Koronavirukset
Mikä on koronavirus?
Koronavirukset ovat joukko viruksia, joita on todettu sekä ihmisillä että eläimillä.
Osa koronaviruksista on niin sanottuja kausikoronaviruksia. Ihmisillä hyvin yleisiä kausikoronaviruksia ovat 229E, HKU1, NL63 ja OC43. Ne aiheuttavat tavallisimmin lievän hengitystieinfektion. Kausikoronavirusinfektioita esiintyy ympäri vuoden, mutta erityisesti syksyllä ja talvella.
Kausikoronavirusten lisäksi on muita koronaviruksia. Niitä esiintyy ympäri vuoden. Ne voivat aiheuttaa myös vaikeaa tautia. Vakavia, jopa kuolemaan johtavia infektioita, ovat aiheuttaneet
- SARS eli Severe Acute Respiratory Syndrome
- MERS eli Middle East Respiratory Syndrom -koronavirukset
MERS-koronavirus - SARS-CoV-2-koronavirus.
Koronavirus SARS-CoV-2
Miten koronavirukset tarttuvat?
Koronavirukset tarttuvat hengitystie-eritteiden välityksellä joko ilman tai pintojen kautta. Tartunta on mahdollinen myös ulosteesta.
Lue lisää tarttumisesta Koronavirus SARS-CoV-2 -sivulta
Kausikoronavirusten aiheuttamien tautien itämisaika tartunnan saamisesta on 2–5 päivää. Koronavirus SARS-CoV-2:n itämisajaksi on arvioitu keskimäärin 3–5 päivää.
Miten koronavirusinfektioita ehkäistään?
COVID-19-tautia vastaan on saatavilla rokote, joka ehkäisee tehokkaasti vakavaa tautia. Kausikoronaviruksia vastaan ei ole rokotetta.
Lue lisää: Koronarokotteet
Koronavirustartuntoja voidaan ehkäistä samalla tavoin kuin muitakin hengitystieinfektioita.
- Jos sairastut, pysy kotona, kunnes oireet ovat selvästi vähentyneet ja kuume on poissa. Yleensä tähän menee 3 - 5 päivää. Jos joudut sairaana lähtemään kodin ulkopuolelle, voit halutessasi käyttää maskia.
- Pese kädet vedellä ja saippualla tai käytä käsihuuhdetta.
- Yski ja aivasta kertakäyttöiseen nenäliinaan ja laita nenäliina käytön jälkeen roskiin. Jos sinulla ei ole nenäliinaa, yski tai aivasta hihaan, älä käsiisi.
- Arvioi oma riskisi, käytä tarvittaessa maskia ja pidä etäisyyttä. Maski suojaa maskityypistä riippuen jonkin verran myös kantajaansa.
Tietoa suu-nenäsuojuksesta ja hengityksensuojaimista (Työterveyslaitos) - Huolehdi hyvästä ilmanvaihdosta.
Lue lisää: Hengitystieinfektioiden ehkäisy
Mitkä ovat koronavirusinfektion oireet?
Kausikoronavirusinfektiot ovat oireettomia, lieviä tai kohtalaisia ylähengitystieinfektioita.
Yleisiä oireita ovat
- nuha
- yskä
- kurkkukipu
- päänsärky
- kuume.
Kausikoronavirusinfektio voi joskus esiintyä myös alemmissa hengitysteissä, jolloin taudinkuva on bronkiitti tai keuhkokuume.
Alahengitystieinfektiot ovat yleisempiä pienillä lapsilla ja iäkkäillä sekä henkilöillä, joilla on sydän- ja verisuonitauti tai heikentynyt immuunijärjestelmä.
Miten koronavirus todetaan?
Kausikoronaviruksen ja koronavirus SARS-CoV-2:n aiheuttama tartunta voidaan todeta terveydenhuollossa PCR-testillä tai antigeenitestillä.
Kausikoronavirusten laboratoriotutkimukset
SARS-CoV-2-virukselle on saatavilla myös kotitestejä. Antigeenikotitesti soveltuu akuutin COVID-19 taudin toteamiseen.
Koronaviruksen kotitestit
Miten koronavirusinfektioita hoidetaan?
Kausikoronavirusinfektioon ei ole lääkitystä, vaan hoito on oireenmukaista.
Hengitystieinfektioiden itsehoito (Terveyskylä)
COVID-19 tautiin on olemassa lääkehoitoja, joita voidaan käyttää riskiryhmille.
