessa pikkulasten rokotuskattavuus on ollut erinomainen. Vuonna 2021 ja 2022 syntyneistä lapsista lähes 98 prosentille aloitettiin viitosrokotussarja (3 kk iässä DTaP-IPV-Hib; suojaa kurkkumädältä, jäykkäkouristukselta, hinkuyskältä, poliolta ja Hib-taudeilta). Vuonna 2023 syntyneitten lasten ensimmäisen annoksen kattavuus oli kesällä 2024 lähes 97 prosenttia. Tämän ikäkohortin kohdalla on oletettavaa, että kattavuusprosentti vielä hieman nousee. Vuosina 2009–2022 syntyneitten lasten toisen viitosrokoteannoksen kattavuus on vaihdellut 96 ja 98 prosentin välillä. Vuosina 2021 ja 2022 syntyneitten lasten toisen viitosrokoteannoksen kattavuus oli 97 prosenttia ja vuonna 2023 syntyneitten lasten kattavuus 91 prosenttia. Toisen viitosrokoteannoksen kattavuustiedot 2023 syntyneillä voivat vielä olla puutteelliset. Vuosina 2009–2022 syntyneitten kolmannen viitosrokoteannoksen kattavuus vaihtelee 88 - 96 prosentin välillä. Vuonna 2014 syntyneitten kohdalla kattavuus laskee ja sen jälkeen kattavuus ei ole palautunut takaisin entiselle tasolle. Kolmannen viitosrokoteannoksen kattavuus on v. 2021 syntyneillä lähes 92 prosenttia ja v.2022 syntyneillä 90 prosenttia. Pikkulasten rokotuskattavuudet vaihtelevat myös hyvinvointialueittain. Pohjois-Savossa ja Kainuussa on korkeimmat kattavuudet, ja matalimmat Keski-Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla.
Vuosina 2009–2019 syntyneitten kohdalla nelosrokotteen (DTaP-IPV) kattavuusprosentit ovat vaihdelleet 88–97 prosentin välillä. Kattavuus lähti v.2011 syntyneillä laskemaan ja matalimmillaan kattavuus oli v.2012 ja 2013 syntyneillä. V.2014 syntyneillä kattavuus palautui takaisen entiselle tasolle ja sen jälkeen yhtä voimakasta kattavuuden laskua ei ole havaittu. Nelosrokotteen kattavuus on Pohjois-Savossa korkein ja Ahvenanmaalla matalin.
Aikuisten hinkuyskärokotuskattavuusarviot eivät ole toistaiseksi luotettavia tiedonsiirron teknisten haasteiden vuoksi.
Lasten hinkuyskärokotuskattavuuksia voi tarkastella kunta-, hyvinvointialue- ja sairaanhoitopiirikohtaisesti karttasovelluksen avulla.
Karttaesitys lasten rokotuskattavuudesta
Suomi on välttynyt laajoilta hinkuyskäepidemioilta
Suomi on toistaiseksi säästynyt laajoilta hinkuyskäepidemioilta, jollaisia koettiin monessa länsimaassa 2010-luvulla. Osin tähän on todennäköisesti vaikuttaneet hinkuyskän ikäryhmäkohtaisen ilmaantuvuuden muutosten valossa räätälöidyt rokotussuositukset.
B. pertussis kannat ovat muuntuneet erityisesti viime vuosikymmenien aikana. Yhdysvalloissa ja Australiassa B. pertussis ei tuota enää pertaktiini-pintaproteiinia. Suomessa vastaavia bakteerikantoja on noin puolet eristetyistä kannosta. COVID-19 pandemian jälkeen pertaktiini negatiivisten kantojen esiintyminen on Suomessa kuitenkin huomattavasti vähentynyt. Pertaktiini on yksi soluttomien hinkuyskärokotteiden komponentti. Sittemmin huonontuneen hinkuyskätilanteen vuoksi myös useat muut länsimaat ovat ryhtyneet suosittelemaan raskaana olevien naisten hinkuyskärokottamista: vuoden 2024 alussa EU:n 24 maassa raskauden aikaisia hinkuyskätehosteita suositellaan odottaville äideille, erityisesti raskauden II ja III trimesterissä.
Suomessa on panostettu koko väestön immuniteetin lisäykseen tehosterokottamisella ja korkeimman hinkuyskäilmaantuvuuden alueilla suositellaan harkitsemaan imeväisten rokotusten aloittamista aikaistetusti 2 kuukauden iässä. Tartuntaketjujen selvityksillä pyritään suojaamaan etenkin suurimmassa vakavan taudin riskissä olevat pienet rokottamattomat lapset. Suomessa kansallinen rokotusasiantuntijatyöryhmä ja THL seuraavat hinkuyskätilanteen kehittymistä ja tarvittaessa ehdottavat Sosiaali- ja terveysministeriölle kansalliseen rokotusohjelmaan muutoksia, joita on tarkemmin kuvattu vuonna 2017 julkaistussa THL:n työpaperissa ”Hinkuyskän torjunta Suomessa 2017–2021”.
Hinkuyskän torjunta Suomessa 2017–2021
