Zikavirus
Mikä on zikavirus?
Zikavirus kuuluu flavivirusten sukuun, johon kuuluvat myös muun muassa TBE-virus, denguevirus sekä Länsi-Niilin virus. Flavivirusten isäntinä toimivat ihmiset sekä muut nisäkkäät, mutta ne leviävät usein isännästä toiseen esimerkiksi hyttysten välityksellä.
Miten zikavirus tarttuu?
Zikavirus tarttuu ihmiseen ensisijaisesti hyttysten välityksellä. Zikavirusta levittävät Aedes-sukuun kuuluvat päiväaktiiviset hyttyset, jotka levittävät myös muun muassa dengue- ja chikungunyavirusta.
Hyttysen piston lisäksi zikavirus voi siirtyä esimerkiksi äidistä sikiöön raskauden aikana tai synnytyksen yhteydessä. Lisäksi yksittäisiä tartuntoja on todettu verensiirron seurauksena.
Virus voi tarttua myös suoraan henkilöstä toiseen seksin välityksellä. Tartunta suoraan henkilöstä toiseen on kuitenkin harvinaista.
Seksin välityksellä saadut tartunnat ovat valtaosin tapahtuneet miehestä naiseen, mutta myös yksittäinen tartunta naisesta mieheen on dokumentoitu.
Miten zikavirusinfektion tarttuminen ehkäistään?
Ainoa keino ehkäistä zikavirusinfektion tarttumista on suojautua hyttysten pistoilta muassa käyttämällä karkotteita sekä pukeutumalla pitkähihaisiin ja -lahkeisiin vaaleisiin vaatteisiin. Erityisen tärkeää hyttysiltä suojautuminen on raskaana olevilla.
Hyttysen pistoilta suojautuminen (Matkailijan terveysopas)
Koska zikavirusta välittävä hyttynen on aktiivinen päivällä, hyttysiltä on tarpeen suojautua auringon noususta auringon laskuun toisin kuin malarialta suojatuessa. Hyttynen viihtyy myös kaupunkimaisissa, urbaaneissa olosuhteissa, joten suojautuminen on tärkeää myös näissä ympäristöissä.
Zikaviruksen leviämisen seksin välityksellä voi ehkäistä kondomin käytöllä. On muistettava, että virus voi tarttua myös oireettomista kantajista. Zikaviruksen on todettu pysyvän siemennesteessä taudinaiheuttamiskykyisenä maksimissaan 40 päivää.
Zikavirusta vastaan ei tällä hetkellä ole rokotetta, sillä sen kehittely on vasta alkuvaiheessa.
Suositus raskaana oleville
Raskaana olevien on hyvä keskustella terveydenhuollon ammattilaisten kanssa matkustamisen riskeistä. Jos matka ei ole välttämätön, sitä on suositeltavaa siirtää.
Mitkä ovat zikavirusinfektion oireet?
Zikaviruksen aiheuttama infektio on useimmiten lievä tai jopa oireeton ja vaatii harvoin sairaalahoitoa. Siihen voi kuitenkin liittyä oireita, kuten
- kuumetta
- silmätulehdus
- ihottumaa sekä
- nivel- ja lihaskipuja.
Taudin itämisaika on 3–12 päivää ja oireet kestävät noin 2–7 päivää.
Mitkä ovat zikavirusinfektion jälkitaudit ja seuraukset?
Sikiöille zikavirusinfektio voi aiheuttaa synnynnäisiä kehityshäiriöitä, etenkin jos äiti on saanut infektion alkuraskauden aikana.
Esimerkiksi mikrokefaliaa eli pienipäisyyttä on todettu Brasiliassa ja Ranskan Polynesiassa zikaviruksen epidemia-alueilla. Tapauksia on raportoitu myös muista Latinalaisen Amerikan maista, joihin zikavirus on levinnyt. Yhteys zikavirusinfektioon on varmistunut, mutta ongelman yleisyydestä ja riskin suuruudesta raskauden aikana on edelleen erilaisia arvioita. Riski kehityshäiriöille on suurempi raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana (8–15 %) kuin toisen ja viimeisen kolmanneksen aikana (4–5 %).
Myös Guillan-Barré-oireyhtymätapausten määrän on huomattu lisääntyneen zikavirusepidemia-alueilla. Guillain-Barré-oireyhtymä eli hermojuuritulehdus on komplikaationa harvinainen ja zikaviruksen lisäksi sitä aiheuttavat myös monet muut mikrobit. Tällaisia ovat esimerkiksi yleisenä ruokamyrkytysten aiheuttajana tunnettu kampylobakteeri, hengitystietulehduksia aiheuttavat virukset sekä vesirokkovirus.
Miten zikavirusinfektio todetaan?
Zikavirus voidaan osoittaa verinäytteestä ja virtsasta PCR-tutkimuksella.
Tuoreessa zikavirusinfektiossa muodostuu myös vasta-aineita, joista tauti voidaan joissain tapauksissa todeta. Ristireaktioiden vuoksi veren vasta-ainetutkimustulos vaatii kuitenkin erikoistuneen laboratorion tulkinnan.
Miten zikavirusinfektiota hoidetaan?
Zikavirusinfektioon ei ole olemassa lääkehoitoa, vaan hoito on oireiden mukaista.
Ohjeita terveydenhuollolle zikavirustapauksiin
Miten paljon zikavirusta esiintyy?
Nykyään zikavirusta tavataan trooppisilla alueilla Afrikassa, Aasiassa, Oseaniassa sekä Keski- ja Etelä-Amerikassa.
Virusta on havaittu ensimmäisen kerran apinoiden keskuudessa Ugandassa vuonna 1945. Hiukan myöhemmin, vuonna 1952, virusta havaittiin ensimmäisen kerran myös ihmisissä sekä Ugandan että Tansanian alueilla.
Aikaisemmin pieniä zikavirusepidemioita ja yksittäisiä tautitapauksia on esiintynyt Länsi- ja Keski-Afrikassa sekä Kaakkois-Aasiassa. Vuosien 2014–2016 aikana virus kuitenkin levisi vauhdilla myös Etelä- ja Väli-Amerikassa, missä sitä ei ollut aiemmin tavattu. Tapauksia todettiin myös Tyynenmeren saarilla, etenkin Ranskan Polynesiassa vuosina 2013–2014, missä kymmenet tuhannet sairastuivat zikavirusinfektioon.
Zikaviruksen leviäminen tulevaisuudessa edelleen uusille alueille on erittäin todennäköistä, sillä virusta levittäviä hyttyslajeja tavataan maailmalla laajasti.
WHO:n kartta taudin alueista, joilla zikavirusta esiintyy tai on aiemmin esiintynyt (pdf 1210 kt)
