Hinkuyskän esiintyvyys Suomessa
Vuonna 2022 hinkuyskätapauksia ilmoitettiin tartuntatautirekisteriin vain 31 (0,56/100 000). Tapausmäärät ovat edelleen pysyneet huomattavan alhaisina verrattuna koronapandemiaa edeltäneisiin vuosiin, jolloin tapauksia ilmoitettiin vuosittain 165 ja 557 välillä. Lasku liittyy todennäköisesti SARS-CoV-2 pandemian varotoimiin (etäisyys, etätyöskentely, maskit, käsienpesu yms), joiden ansiosta sekä bakteeri- että virusperäisten hengitystieinfektioiden ilmaantuvuus Suomessa oleellisesti vähentyi vuosina 2020-2022.
Toisin kuin aiemmin, vuonna 2022 tapaukset eivät painottuneet koululaisiin, vaan pikkulapsiin (0-4 vuotiaiden ikäryhmä), joilla ilmaantuvuus oli 9,45/100 000. Näistä yhdeksästä tapauksesta vain yksi oli alle rokotusikäinen (6 viikkoinen). Kaikki loput 8 tapausta olivat täyden rokotussarjan saaneita yksivuotiaita.
Hinkuyskän ilmaantuvuus vaihteli jonkin verran sairaanhoitopiireittäin (0–1,4/100 000), korkein ilmaantuvuus oli Kainuun sairaanhoitopiirissä. Lukumäärällisesti eniten tapauksia oli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä. Kymmenessä sairaanhoitopiirissä ei todettu yhtään tapausta.
Lasten hinkuyskätapaukset ja rokotukset
Hinkuyskään sairastuneista, laboratoriovarmistetuista ja rekisteriin ilmoitetusta alle kaksivuotiaista lapsista (N=9) kaikilta oli rokotustiedot saatavilla. Yksi lapsi oli sairastunut ennen kolmen kuukauden ikää, jolloin lasten rokotusohjelma Suomessa aloitetaan. Kahdeksan oli saanut kaikki kolme perussuojaan kuuluvaa rokoteannosta.
Suomen hinkuyskärokotusohjelma muutokset 2000-luvulla ja rokotuskattavuus
Suomessa kansalliseen rokotusohjelmaan lisättiin hinkuyskärokotteen tehosteannos kuusivuotiaille vuonna 2003. Vuonna 2005 siirryttiin käyttämään kokosolurokotteen tilalla solutonta hinkuyskäbakteerien antigeeneja sisältävää yhdistelmärokotetta. Nuorisoiän rokotukset toteutettiin vuoteen 2007 asti 11–13 vuoden iässä. Vuodesta 2009 nuorisoikäiset on suositeltu rokotettavaksi 14–15 vuoden iässä eli 8. luokka-asteelta alkaen. Siirtymävaiheessa vuosina 2009–2011 näitä rokotuksia annettiin erittäin vähän. Puolustusvoimien rokotusohjelmaan lisättiin palveluksensa aloittaville hinkuyskärokote osana yhdistelmärokotetta (dtap) kesällä 2012. Vuodesta 2018 lähtien on 25-vuotiaille suositeltu dtap-tehosterokotetta. Samalla aloitettiin pieniä lapsia hoitavan sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstön suojan lisäys tehosterokotteilla.
Suomessa pikkulasten rokotuskattavuus on ollut erinomainen. Vuonna 2020 syntyneistä lapsista 97 prosentille aloitettiin viitosrokotussarja (3 kk iässä DTaP-IPV-Hib; suojaa kurkkumädältä, jäykkäkouristukselta, hinkuyskältä, poliolta ja Hib-taudeilta), 96 % sai toisen annoksensa (6 kk iässä) ja 91% kolmannen annoksensa (12 kk iässä). Vuonna 2015 syntyneistä lapsista 93 % oli saanut hinkuyskätehosterokotteen (DTaP-IPV). Aikuisten hinkuyskärokotuskattavuusarviot eivät ole vielä luotettavia tiedonsiirron teknisten haasteiden vuoksi.
Lasten hinkuyskärokotuskattavuuksia voi tarkastella kunta-, maakunta- ja sairaanhoitopiirikohtaisesti karttasovelluksen avulla.
Karttaesitys lasten rokotuskattavuudesta
Suomi on välttynyt laajoilta hinkuyskäepidemioilta
Suomi on toistaiseksi säästynyt laajoilta hinkuyskäepidemioilta, jollaisia koettiin monessa länsimaassa 2010-luvulla. Osin tähän on todennäköisesti vaikuttaneet hinkuyskän ikäryhmäkohtaisen ilmaantuvuuden muutosten valossa räätälöidyt rokotussuositukset.
B.pertussis kannat ovat muuntuneet erityisesti viime vuosikymmenien aikana. Yhdysvalloissa ja Australiassa B.pertussis ei tuota enää pertaktiini-pintaproteiinia. Suomessa vastaavia bakteerikantoja on noin puolet eristetyistä kannosta. Pertaktiini on yksi soluttomien rokotteiden komponentti. Sittemmin huonontuneen hinkuyskätilanteen vuoksi myös useat muut länsimaat ovat ryhtyneet suosittelemaan raskaana olevien naisten hinkuyskärokottamista: EU:ssa yhdeksässä maassa raskauden aikaisia hinkuyskätehosteita suositellaan, erityisesti raskauden II ja III trimesterissä.
Suomessa on panostettu koko väestön immuniteetin lisäykseen tehosterokottamisella ja korkeimman hinkuyskäilmaantuvuuden alueilla suositellaan harkitsemaan imeväisten rokotusten aloittamista aikaistetusti 2 kuukauden iässä. Tartuntaketjujen selvityksillä pyritään suojaamaan etenkin suurimmassa vakavan taudin riskissä olevat pienet rokottamattomat lapset. Suomessa kansallinen rokotusasiantuntijatyöryhmä seuraa hinkuyskätilanteen kehittymistä ja tarvittaessa ehdottaa kansalliseen rokotusohjelmaan muutoksia, joita on tarkemmin kuvattu vuonna 2017 julkaistussa THL:n työpaperissa ”Hinkuyskän torjunta Suomessa 2017–2021”.
Hinkuyskän torjunta Suomessa 2017–2021
