Koronavirukset
Mikä on koronavirus?
Koronavirukset ovat joukko viruksia, joita on todettu sekä ihmisillä että eläimillä.
Osa koronaviruksista on niin sanottuja kausikoronaviruksia. Ihmisillä hyvin yleisiä kausikoronaviruksia ovat 229E, HKU1, NL63 ja OC43. Ne aiheuttavat tavallisimmin lievän hengitystieinfektion. Kausikoronavirusinfektioita esiintyy ympäri vuoden, mutta erityisesti syksyllä ja talvella.
Kausikoronavirusten lisäksi on muita koronaviruksia. Niitä esiintyy ympäri vuoden. Ne voivat aiheuttaa myös vaikeaa tautia. Vakavia, jopa kuolemaan johtavia infektioita, ovat aiheuttaneet
- SARS eli Severe Acute Respiratory Syndrome
- MERS eli Middle East Respiratory Syndrom -koronavirukset
MERS-koronavirus - SARS-CoV-2-koronavirus.
Koronavirus SARS-CoV-2
Miten koronavirukset tarttuvat?
Koronavirukset tarttuvat hengitystie-eritteiden välityksellä joko ilman tai pintojen kautta. Tartunta on mahdollinen myös ulosteesta.
Lue lisää tarttumisesta Koronavirus SARS-CoV-2 -sivulta
Kausikoronavirusten aiheuttamien tautien itämisaika tartunnan saamisesta on 2–5 päivää. Koronavirus SARS-CoV-2:n itämisajaksi on arvioitu keskimäärin 3–5 päivää.
Miten koronavirusinfektioita ehkäistään?
COVID-19-tautia vastaan on saatavilla rokote, joka ehkäisee tehokkaasti vakavaa tautia. Kausikoronaviruksia vastaan ei ole rokotetta.
Lue lisää: Koronarokotteet
Koronavirustartuntoja voidaan ehkäistä samalla tavoin kuin muitakin hengitystieinfektioita.
- Jos sairastut, pysy kotona, kunnes oireet ovat selvästi vähentyneet ja kuume on poissa. Yleensä tähän menee 3 - 5 päivää. Jos joudut sairaana lähtemään kodin ulkopuolelle, voit halutessasi käyttää maskia.
- Pese kädet vedellä ja saippualla tai käytä käsihuuhdetta.
- Yski ja aivasta kertakäyttöiseen nenäliinaan ja laita nenäliina käytön jälkeen roskiin. Jos sinulla ei ole nenäliinaa, yski tai aivasta hihaan, älä käsiisi.
- Arvioi oma riskisi, käytä tarvittaessa maskia ja pidä etäisyyttä. Maski suojaa maskityypistä riippuen jonkin verran myös kantajaansa.
Tietoa suu-nenäsuojuksesta ja hengityksensuojaimista (Työterveyslaitos) - Huolehdi hyvästä ilmanvaihdosta.
Lue lisää: Hengitystieinfektioiden ehkäisy
Mitkä ovat koronavirusinfektion oireet?
Kausikoronavirusinfektiot ovat oireettomia, lieviä tai kohtalaisia ylähengitystieinfektioita.
Yleisiä oireita ovat
- nuha
- yskä
- kurkkukipu
- päänsärky
- kuume.
Kausikoronavirusinfektio voi joskus esiintyä myös alemmissa hengitysteissä, jolloin taudinkuva on bronkiitti tai keuhkokuume.
Alahengitystieinfektiot ovat yleisempiä pienillä lapsilla ja iäkkäillä sekä henkilöillä, joilla on sydän- ja verisuonitauti tai heikentynyt immuunijärjestelmä.
Miten koronavirus todetaan?
Kausikoronaviruksen ja koronavirus SARS-CoV-2:n aiheuttama tartunta voidaan todeta terveydenhuollossa PCR-testillä tai antigeenitestillä.
Kausikoronavirusten laboratoriotutkimukset
SARS-CoV-2-virukselle on saatavilla myös kotitestejä. Antigeenikotitesti soveltuu akuutin COVID-19 taudin toteamiseen.
Koronaviruksen kotitestit
Miten koronavirusinfektioita hoidetaan?
Kausikoronavirusinfektioon ei ole lääkitystä, vaan hoito on oireenmukaista.
Hengitystieinfektioiden itsehoito (Terveyskylä)
COVID-19 tautiin on olemassa lääkehoitoja, joita voidaan käyttää riskiryhmille.
Katso tarkemmin: Koronavirus SARS-CoV-2
Katso myös
Koronarokotteiden syystalven tehosteet vähensivät ikääntyneiden sairaalahoitoja ja kuolemia – syksyn rokotusaikataulu selviää toukokuussa
Tuoreen selvityksen mukaan koronarokotteiden viime syystalven tehosteannokset vähensivät kohtuullisen hyvin koronaan liittyviä sairaalahoitojaksoja ja kuolemia ikääntyneillä Suomessa. THL kertoo ensi syksyn rokotussuosituksista toukokuussa.