Katso tarkemmin: Koronavirus SARS-CoV-2
Katso myös
Kunnallisen jäteveden seuranta paljastaa kustannustehokkaasti infektiotauteja
Jätevesiseuranta on tehokas työkalu infektiotautien esiintyvyyden seuraamiseen yhdyskunnissa. WastPan-hanke tähtäsi jätevesiseurannan avulla pandemiavalmiuden parantamiseen. Jätevesi voi sisältää useita taudinaiheuttajamikrobeja ja tarjoaa näin mahdollisuuden tarttuvien tautien esiintyvyyden seuraamiseen.
Puhdistamattoman jäteveden kokoomanäytteet kattavat laajan väestöpohjan, koska ne on kerätty ja koostettu 24 tunnin aikana seurantaan osallistuvien jätevedenpuhdistamoiden viemäriverkostojen alueelta. Näytteet voivat paljastaa monia paikkakunnalla leviäviä taudinaiheuttajia, kuten hengitystieviruksia ja suolistopatogeenejä. Kunnallinen jätevesi kokoaa yhteen kaikki paikkakunnalla esiintyvät taudinaiheuttajamikrobit, jotka päätyvät viemäriin erilaisista kehon nesteistä, ulosteista, virtsasta, hengitys- ja nenän eritteistä, syljestä ja ihovaurioista. Taudin kantajat voivat olla eri tartuntavaiheissa: oireellisina, oireettomina, esioireellisina tai oireiden jälkeisessä tilassa.
Jätevesipohjainen infektiotautiseuranta tarjoaa kustannustehokkaan vaihtoehdon väestötason seurantaan. Yksi analyysi jätevesinäytteestä voi antaa varsin kattavaa tietoa koko yhdyskunnan infektiotautitilanteesta. Kustannuksiltaan se ei eroa paljoakaan yhdestä henkilöstä otetun kliinisen näytteen analyysikustannuksista, eikä aiheuta yksityisyyden suojaan liittyviä ongelmia eikä eettisiä haasteita. Jätevesiseuranta ei kuitenkaan korvaa suoraan potilasnäytteestä tehtävää infektiotautien seurantaa, vaan antaa täydentävää tietoa infektiotautitilanteesta väestötasolla.
Rajalliset resurssit tehokkaaseen käyttöön
WastPan-hankkeessa kerättiin jätevesinäytteitä kymmeneltä jätevedenpuhdistamolta vuosina 2021–2023; tämä kattaa noin 40 prosenttia Suomen väestöstä. Hankkeessa kehitettiin jätevesipohjaista taudinaiheuttajamikrobien ja mikrobilääkeresistenttien bakteerien ympäristöseurantaa.
”Useiden taudinaiheuttajamikrobien kiertoa eri paikkakunnilla voidaan seurata jätevesiä analysoimalla. Seurantakohteiden tarkka valinta on tärkeää, jotta rajalliset resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön. Seuranta tulee kohdistaa siten, että huomioidaan epidemiologisen tiedon ja mikrobiologisen näytön tarve kansallisella ja alueellisella tasolla”, kertoo johtava asiantuntija Tarja Pitkänen.
Terveysviranomaiset ja epidemiologit ovat jätevesiseurannan tietojen pääasiallisia loppukäyttäjiä. Jätevesiseurannan kohdentamista on tarpeen priorisoida sellaisiin infektiotauteihin, joiden leviämisen varhainen havaitseminen on tärkeää niiden laajan leviämisen ehkäisemiseksi ja joiden havaitseminen on muiden seurantatyökalujen avulla vaikeaa.
"WastPan-hankkeessa olemme huomanneet, että yhdellä litran kokoomajätevesinäytteellä voi olla valtavan tärkeä merkitys yhdyskunnan infektiotautitilanteen ajantasaisessa arvioinnissa. COVID-19-aikana kehitettyä toimintamallia voidaan hyödyntää myös muiden patogeenien seurannassa”, tiivistää erikoistutkija Ananda Tiwari.
Tutkimus oli osa WastPan-konsortion hanketta, jonka THL toteutti yhteistyössä Helsingin ja Tampereen yliopistojen kanssa. Se oli kolmivuotinen projekti, jota rahoittivat Suomen Akatemia, maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, Suomen vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto ja kansallinen huoltovarmuuskeskus.
Lisätietoja
Ananda Tiwari
erikoistutkija
THL
puh. 029 524 7498
[email protected]
Tarja Pitkänen
johtava asiantuntija
THL
puh. 029 524 6315
[email protected]