Hepatiitti A
Mikä on hepatiitti A?
Hepatiitti A on viruksen (HAV) aiheuttama maksatulehdus, jonka vanha nimitys on tarttuva keltatauti. HAV kuuluu pikornavirusten ryhmään.
Hepatiitti A on yleinen niin sanotuissa huonon hygienian maissa.
Miten hepatiitti A tarttuu?
Hepatiitti A -virusta erittyy erittäin runsaasti ulosteeseen jo viikko ennen sairauden oireita eli kaksi viikkoa ennen keltaisuuden alkua. Erittyminen jatkuu vielä noin viikon ajan keltaisuuden alusta.
Virusta erittyy ulosteisiin runsaasti ja sairastunut saa virusta erittäin helposti käsiinsä wc-käynnin yhteydessä. Käsistä virukset siirtyvät elintarvikkeisiin ja jäteveden välityksellä virus voi päätyä veteen. Niiden välityksellä tauti leviää edelleen.
Virus voi levitä myös kosketustartuntana suoraan henkilöstä toiseen likaisten käsien tai seksikontaktin kautta.
Virusta tarvitaan tartuntaan vain hyvin pieni määrä, jonka voi saada esimerkiksi ovenkahvoista, jos hepatiitti A -virusta on lähipiirissä.
Muita viruksen leviämistapoja:
- Vedessä elävissä nilviäisissä, esimerkiksi simpukoissa ja ostereissa, voi olla virusta suuria määriä, jos niiden viljelmät sijaitsevat lähellä viemärivesien poistoputkia.
- Suonensisäisten huumeiden käyttäjillä tartunta pistosvälineistä on mahdollinen.
- Virus voi tarttua likaisella vedellä kastelluista marjoista tai vihanneksista, kuten pakastemarjoista. Viime vuosina Suomessa ja muualla Euroopassa on esiintynyt useita niiden välittämiä hepatiitti A -epidemioita.
Miten hepatiitti A:n tarttuminen ehkäistään?
Hepatiitti A-tartuntoja ehkäistään rokotuksin.
Hepatiitti A -rokote
Gammaglobuliinia käytetään nykyään lähinnä hepatiitti A -potilaan lähikontakteille.
Käsihygienia ja ruokailu matkoilla
Matkustettaessa kädet kannattaa pestä aina WC:ssä käynnin jälkeen ja ennen ruokailua.
Kypsentämättömän ruuan ja erityisesti raakojen nilviäisten syömistä kannattaa välttää.
Pullotettu juomavesi on hyvä ostaa kaupasta. Ravintoloissa ja kahviloissa juomiin ei kannata pyytää jääpaloja.
Aiheesta lisää
- Torjuntatoimet hepatiitti A -tapauksen ja -epidemian yhteydessä
- Ulkomaisia pakastemarjoja tulee käyttää vain kuumennettuina (Ruokavirasto)
Mitkä ovat hepatiitti A -infektion oireet?
Aika hepatiitti A:n tarttumisesta ensioireisiin on 15‒50 vuorokautta.
Hepatiitti A alkaa äkillisesti, ja yleensä ensimmäiset oireet ovat
- ruokahaluttomuus
- pahoinvointi
- kuume
- vatsakipu.
Iho ja silmän kovakalvot muuttuvat keltaisiksi muutaman päivän kuluttua ensioireista. Keltaisuus johtuu bilirubiinista, joka on hemoglobiinin hajoamistuote, jota tulehtunut maksa ei pysty hajottamaan edelleen.
Pienillä lapsilla tauti on usein täysin oireeton.
Vakavan maksatulehduksen riski lisääntyy iän kasvaessa. Tauti johtaa kuitenkin erittäin harvoin kuolemaan.
Mitkä ovat hepatiitti A -infektion jälkitaudit ja seuraukset?
Hepatiitti A voi aiheuttaa väsymystä ja ruokahaluttomuutta useiden kuukausien ajan sairauden jälkeen, sillä maksan toipuminen voi vaatia aikaa.
Noin joka sadas saa hepatiitti A -infektiosta erittäin rajun tulehdusreaktion, joka voi tuhota maksan. Näistä potilaista puolet kuolee, neljäsosa joutuu turvautumaan maksan siirtoon ja neljännes paranee.
A-hepatiittiin sairastunut ei jää viruksen kantajaksi.
Miten tartunta todetaan?
Hepatiitti A voidaan todeta mittaamalla veressä olevia vasta-aineita.
Tuoreessa hepatiitti A:ssa IgM-luokan vasta-aineet ovat koholla ja maksan toimintakokeista S-ALAT ja S-ASAT arvot nousevat.
Sairastettu hepatiitti A antaa elinikäisen suojan ja IgG-luokan vasta-aineita voidaan mitata vuosien kuluttuakin.
Hepatiitti A laboratoriotutkimukset
Miten hepatiitti A:ta hoidetaan?
Hepatiitti A:han ei ole olemassa lääkitystä.
Joskus sairastunutta joudutaan hoitamaan sairaalassa. Tauti yleensä paranee itsestään, vaikka aikuisella toipumiseen voi kulua kuukausiakin.
