M-rokko (ent. apinarokko)

Mikä on m-rokko?

M-rokko (ent. apinarokko) on apinarokkoviruksen (MPXV) aiheuttama infektiotauti. MPXV kuuluu Orthopoxvirusten sukuun. Samaan sukuun kuuluvat muun muassa lehmärokkovirus, ontelosyylävirus, sekä isorokkoa aiheuttava isorokkovirus. Isorokkovirus on eradikoitu (hävitetty) maailmasta eikä tauti enää kierrä ihmiskunnassa. 

M-rokko ei tartu herkästi ihmisestä toiseen. 

Miten m-rokko tarttuu?

M-rokko on zoonoosi, eli ensisijaisesti eläimistä ihmisiin tarttuva tauti. Virus tarttuu ihmiseen tyypillisesti Afrikan mantereen villieläimistä, erityisesti jyrsijöistä. Tartunnan voi saada suorassa kontaktissa infektoituneeseen eläimeen veren, rakkuloiden tai muiden eritteiden välityksellä.

M-rokko voi tarttua myös ihmisestä toiseen. Tartunnan voi saada erityisesti suorassa kontaktissa sairastuneen ihmisen ihomuutoksiin ja pisaroiden välityksellä pitkään kestävässä kasvokkaisessa lähikontaktissa. 

Tartunta on mahdollinen myös esimerkiksi vuodevaatteiden ja ruumiineritteiden välityksellä.

Pääsääntöisesti m-rokko tarttuu ihmisten välillä huonosti. Riski taudin leviämiseen laajemmin väestössä on ECDC:n arvion mukaan pieni. M-rokko ei tyypillisesti tartu lyhyissä arkielämän kohtaamisissa. 

Vuonna 2022 Afrikan ulkopuolella todetuista tartunnoista valtaosa on saatu seksissä. Tartuntoja on todettu etenkin miehillä, joilla on seksiä miesten kanssa. On todennäköistä, että riski tartuntoihin kasvaa, jos seksikumppaneita on runsaasti.

Mitkä ovat m-rokon oireet?

M-rokon itämisaika on noin 6–13 vuorokautta, mutta aika voi vaihdella 5 ja 21 vuorokauden välillä. 

M-rokon ensioireita voivat olla 

  • kuume
  • päänsärky
  • turvonneet imusolmukkeet
  • selkäkipu
  • lihaskivut
  • väsymys. 

M-rokon oireet muistuttavat isorokon oireita, mutta m-rokko aiheuttaa lievemmän taudin eikä tartu yhtä herkästi kuin isorokko.

Iho-oireita alkaa esiintyä yleensä 1–3 päivää kuumeen alkamisen jälkeen. Rakkulamaista ihottumaa muodostuu erityisesti kasvoihin sekä käsien ja jalkojen alueelle. Kun tauti etenee, rakkulat kasvavat ja muuttuvat märkiviksi. Lopulta ne kuivuvat. Myös suun limakalvoille ja genitaalialueille voi muodostua rakkuloita. 

Oireet kestävät tyypillisesti 2–4 viikkoa. Yleensä tauti paranee itsestään. M-rokko voi aiheuttaa myös vakavan taudin. Länsi-Afrikassa esiintyvä virus aiheuttaa lievemmän taudin (kuolleisuus alle 1 %), kun taas Keski-Afrikassa esiintyvä virus voi aiheuttaa yli 10 prosentin kuolleisuuden. 

Vakavat taudinkuvat ovat mahdollisia erityisesti niillä, joiden puolustuskyky on muun sairauden tai lääketieteellisen hoidon vuoksi heikentynyt. Afrikan m-rokkoepidemioissa vakavampia tautimuotoja on todettu erityisesti lapsilla ja raskaana olevilla.

Vuonna 2022 Afrikan ulkopuolella todetut tartunnat ovat tähän mennessä edustaneet lievempää Länsi-Afrikan muotoa. Tapauksilla ensioireet ovat usein olleet lieviä tai puuttuneet kokonaan. Ihomuutokset ovat  alkaneet genitaalialueelta ja peräaukkoa ympäröivältä alueelta. Tartuntatavan vuoksi tapauksia ollut lähes pelkästään aikuisilla.

Milloin on syytä epäillä m-rokkoa?

M-rokkoa on syytä epäillä, jos henkilöllä on ollut yleistynyttä tai paikallista punoittavaa, näppyläistä tai rakkulaista ihottumaa ja samanaikaisesti voi esiintyä 

  • imusolmukkeiden suurenemista ja/tai 
  • kuumetta ja/tai 
  • päänsärkyä ja/tai 
  • väsymystä.

Riski tartunnalle voi olla suurempi, jos 

  • henkilöllä on edeltävän kolmen viikon aikana ollut kontakti m-rokkoa sairastavaan ihmiseen tai 
  • henkilö on matkustanut alueella, jolla m-rokkoa esiintyy tai 
  • henkilöllä on ollut lukuisia seksikumppaneita, voi riski tartunnalle olla suurempi.

Miten m-rokkoinfektio todetaan?

