Koronavirukset

Mikä on koronavirus?

Koronavirukset ovat joukko viruksia, joita on todettu sekä ihmisillä että eläimillä.

Osa koronaviruksista on niin sanottuja kausikoronaviruksia. Ihmisillä hyvin yleisiä kausikoronaviruksia ovat 229E, HKU1, NL63 ja OC43. Ne aiheuttavat tavallisimmin lievän hengitystieinfektion. Kausikoronavirusinfektioita esiintyy ympäri vuoden, mutta erityisesti syksyllä ja talvella.

Kausikoronavirusten lisäksi on muita koronaviruksia. Niitä esiintyy ympäri vuoden. Ne voivat aiheuttaa myös vaikeaa tautia. Vakavia, jopa kuolemaan johtavia infektioita, ovat aiheuttaneet

SARS eli Severe Acute Respiratory Syndrome
MERS eli Middle East Respiratory Syndrom -koronavirukset
MERS-koronavirus
SARS-CoV-2-koronavirus.
Koronavirus SARS-CoV-2

Miten koronavirukset tarttuvat?

Koronavirukset tarttuvat hengitystie-eritteiden välityksellä joko ilman tai pintojen kautta. Tartunta on mahdollinen myös ulosteesta.
Lue lisää tarttumisesta Koronavirus SARS-CoV-2 -sivulta

Kausikoronavirusten aiheuttamien tautien itämisaika tartunnan saamisesta on 2–5 päivää. Koronavirus SARS-CoV-2:n itämisajaksi on arvioitu keskimäärin 3–5 päivää.

Miten koronavirusinfektioita ehkäistään?

COVID-19-tautia vastaan on saatavilla rokote, joka ehkäisee tehokkaasti vakavaa tautia. Kausikoronaviruksia vastaan ei ole rokotetta.
Lue lisää: Koronarokotteet

Koronavirustartuntoja voidaan ehkäistä samalla tavoin kuin muitakin hengitystieinfektioita.

Jos sairastut, pysy kotona, kunnes oireet ovat selvästi vähentyneet ja kuume on poissa. Yleensä tähän menee 3 - 5 päivää. Jos joudut sairaana lähtemään kodin ulkopuolelle, voit halutessasi käyttää maskia.
Pese kädet vedellä ja saippualla tai käytä käsihuuhdetta.
Yski ja aivasta kertakäyttöiseen nenäliinaan ja laita nenäliina käytön jälkeen roskiin. Jos sinulla ei ole nenäliinaa, yski tai aivasta hihaan, älä käsiisi.
Arvioi oma riskisi, käytä tarvittaessa maskia ja pidä etäisyyttä. Maski suojaa maskityypistä riippuen jonkin verran myös kantajaansa.
Tietoa suu-nenäsuojuksesta ja hengityksensuojaimista (Työterveyslaitos)
Huolehdi hyvästä ilmanvaihdosta.

Lue lisää: Hengitystieinfektioiden ehkäisy

Mitkä ovat koronavirusinfektion oireet?

Kausikoronavirusinfektiot ovat oireettomia, lieviä tai kohtalaisia ylähengitystieinfektioita.

Yleisiä oireita ovat

nuha
yskä
kurkkukipu
päänsärky
kuume.

Kausikoronavirusinfektio voi joskus esiintyä myös alemmissa hengitysteissä, jolloin taudinkuva on bronkiitti tai keuhkokuume.

Alahengitystieinfektiot ovat yleisempiä pienillä lapsilla ja iäkkäillä sekä henkilöillä, joilla on sydän- ja verisuonitauti tai heikentynyt immuunijärjestelmä.

Miten koronavirus todetaan?

Kausikoronaviruksen ja koronavirus SARS-CoV-2:n aiheuttama tartunta voidaan todeta terveydenhuollossa PCR-testillä tai antigeenitestillä.
Kausikoronavirusten laboratoriotutkimukset

SARS-CoV-2-virukselle on saatavilla myös kotitestejä. Antigeenikotitesti soveltuu akuutin COVID-19 taudin toteamiseen.
Koronaviruksen kotitestit

Miten koronavirusinfektioita hoidetaan?

Kausikoronavirusinfektioon ei ole lääkitystä, vaan hoito on oireenmukaista.
Hengitystieinfektioiden itsehoito (Terveyskylä)

COVID-19 tautiin on olemassa lääkehoitoja, joita voidaan käyttää riskiryhmille.
Katso tarkemmin: Koronavirus SARS-CoV-2

Katso myös

Päivitetty: Fri Dec 15 13:14:43 EET 2023

Ajankohtaista

Pohjoismainen tutkimus: Iäkkäät ja vaikeasti immuunipuutteiset hyötyivät merkittävästi varianttiräätälöidyistä koronarokotteista

27.5.2024 11.36

Uutinen

Tuoreiden pohjoismaisten tutkimusten mukaan iäkkäät ja vaikeasti immuunipuutteiset hyötyivät merkittävästi varianttiräätälöidyistä koronarokotteista.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) arvioi varianttiräätälöityjen koronarokotteiden suojatehoa iäkkäillä ja vaikeasti immuunipuutteisilla kahdessa laajassa rekisteripohjaisessa tutkimuksessa, jotka tehtiin yhteistyössä Ruotsin Lääkeviranomaisen ja tanskalaisen Statens Serum Instituutin kanssa.

