Koronavirukset
Mikä on koronavirus?
Koronavirukset ovat joukko viruksia, joita on todettu sekä ihmisillä että eläimillä.
Osa koronaviruksista on niin sanottuja kausikoronaviruksia. Ihmisillä hyvin yleisiä kausikoronaviruksia ovat 229E, HKU1, NL63 ja OC43. Ne aiheuttavat tavallisimmin lievän hengitystieinfektion. Kausikoronavirusinfektioita esiintyy ympäri vuoden, mutta erityisesti syksyllä ja talvella.
Kausikoronavirusten lisäksi on muita koronaviruksia. Niitä esiintyy ympäri vuoden. Ne voivat aiheuttaa myös vaikeaa tautia. Vakavia, jopa kuolemaan johtavia infektioita, ovat aiheuttaneet
- SARS eli Severe Acute Respiratory Syndrome
- MERS eli Middle East Respiratory Syndrom -koronavirukset
MERS-koronavirus - SARS-CoV-2-koronavirus.
Koronavirus SARS-CoV-2
Miten koronavirukset tarttuvat?
Koronavirukset tarttuvat hengitystie-eritteiden välityksellä joko ilman tai pintojen kautta. Tartunta on mahdollinen myös ulosteesta.
Lue lisää tarttumisesta Koronavirus SARS-CoV-2 -sivulta
Kausikoronavirusten aiheuttamien tautien itämisaika tartunnan saamisesta on 2–5 päivää. Koronavirus SARS-CoV-2:n itämisajaksi on arvioitu keskimäärin 3–5 päivää.
Miten koronavirusinfektioita ehkäistään?
COVID-19-tautia vastaan on saatavilla rokote, joka ehkäisee tehokkaasti vakavaa tautia. Kausikoronaviruksia vastaan ei ole rokotetta.
Lue lisää: Koronarokotteet
Koronavirustartuntoja voidaan ehkäistä samalla tavoin kuin muitakin hengitystieinfektioita.
- Jos sairastut, pysy kotona, kunnes oireet ovat selvästi vähentyneet ja kuume on poissa. Yleensä tähän menee 3 - 5 päivää. Jos joudut sairaana lähtemään kodin ulkopuolelle, voit halutessasi käyttää maskia.
- Pese kädet vedellä ja saippualla tai käytä käsihuuhdetta.
- Yski ja aivasta kertakäyttöiseen nenäliinaan ja laita nenäliina käytön jälkeen roskiin. Jos sinulla ei ole nenäliinaa, yski tai aivasta hihaan, älä käsiisi.
- Arvioi oma riskisi, käytä tarvittaessa maskia ja pidä etäisyyttä. Maski suojaa maskityypistä riippuen jonkin verran myös kantajaansa.
Tietoa suu-nenäsuojuksesta ja hengityksensuojaimista (Työterveyslaitos) - Huolehdi hyvästä ilmanvaihdosta.
Lue lisää: Hengitystieinfektioiden ehkäisy
Mitkä ovat koronavirusinfektion oireet?
Kausikoronavirusinfektiot ovat oireettomia, lieviä tai kohtalaisia ylähengitystieinfektioita.
Yleisiä oireita ovat
- nuha
- yskä
- kurkkukipu
- päänsärky
- kuume.
Kausikoronavirusinfektio voi joskus esiintyä myös alemmissa hengitysteissä, jolloin taudinkuva on bronkiitti tai keuhkokuume.
Alahengitystieinfektiot ovat yleisempiä pienillä lapsilla ja iäkkäillä sekä henkilöillä, joilla on sydän- ja verisuonitauti tai heikentynyt immuunijärjestelmä.
Miten koronavirus todetaan?
Kausikoronaviruksen ja koronavirus SARS-CoV-2:n aiheuttama tartunta voidaan todeta terveydenhuollossa PCR-testillä tai antigeenitestillä.
Kausikoronavirusten laboratoriotutkimukset
SARS-CoV-2-virukselle on saatavilla myös kotitestejä. Antigeenikotitesti soveltuu akuutin COVID-19 taudin toteamiseen.
Koronaviruksen kotitestit
Miten koronavirusinfektioita hoidetaan?
