Koronavirukset
Mikä on koronavirus?
Koronavirukset ovat joukko viruksia, joita on todettu sekä ihmisillä että eläimillä.
Osa koronaviruksista on niin sanottuja kausikoronaviruksia. Ihmisillä hyvin yleisiä kausikoronaviruksia ovat 229E, HKU1, NL63 ja OC43. Ne aiheuttavat tavallisimmin lievän hengitystieinfektion. Kausikoronavirusinfektioita esiintyy ympäri vuoden, mutta erityisesti syksyllä ja talvella.
Kausikoronavirusten lisäksi on muita koronaviruksia. Niitä esiintyy ympäri vuoden. Ne voivat aiheuttaa myös vaikeaa tautia. Vakavia, jopa kuolemaan johtavia infektioita, ovat aiheuttaneet
- SARS eli Severe Acute Respiratory Syndrome
- MERS eli Middle East Respiratory Syndrom -koronavirukset
MERS-koronavirus - SARS-CoV-2-koronavirus.
Koronavirus SARS-CoV-2
Miten koronavirukset tarttuvat?
Koronavirukset tarttuvat hengitystie-eritteiden välityksellä joko ilman tai pintojen kautta. Tartunta on mahdollinen myös ulosteesta.
Lue lisää tarttumisesta Koronavirus SARS-CoV-2 -sivulta
Kausikoronavirusten aiheuttamien tautien itämisaika tartunnan saamisesta on 2–5 päivää. Koronavirus SARS-CoV-2:n itämisajaksi on arvioitu keskimäärin 3–5 päivää.
Miten koronavirusinfektioita ehkäistään?
COVID-19-tautia vastaan on saatavilla rokote, joka ehkäisee tehokkaasti vakavaa tautia. Kausikoronaviruksia vastaan ei ole rokotetta.
Lue lisää: Koronarokotteet
Koronavirustartuntoja voidaan ehkäistä samalla tavoin kuin muitakin hengitystieinfektioita.
- Jos sairastut, pysy kotona, kunnes oireet ovat selvästi vähentyneet ja kuume on poissa. Yleensä tähän menee 3 - 5 päivää. Jos joudut sairaana lähtemään kodin ulkopuolelle, voit halutessasi käyttää maskia.
- Pese kädet vedellä ja saippualla tai käytä käsihuuhdetta.
- Yski ja aivasta kertakäyttöiseen nenäliinaan ja laita nenäliina käytön jälkeen roskiin. Jos sinulla ei ole nenäliinaa, yski tai aivasta hihaan, älä käsiisi.
- Arvioi oma riskisi, käytä tarvittaessa maskia ja pidä etäisyyttä. Maski suojaa maskityypistä riippuen jonkin verran myös kantajaansa.
Tietoa suu-nenäsuojuksesta ja hengityksensuojaimista (Työterveyslaitos) - Huolehdi hyvästä ilmanvaihdosta.
Lue lisää: Hengitystieinfektioiden ehkäisy
Mitkä ovat koronavirusinfektion oireet?
Kausikoronavirusinfektiot ovat oireettomia, lieviä tai kohtalaisia ylähengitystieinfektioita.
Yleisiä oireita ovat
- nuha
- yskä
- kurkkukipu
- päänsärky
- kuume.
Kausikoronavirusinfektio voi joskus esiintyä myös alemmissa hengitysteissä, jolloin taudinkuva on bronkiitti tai keuhkokuume.
Alahengitystieinfektiot ovat yleisempiä pienillä lapsilla ja iäkkäillä sekä henkilöillä, joilla on sydän- ja verisuonitauti tai heikentynyt immuunijärjestelmä.
Miten koronavirus todetaan?
Kausikoronaviruksen ja koronavirus SARS-CoV-2:n aiheuttama tartunta voidaan todeta terveydenhuollossa PCR-testillä tai antigeenitestillä.
Kausikoronavirusten laboratoriotutkimukset
SARS-CoV-2-virukselle on saatavilla myös kotitestejä. Antigeenikotitesti soveltuu akuutin COVID-19 taudin toteamiseen.
Koronaviruksen kotitestit
Miten koronavirusinfektioita hoidetaan?
Kausikoronavirusinfektioon ei ole lääkitystä, vaan hoito on oireenmukaista.
Hengitystieinfektioiden itsehoito (Terveyskylä)
COVID-19 tautiin on olemassa lääkehoitoja, joita voidaan käyttää riskiryhmille.
Katso tarkemmin: Koronavirus SARS-CoV-2
Katso myös
Koronapandemia lisäsi erityisesti ulkomaalaistaustaisten toimintarajoitteisten nuorten kokemaa ahdistusta
Koronapandemian vaikutukset nuorten hyvinvointiin korostuivat toimintarajoitteissa nuorissa ja erityisesti niillä, jotka ovat ulkomaalaistaustaisia, selviää THL:n tuoreesta tutkimuksesta.
Noin 40 prosenttia nuorista, joilla on sekä toimintarajoitteita että ulkomaalaistaustaa raportoivat ahdistusta, kun vastaava luku koko väestön keskuudessa oli vain 14 prosenttia.
Tutkimuksessa selvitettiin yläkoulun 8. ja 9. luokkien, sekä lukio- ja ammatillisen koulutuksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoilta heidän kokemaansa ahdistusta vuonna 2021.
Lisäksi tutkimus osoittaa, että toimintarajoitteiset ja ulkomaalaistaustaiset nuoret raportoivat muuta väestöä useammin jääneensä vaille tarvitsemaansa tukea etäopetuksessa, ja heidän perheidensä sisäiset erimielisyydet kasvoivat pandemian aikana. Nämä negatiiviset vaikutukset lisäsivät entisestään heidän ahdistustaan verrattuna muuhun väestöön.
Haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien tuen tarve korostuu kriisitilanteissa
Tutkimuksen tulokset korostavat, että kriisitilanteen vaikutukset eivät ole samanlaisia kaikille nuorille. Haavoittuvaan asemaan voivat joutua erityisesti nuoret, jotka kokevat eriarvoisuutta useiden eri tekijöiden, kuten ulkomaalaistaustan ja toimintakyvyn vuoksi.
Koulujen, terveys- ja sosiaalipalvelujen tarjoajien ja yhteiskunnan laajemminkin tulisi kiinnittää erityistä huomiota erityisen haavoittuvan aseman joutumisen riskissä oleviin nuoriin. Heille olisi tarjottava entistä kohdennetumpia ja inklusiivisempia palveluita ja tukea kriisin seurausten lieventämiseksi.
Vaikka osassa perheitä pandemian vuoksi lisääntynyt yhdessä vietetty aika aiheutti ristiriitoja, lisäsi se joissain perheissä yhteenkuuluvuuden tunnetta. Lisäksi pandemia toi näkyväksi haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden näkökulmasta monia palveluihin liittyviä puutteita, joihin on nyt mahdollista puuttua entistä tehokkaammin.
Tutkimus perustuu vuoden 2021 Kouluterveyskyselyn aineistoon nuorista (yläkoulu: 8. ja 9. luokka, lukio: 1. ja 2. luokka, ammatillinen oppilaitos: 1. ja 2. luokka; n = 165,033).
Lähde
Lisätietoa
Marja Holm
tilastotutkija
THL
puh. 029 524 8169)
[email protected]
Natalia Skogberg
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 7916
[email protected]