Ensimmäisessä tutkimuksessa arvioitiin viime syystalven tehosterokotteena tarjotun varianttiräätälöidyn XBB.1.5-koronarokotuksen suojatehoa 65 vuotta täyttäneillä Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa.

Tutkimuksessa oli mukana lähes 1,9 miljoonaa koronarokotuksen lokakuussa 2023 – helmikuussa 2024 saanutta vähintään 65-vuotiasta ja yhtä monta saman ikäistä verrokkihenkilöä.

XBB.1.5-rokotuksen saaneilla todettiin 930 koronataudista johtuvaa sairaalahoitoa, kun taas verrokkihenkilöillä todettiin 2 551 koronataudista johtuvaa sairaalahoitoa. Rokotus vähensi koronataudista johtuvaa sairaalahoidon riskiä 61 prosentilla (95 %:n luottamusväli 46–75 %). Suojaa arvioitiin 12 viikon seurannassa rokotuksen jälkeen.

Rokotuksen saaneista 301 kuoli 30 päivän aikana koronainfektion toteamisesta. Verrokkiryhmässä kuolemia oli vastaavana aikana 1 326. Rokotustehokkuus kuolemaa vastaan 30 päivän aikana koronainfektion toteamisesta oli 78 prosenttia (95 %:n luottamusväli 69–87 %).

”Suojateho koronan aiheuttamaa sairaalahoitoa ja koronainfektion jälkeistä kuolemaa vastaan 65 vuotta täyttäneillä oli samaa luokkaa sukupuolesta ja iästä riippumatta. Samanaikaisesti annettu influenssarokotus ei heikentänyt XBB.1.5-rokotuksen suojatehoa”, sanoo THL:n asiantuntijalääkäri Eero Poukka.

Kaikkein iäkkäimmillä koronarokotukset kuitenkin vähensivät sairaalahoitoa vaativia koronatapauksia eniten. Riskiero kertoo, kuinka paljon vähemmän koronasairaanhoitotapauksia oli seuranta-aikana XBB.1.5-rokotuksen saaneissa 100 000 henkilöä kohden.

Sairaalahoitoon joutumisen riskiero 65–74-vuotiaiden rokotettujen ja verrokkien välillä oli -86 (95 % luottamusväli -160 – -13) ja 75-vuotiailla ja sitä vanhemmilla -195 (95 %:n luottamusväli -272 – -118) per 100 000 henkilöä.

”Riskiero kuvaa paremmin yksilön saamaa hyötyä rokotuksesta kuin rokotusten suojateho”, Poukka lisää.

Vaikeasti immuunipuutteisista iäkkäimmät hyötyivät koronarokotuksista eniten

Toisessa tutkimuksessa arvioitiin BA.4–5- ja BA.1-varianttiräätälöityjen koronarokotteiden suojatehoa vaikeasti immuunipuutteisilla aikuisilla syyskuun 2022 ja lokakuun 2023 välisenä aikana.

Tutkimuksen asetelma oli samanlainen kuin ikääntyneitä koskevassa tutkimuksessa, eli varianttiräätälöidyn rokotuksen saaneella oli verrokkihenkilö. Varianttiräätälöidyn rokotuksen saanutta ja verrokkihenkilöä seurattiin yhdeksän kuukauden ajan.

Tutkimuksen mukaan BA.4–5-varianttiräätälöidyn rokotuksen suojateho sairaalahoitoa vastaan vaikeasti immuunipuutteisilla oli 34 prosenttia (95 %:n luottamusväli 7–61 %) ja riskiero -224 (95 %:n luottamusväli -412 – -36) per 100 000 henkilöä. BA.1-varianttiräätälöidyn rokotuksen osalta suojateho oli 43 prosenttia (95 %:n luottamusväli 31–54 %) ja riskiero -385 (95 %:n luottamusväli -673 – -97

Riskiero alle 70-vuotialla BA.4–5 rokotuksen saaneilla ja verrokeilla oli -93 (95 %:n luottamusväli -302 – 117) ja 70-vuotiailla ja vanhemmilla -323 (-543 – -104).

”Vaikeasti immuunipuutteisista iäkkäät hyötyvät eniten koronarokotuksista ja riski vaikealle koronataudille on heillä merkittävästi suurempi kuin valtaväestöllä. Kuitenkin tässäkin ryhmässä vaikean koronataudin riski on merkittävästi pienentynyt verrattuna koronapandemian aikaan”, sanoo tutkimusprofessori Tuija Leino.

”Tässä tutkimuksessa rokotustehokkuuden havaittiin heikkenevän jonkin verran ajan myötä. Siksi koronarokotukset kannattaa toistaiseksi ajoittaa vuosittain ennen suurinta tartuntahuippua, joka tyypillisesti on syystalvella”, Leino lisää.

Tutkimukset olivat Euroopan lääkeviranomaisen (EMA) rahoittamia.