Kausikoronavirusinfektioon ei ole lääkitystä, vaan hoito on oireenmukaista.
Hengitystieinfektioiden itsehoito (Terveyskylä)
COVID-19 tautiin on olemassa lääkehoitoja, joita voidaan käyttää riskiryhmille.
Katso tarkemmin: Koronavirus SARS-CoV-2
Katso myös
THL suosittelee koronarokotteen tehosteannosta iäkkäille ja tietyille riskiryhmille syksyllä – rokotukset aiempaa aikaisemmin
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittelee tulevana syksynä koronarokotteen tehosteannosta iäkkäille ja tietyille riskiryhmille. Suositus on, että rokotukset toteutetaan aiempaa aikaisemmin ja kahdessa vaiheessa.
Ensi syksynä koronarokotteen tehosteannosta suositellaan hoitokodeissa ja säännöllisessä järjestetyssä kotihoidossa oleville, kaikille yli 80-vuotiaille sekä kaikille voimakkaasti immuunipuutteisille iästä huolimatta. Suositus on, että näiden ryhmien rokotukset aloitetaan syksyllä heti kun rokotteet ovat saapuneet Suomeen.
Edellä mainittujen ryhmien ohella syksyn tehosterokotetta suositellaan myös kaikille 75–79-vuotiaille. Heillä vakavan taudin riski on kuitenkin yllä mainittuja ryhmiä pienempi. THL suosittelee, että myös nämä rokotukset toteutetaan tulevana syksynä tavanomaista aikaisemmin.
Koronarokotetta on lisäksi syytä tarjota syksyllä viimeistään influenssarokotusten yhteydessä myös muille 65 vuotta täyttäneille sekä 18 vuotta täyttäneille, joilla on jokin vakavan koronavirustaudin riskiä lisäävä perussairaus.
Hyvinvointialueet vastaavat rokotusten järjestämisestä alueellaan ja kertovat, mistä ja milloin rokotteen voi saada.
Tavoitteena ehkäistä sairaalahoitoja ja kuolemia
Koronarokotuksilla pyritään ehkäisemään koronasta johtuvia sairaalahoitoja ja kuolemia. Suosituksen pohjaksi THL:ssä on yhdistetty rekisteritietoja koronan aiheuttamista sairaalahoidoista ja kuolemista syksyllä 2023, henkilöiden perussairauksista ja iästä sekä syksyn 2023 koronarokotuksista.
“Analyysimme perusteella rokottaminen on hyvin vaikuttavaa yli 80-vuotiailla ja voimakkaasti immuunipuutteisilla. Koronakuolemia voidaan estää etenkin rokottamalla hoitokotien asukkaita, sillä suurin osa kuolemista tapahtuu hoitokodeissa“, sanoo THL:n tutkimusprofessori Tuija Leino. Alle 75-vuotiaiden rokottaminen ei olekaan yhtä vaikuttavaa kuin iäkkäämpien.
Iällä on vaikutus rokotusten vaikuttavuuteen
Riski sairastua sairaalahoitoiseen koronatautiin nousee selvästi iän myötä, mutta vakavan koronavirustaudin riskiä lisäävien perussairauksien määrä ja vakavuus vaihtelevat ihmisillä paljon. Tämän vuoksi rokotteita on syytä tarjota myös muille 65 vuotta täyttäneille sekä niille yli 18-vuotiaille, joiden perussairaus lisää koronataudin riskiä.
Tämänhetkisen tiedon mukaan syksyn koronarokotuksissa käytetään varianttiräätälöityjä rokotteita, jotka on päivitetty Euroopan lääkeviraston suosituksen mukaisesti uutta JN.1-varianttia vastaan.
Suositukset koronarokotuksista perustuvat Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän (KRAR) ja THL:n yhteisiin arvioihin.
Lisätiedot
Kuka tarvitsee koronarokotuksen syksyllä 2024? Suositus ja sen epidemiologinen tausta. (THL,pdf)
Koronarokotteet (THL, sivut päivitetään myöhemmin)
Tuija Leino
tutkimusprofessori
THL
p. 029 524 8787
[email protected]
Mia Kontio
johtava asiantuntija
THL
p. 029 524 8365
[email protected]