Meningokokki
Mikä on meningokokki?
Meningokokki eli Neisseria meningitidis on bakteeri, joka aiheuttaa vaikeita tulehdustauteja kuten aivokalvotulehdusta ja verenmyrkytystä.
Suurin osa tautitapauksista on yksittäisiä, mutta meningokokki voi aiheuttaa laajojakin epidemioita.
Meningokokit jaetaan bakteeria ympäröivän polysakkaridikapselin perusteella 12 ryhmään, joista tärkeimmät ovat A, B, C, W, X ja Y. Suomessa yleisimmät ryhmät ovat B, C ja Y.
Miten meningokokki tarttuu?
Meningokokki tarttuu pisara- tai kosketusteitse joko oireettomasta nielukantajasta tai oireilevasta potilaasta. Läheinen kontakti on edellytys tartunnan saamiselle.
Useimmiten seurauksena on oireeton, muutamassa kuukaudessa ohimenevä nielukantajuus, mikä ei vaadi toimenpiteitä. Nielukantajuutta esiintyy noin 5–10 prosentilla väestöstä.
Pienelle osalle tartunnan saaneista voi kehittyä vakava infektio, yleensä 3–4 vuorokauden kuluttua tartunnasta.
Miten meningokokki-infektioita ehkäistään?
Meningokokkitaudin ehkäisy perustuu lähikontaktien estolääkitykseen eli antibioottiprofylaksiin ja tarvittaessa rokotuksiin.
Meningokokkirokotteita tarjotaan kansallisessa rokotusohjelmassa maksutta elokuusta 2020 alkaen eräisiin lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluville. Niitä käytetään myös meningokokkitautitapausten lähikontaktien tartuntojen torjunnassa estolääkityksen ohella.
Varusmiespalvelukseen tai naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen astuvalle tarjotaan rokotussuoja ryhmien A, C, W ja Y meningokokkeja vastaan.
Meningokokkirokotteita suositellaan myös yksilöllisen riskinarvion perusteella joillekin matkailijoille.
- Meningokokkirokotteet
- Toimenpideohje estolääkityksestä ja rokotuksista meningokokkitapauksissa
- Puolustusvoimissa annettavat rokotukset
- Meningokokkirokotukset (Matkailijan terveysopas)
Mitkä ovat meningokokki-infektion oireet?
Meningokokkitaudille on tyypillistä äkillinen sairastuminen ja yleistilan heikkeneminen jopa vain muutaman tunnin aikana tehohoitoa vaativaan tilanteeseen.
Hoitamaton tauti johtaa lähes aina kuolemaan. Antibioottilääkityksestä ja tehohoidosta huolimatta keskimäärin joka kymmenes potilas menehtyy.
Meningokokki-infektion oireita ovat
- äkillinen, korkea kuume
- päänsärky
- niskajäykkyys
- silmien valonarkuus
- nopeasti huononeva yleistila
- iholla näkyvät pistemäiset verenpurkaumat.
Potilaalla voi olla myös pahoinvointia ja oksentelua sekä sekavuutta.
Epäiltäessä meningokokin aiheuttamaa yleisinfektiota tulee sairaalahoitoon hakeutua välittömästi.
Meningokokki-infektioita voi esiintyä minkä ikäisellä henkilöllä tahansa, mutta eniten niitä on pienillä lapsilla ja nuorilla aikuisilla.
Meningokokin aiheuttamat infektiot ovat hyvin vakavia. Aivokalvontulehdus, bakteremia tai verenmyrkytys eli sepsis voivat esiintyä joko erikseen tai olla samalla potilaalla yhtäaikaisesti.
Aivokalvontulehdukseen voi kuolla yksi kymmenestä sairastuneesta ja septiseen yleisinfektioon jopa kolme kymmenestä sairastuneesta.
Mitkä ovat vakavan meningokokki-infektion jälkitaudit ja seuraukset?
Bakteeriperäinen aivokalvontulehdus voi vaurioittaa aivoja ja aiheuttaa pysyviä hermostollisia haittoja, kuten kuulovammoja. Se voi aiheuttaa myös oppimisvaikeuksia ja epileptisiä kohtauksia.
Verenmyrkytyksen tärkeimmät komplikaatiot ovat
- sokki ja siihen liittyvät verenkierto- ja hyytymishäiriöt
- munuaisten vajaatoiminta
- veren happamuustason lasku
- keuhkojen vajaatoiminta.
Vaikeissa tapauksissa voidaan joutua turvautumaan raajan amputaatioon verenmyrkytyksen aiheuttaman kuolion takia.
Jos vaikeaan septiseen sokkiin liittyvä monielinvaurioksi kutsuttu reaktio käynnistyy, on kuoleman todennäköisyys suuri.
Miten meningokokki-infektio todetaan?
Meningokokki voidaan todeta verestä ja selkäydinnesteestä joko viljelmällä tai antigeeni- tai nukleiinihappo-osoitusmenetelmällä.
Jos selkäydinnesteessä tai muussa tavallisesti steriilissä nesteessä todetaan värjäyksessä gram-negatiivisia diplokokkeja, kyseessä on todennäköisesti meningokokki.
THL tutkii tarkemmin kaikki verestä ja selkäydinnesteestä eristetyt meningokokkikannat.
Meningokokin laboratoriotutkimukset THL:ssa
Miten meningokokki-infektiota hoidetaan?
Meningokokkitaudin hoito tulee käynnistää mahdollisimman nopeasti ja se vaatii aina sairaalassa annettavaa suonensisäistä antibioottihoitoa.
Lisäksi potilaalle annetaan nestehoitoa mahdollisen sokin korjaamiseksi.
Toimenpiteet meningokokki-infektion toteamisen jälkeen
Estolääkitys on tarpeen kaikille varmistettujen ja todennäköisten vakavien meningokokkitautitapausten lähikontakteille, jotka ovat olleet kontaktissa sairastuneeseen 10 vuorokauden aikana ennen tämän oireiden alkua.
Estolääkitys aloitetaan mahdollisimman nopeasti, mieluiten 24 tunnin kuluessa siitä kun tapaus on todettu.
Jos kyseessä on ryhmään A, C, W tai Y kuuluva bakteeri, tarjotaan meningokokkirokotetta samoille henkilöille, joille annetaan estolääkitystä.
Myös B-ryhmän tautia vastaan on saatavilla rokote.
Toimenpideohje estolääkityksestä ja rokotuksista meningokokkitapauksissa
Miten paljon meningokokki-infektiota esiintyy ja miten sitä seurataan?
Meningokokkitauti on Suomessa nykyään hyvin harvinainen; tapauksia todetaan noin 20 vuosittain. THL seuraa keskitetysti vakavien meningokokki-infektioiden esiintyvyyttä ja tyyppijakaumaa sekä osallistuu kansallisiin ja kansainvälisiin epidemiaselvityksiin.
Meningokokin esiintyvyys Suomessa