Koronarokotteiden tehosteannoksia suositeltiin syystalvella 2023–2024 kaikille 65 vuotta täyttäneille sekä 18 vuotta täyttäneille lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluville ja 12 vuotta täyttäneille voimakkaasti immuunipuutteisille.
Syystalven tehosteannoksena tarjottiin XBB.1.5-varianttia vastaan kehitettyä rokotetta. Rokotuksen oli 13.3. mennessä saanut yhteensä noin 913 000 täysi-ikäistä, eli noin 20 prosenttia Suomen aikuisväestöstä.
THL seuraa koronarokotteiden suojatehoa kansallisten rekistereiden tietoja yhdistämällä. Rokotteen suojatehon mittareina käytettiin rokotteen kykyä estää sairaalaan joutumista koronan vuoksi sekä kykyä estää kuolemia, jossa korona oli joko pääasiallinen syy tai myötävaikuttava tekijä.
”Tulosten perusteella voidaan sanoa, että XBB-tehosteannokset vähensivät kohtuullisen hyvin koronaan liittyviä sairaalajaksoja ja kuolemia erityisesti ikääntyneiden keskuudessa lyhyen seurannan aikana. Tulokset ovat hyvin samansuuntaisia kuin mitä on raportoitu muista korkean tulotason maista, joissa XBB-tehosteita on annettu”, sanoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.
Selvityksessä oli mukana lähes 1,7 miljoonaa ikäihmistä ja koronan riskiryhmiin kuuluvaa
Selvityksessä XBB-tehosterokotettuja 65 vuotta täyttäneitä verrattiin saman ikäisiin, jotka eivät olleet saaneet XBB-tehostetta, mutta jotka olivat saaneet aiemmin ainakin kaksi koronarokoteannosta.
Näin laskettiin rokotteen ns. suhteellinen suojateho yli 1,2 miljoonalla ikäihmisellä. Rokotettujen sairaalahoitoja ja kuolemantapauksia seurattiin lokakuun 2023 alusta tammikuun 2024 lopulle. Seurantajakson aikana syystalven tehosterokotteen saaneista ikääntyneistä 2 103 joutui koronan vuoksi sairaalahoitoon. Lisäksi tilastoitiin 863 koronakuolemaa sekä 632 kuolemaa, jossa korona oli myötävaikuttavana tekijänä.
Ikääntyneillä rokotteen suojateho oli 14–60 päivän aikana sen saamisesta 44 prosenttia koronan vuoksi sairaalahoitoon joutumista vastaan (95 %:n luottamusväli 17–48 %), 62 prosenttia (44–74 %) koronakuolemaa vastaan ja 66 prosenttia (49–77 %) sellaista kuolemaa vastaan, jossa korona oli myötävaikuttavana tekijänä. Näiden tulosten perusteella koronarokotteen tarjoama suoja ikääntyneiden sairaalahoitoa ja kuolemia vastaan oli kohtuullisen hyvä.
Samana seuranta-aikana lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvien 18–64-vuotiaiden noin 460 000 henkilön keskuudessa havaittiin yhteensä 293 koronan vuoksi sairaalahoitoon joutunutta, seitsemän koronakuolemaa sekä 13 kuolemaa, jossa korona oli myötävaikuttavana tekijänä. Rokotteen suojatehon laskeminen oli pienten tapausmäärien vuoksi haastavaa, eikä luotettavia suojatehon arvioita ole käytettävissä.
Ensi syksyn koronarokotuksista kerrotaan toukokuussa
THL suosittelee edelleen tehosteannoksia niille rokotuksen kohderyhmiin kuuluville, jotka eivät ole saaneet rokotusta tai sairastaneet koronavirustautia syksyn tai talven aikana. Sen sijaan uusia rokotuskierroksia ei kevään aikana aloiteta. Tarkempia tietoja koronarokotuksista ja riskiryhmistä saa omalta hyvinvointialueelta.
THL jatkaa koronatilanteen seurantaa. Maailman terveysjärjestö (WHO) antaa suosituksen ensi syksyn koronarokotteen koostumuksesta huhtikuun puolivälissä. THL puolestaan kertoo syksyn koronarokotussuosituksistaan toukokuussa.
Tämänhetkisen tiedon pohjalta hyvinvointialueiden kannattaa valmistautua antamaan koronarokotetehosteita ikä- ja riskiryhmäperustaisesti jo varhain syksyllä ennen influenssarokotuksia.
Lisätiedot
Koronan tehosterokotukset syystalvella 2023
Hanna Nohynek
ylilääkäri
THL
puh. 029 524 8246
[email protected]
Anniina Virkku
asiantuntijalääkäri
THL
puh. 029 524 8231
[email protected]