Malaria
Mikä on malaria?
Malaria on hyttysen välityksellä leviävä, loisalkueläimen aiheuttama trooppinen kuumetauti.
Tautia aiheuttaa ihmiselle neljä eri Plasmodium-loislajia: P.falciparum, P.vivax, P.ovale ja P.malariae. Lisäksi P. knowlesi voi tarttua apinasta ihmiseen, mutta tämä on harvinaista.
Vaarallisimman malarian aiheuttaa yleisin malarialoinen P. falciparum, joka ilman hoitoa johtaa kuolemaan noin 20 %:ssa tapauksista. Lähes kaikki Afrikassa saadut malariatartunnat ovat falciparum-malariaa.
Miten malaria tarttuu?
Malaria tarttuu Anopheles-sukuun kuuluvan naarashyttysen piston välityksellä ihmisestä toiseen. Hyttynen imee verta hämärän aikaan auringonlaskusta auringonnousuun.
Hyttysen pistäessä alkueläin kulkeutuu ensin maksaan ja sieltä edelleen veren punasoluihin. P. vivax ja P. ovale saattavat piillä maksasoluissa kuukausia ja jopa vuosia, minkä vuoksi malaria saattaa puhjeta vasta pitkän ajan kuluttua matkalta paluusta. P. falciparum ja P. malariae sen sijaan eivät jää maksaan piileviksi.
Harvoissa tapauksissa malaria voi tarttua myös
- veren- tai elinsiirrossa
- saastuneiden neulojen välityksellä
- äidistä sikiöön.
Miten malariaa ehkäistään?
Malariaa ehkäistään estolääkityksellä ja suojautumalla hyttysen pistoilta hämärän aikaan auringon laskusta auringon nousuun.
Pistoilta suojaavat muun muassa:
- hyttyskarkotteet
- hyttysverkot
- pitkähihaiset ja -lahkeiset vaaleat vaatteet.
Hyttysen pistoilta tulee suojautua, vaikka estolääkitys olisikin käytössä. Suojautuminen pienentää vaaraa saada malarian lisäksi myös muita hyttysen välityksellä leviäviä tauteja. Estolääkitys ei myöskään tarjoa täydellistä suojaa tautia vastaan.
Hyttysen pistoilta suojautuminen (Matkailijan terveysopas)
Estolääkityksen pääasiallisena tavoitteena on ehkäistä falciparum-malaria sekä sen aiheuttamat vakavat komplikaatiot ja kuolemat.
Estolääkitys ja sen tarve vaihtelevat alueittain. Erityisen suuri riski on Saharan etelänpuoleisessa Afrikassa, jonne ei tule matkustaa ilman estolääkitystä. Estolääkityksen tarve tulee selvittää hyvissä ajoin ennen matkaa.
Malarian ehkäisy (Matkailijan terveysopas)
Mitkä ovat malarian oireet?
Malarian oireet ilmaantuvat vähintään viikon, mutta tavallisesti 2–4 viikon kuluttua tartunnasta.
Jossain tapauksissa, taudin aiheuttavasta loislajista riippuen, tauti voi oireilla vasta kuukausien tai jopa vuoden kuluttua tartunnasta.
Falciparum-malaria
Pelätyin ja selvästi eniten malariaa aiheuttava muoto on falciparum-malaria. Falciparum-malariaa tulee epäillä aina, jos henkilöllä on kuumetta 7 päivän – 3 kuukauden jälkeen malaria-alueelta palaamisesta.
Kuumeilun lisäksi muita oireita voivat olla
- päänsärky
- lihaskipu
- voimattomuus
- oksentelu
- ripuli
- vatsakipu.
Lisäksi voi esiintyä keskushermosto-oireita, kuten sekavuutta ja tajunnan tason heikkenemistä jopa koomaan saakka.
Tauti voi muuttua hengenvaaralliseksi jo muutamassa tunnissa. Seurauksena voi olla maksa-, munuais-, ja suolivaurio sekä keuhko- tai aivopöhö ja lopuksi kuolema.
Muut malarialajit
Muiden malarialajien tyypillisimmät oireet ovat toistuvat kuumekohtaukset, jotka alkavat vilunväreillä eli horkalla, ja runsas hikoilu kuumeen laskiessa.
Oireiden alkaessa kuume voi olla melko epäsäännöllistä tai jatkuvaa, mutta taudin edetessä kohtaukset tulevat kellon tarkkuudella.
Kuumekohtausten välillä olo voi olla hyvä, jopa normaali.
Miten malariatartunta todetaan?
Epäiltäessä malariaa potilas tulee lähettää lähimpään sairaalaan, jossa malariadiagnostiikkaa tehdään.
Malaria todetaan sormenpäästä otetusta verinäytteestä. Näyte suositellaan otettavaksi kuumepiikin aikana, sillä silloin loiset esiintyvät veressä.
Jokaista malaria-alueelta palannutta, kuumeilevaa potilasta epäillään malariatartunnan saaneeksi, kunnes taudin mahdollisuus on suljettu testein pois.
Malarian hoito (Matkailijan terveysopas)
Miten malariaa hoidetaan?
Suomessa malaria hoidetaan aina sairaalassa, ja hoito tulee aloittaa välittömästi malariadiagnoosin saamisesta.
Hoidossa käytettävät lääkkeet riippuvat muun muassa malarian aiheuttamasta loislajista sekä alueesta, josta malariatartunta on saatu.
Jos malarian aiheuttama loislaji ei ole vielä selvillä, hoito aloitetaan ensisijaisesti P. falciparum -malariaa vastaan.
Miten paljon malariaa esiintyy ja miten sitä seurataan?
Malaria on yksi suurimpia uhkia maailman terveydelle.
Maailman terveysjärjestön WHO:n arvion mukaan joka vuosi malariaan sairastuu yli 200 miljoonaa ja kuolee lähes puoli miljoonaa. Suurin osa kuolleista on lapsia ja raskaana olevia naisia. Esimerkiksi vuonna 2017 kaikista malariaan kuolleista yli puolet oli alle 5-vuotiaita lapsia.
Suurin osa, yli 90 %, malariatartunnoista saadaan trooppisesta Afrikasta, mutta sitä esiintyy myös Aasiassa sekä Etelä- ja Väli-Amerikassa.
Suomessa ei esiinny malariaa, mutta vuosittain diagnosoidaan noin 40 ulkomailta saatua malariatartuntaa.
Malaria kuuluu valvottaviin tartuntatauteihin, ja lääkärin tulee ilmoittaa tartunnat kansalliseen tartuntatautirekisteriin.