M-rokon perimä voidaan laboratoriossa osoittaa ihomuutoksista otettavalla geenimonistus- eli PCR-menetelmällä. Tällä hetkellä m-rokon diagnostiikkaa tehdään Suomessa HUSLABissa. 
Orthopox-virus (HUSLABin tutkimusohjekirja)

Laboratoriotutkimuksiin mennään lääkärin lähetteellä.

Miten m-rokkoinfektiota hoidetaan?

Hoito on oireenmukaista, ja tauti paranee tavallisesti itsestään muutamassa viikossa. Uusia viruslääkkeitä voidaan harkiten käyttää vakavien m-rokkotapausten hoidossa. Lääkkeiden saatavuus on rajallinen ja EU-maat selvittävät parhaillaan niiden hankintaa yhdessä Euroopan komission kanssa.

Miten m-rokkoa ehkäistään?

M-rokko ei tartu herkästi ihmisestä toiseen. Hyvä käsihygienia ja yskimishygienia vähentävät tartuntariskiä.  M-rokko on nyt tarttunut ihmisestä toiseen väestössä, jolla on useita seksikontakteja, mukaan lukien miesten välinen seksi. 

Ennen kuin hakeutuu terveydenhuoltoon m-rokkoepäilyn vuoksi, on tärkeää ilmoittaa puhelimitse, että epäilee tartuntaa. Näin voidaan välttää suojaamattomat kontaktit henkilökunnan ja potilaan välillä, ja potilaalle voidaan järjestää soveltuva tila tutkimusten ajaksi esimerkiksi päivystyksessä. 

Suojautuminen terveydenhuollossa

Terveydenhuollossa tulisi huolehtia riittävästä suojautumisesta, kun tutkitaan tai hoidetaan potilasta, jolla epäillään m-rokkotartuntaa. Näissä tilanteissa on suositeltavaa noudattaa tavanomaisia varotoimia sekä kosketus-, pisara- ja ilmavarotoimia.

Tavanomaiset varotoimet ja varotoimiluokat 

Terveydenhuollon ammattilaiset voivat suojautumista koskevissa kysymyksissä olla tarvittaessa yhteydessä THL:n SIRO-tiimiin.

Onko m-rokkoon rokotetta?

M-rokkoa vastaan on olemassa rokote. Suomessa rokote annetaan m-rokolle altistuneille ja riskiryhmiin kuuluville.
Lue lisää: M-rokkorokote

Kuinka paljon m-rokkoa esiintyy?

M-rokkoa esiintyy Keski- ja Länsi-Afrikan trooppisilla sademetsäalueilla. Viruksesta tunnetaan kaksi eri sukuhaaraa. Näistä Keski-Afrikassa, Kongon altaan alueella esiintyvä virus aiheuttaa vakavampaa tautia kuin Länsi-Afrikassa esiintyvä MPXV. 

Afrikassa tautia esiintyy aika ajoin. M-rokko tunnistettiin vuonna 1970, jonka jälkeen tautia on raportoitu yhdentoista Afrikan valtion alueella. Vuonna 2017 Nigeriassa alkaneessa epidemiassa oli yli 500 epäiltyä ja yli 200 varmistettua m-rokkotapausta. 

Epidemiat Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa

M-rokko on levinnyt Afrikan ulkopuolelle eläinten ja matkailun välityksellä. Se on aiheuttanut myös yksittäisen epidemian Yhdysvalloissa vuonna 2003, jolloin 81 ihmistä sai tartunnan alun perin Afrikasta tuotujen villieläinten välityksellä. Ihmisten välisiä tartuntoja tuolloin ei todettu.

Keväällä 2022 Afrikan ulkopuolella alkoi laaja epidemia. Etenkin Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa tapauksia raportoitiin runsaasti. Tartunnat todettiin henkilöillä, jotka eivät ole matkustaneet alueilla, missä m-rokkoa tavallisesti esiintyy. Epidemian aiheutti Länsi-Afrikassa esiintyvä virus, joka aiheuttaa lievempää tautia.

Euroopassa epidemia saavutti huippunsa kesällä 2022, minkä jälkeen tapausten määrä laski nopeasti ja pysyi vähäisenä aina toukokuuhun 2023. Tämän jälkeen tapaukset lähtivät uudelleen nousuun, mutta jäivät kuitenkin huomattavasti vähäisemmiksi kuin vuonna 2022. Vuonna 2022 Euroopassa raportoitiin noin 26 000 ja vuonna 2023 vain noin tuhat tapausta. Molempina vuosina tapaukset liittyivät pääosin miesten väliseen seksiin. 

Katso myös: m-rokon esiintyvyys Suomessa

Lisätietoa

Monkeypox multi-country outbreak (ECDC, pdf 599 kt)

Epidemiological update: Monkeybox  outbreak

Multi-country monkeypox outbreak in non-endemic countries

Euroopassa todettu apinarokkotapauksia

Isorokko

Monkeypox (WHO)

Multi-country monkeypox outbreak in non-endemic countries (WHO)

Päivitetty: