Koronavirukset
Mikä on koronavirus?
Koronavirukset ovat joukko viruksia, joita on todettu sekä ihmisillä että eläimillä.
Osa koronaviruksista on niin sanottuja kausikoronaviruksia. Ihmisillä hyvin yleisiä kausikoronaviruksia ovat 229E, HKU1, NL63 ja OC43. Ne aiheuttavat tavallisimmin lievän hengitystieinfektion. Kausikoronavirusinfektioita esiintyy ympäri vuoden, mutta erityisesti syksyllä ja talvella.
Kausikoronavirusten lisäksi on muita koronaviruksia. Niitä esiintyy ympäri vuoden. Ne voivat aiheuttaa myös vaikeaa tautia. Vakavia, jopa kuolemaan johtavia infektioita, ovat aiheuttaneet
- SARS eli Severe Acute Respiratory Syndrome
- MERS eli Middle East Respiratory Syndrom -koronavirukset
MERS-koronavirus - SARS-CoV-2-koronavirus.
Koronavirus SARS-CoV-2
Miten koronavirukset tarttuvat?
Koronavirukset tarttuvat hengitystie-eritteiden välityksellä joko ilman tai pintojen kautta. Tartunta on mahdollinen myös ulosteesta.
Lue lisää tarttumisesta Koronavirus SARS-CoV-2 -sivulta
Kausikoronavirusten aiheuttamien tautien itämisaika tartunnan saamisesta on 2–5 päivää. Koronavirus SARS-CoV-2:n itämisajaksi on arvioitu keskimäärin 3–5 päivää.
Miten koronavirusinfektioita ehkäistään?
COVID-19-tautia vastaan on saatavilla rokote, joka ehkäisee tehokkaasti vakavaa tautia. Kausikoronaviruksia vastaan ei ole rokotetta.
Lue lisää: Koronarokotteet
Koronavirustartuntoja voidaan ehkäistä samalla tavoin kuin muitakin hengitystieinfektioita.
- Jos sairastut, pysy kotona, kunnes oireet ovat selvästi vähentyneet ja kuume on poissa. Yleensä tähän menee 3 - 5 päivää. Jos joudut sairaana lähtemään kodin ulkopuolelle, voit halutessasi käyttää maskia.
- Pese kädet vedellä ja saippualla tai käytä käsihuuhdetta.
- Yski ja aivasta kertakäyttöiseen nenäliinaan ja laita nenäliina käytön jälkeen roskiin. Jos sinulla ei ole nenäliinaa, yski tai aivasta hihaan, älä käsiisi.
- Arvioi oma riskisi, käytä tarvittaessa maskia ja pidä etäisyyttä. Maski suojaa maskityypistä riippuen jonkin verran myös kantajaansa.
Tietoa suu-nenäsuojuksesta ja hengityksensuojaimista (Työterveyslaitos) - Huolehdi hyvästä ilmanvaihdosta.
Lue lisää: Hengitystieinfektioiden ehkäisy
Mitkä ovat koronavirusinfektion oireet?
Kausikoronavirusinfektiot ovat oireettomia, lieviä tai kohtalaisia ylähengitystieinfektioita.
Yleisiä oireita ovat
- nuha
- yskä
- kurkkukipu
- päänsärky
- kuume.
Kausikoronavirusinfektio voi joskus esiintyä myös alemmissa hengitysteissä, jolloin taudinkuva on bronkiitti tai keuhkokuume.
Alahengitystieinfektiot ovat yleisempiä pienillä lapsilla ja iäkkäillä sekä henkilöillä, joilla on sydän- ja verisuonitauti tai heikentynyt immuunijärjestelmä.
Miten koronavirus todetaan?
Kausikoronaviruksen ja koronavirus SARS-CoV-2:n aiheuttama tartunta voidaan todeta terveydenhuollossa PCR-testillä tai antigeenitestillä.
Kausikoronavirusten laboratoriotutkimukset
SARS-CoV-2-virukselle on saatavilla myös kotitestejä. Antigeenikotitesti soveltuu akuutin COVID-19 taudin toteamiseen.
Koronaviruksen kotitestit
Miten koronavirusinfektioita hoidetaan?
Kausikoronavirusinfektioon ei ole lääkitystä, vaan hoito on oireenmukaista.
Hengitystieinfektioiden itsehoito (Terveyskylä)
COVID-19 tautiin on olemassa lääkehoitoja, joita voidaan käyttää riskiryhmille.
Katso tarkemmin: Koronavirus SARS-CoV-2
Katso myös
Tutkimus: Koronarokotukset suojasivat tehokkaasti myös rokottamattomia
Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan ilman koronarokotuksia Suomessa olisi ollut sairaalahoitoa vaatineita koronaviruksen deltavariantin aiheuttamia tautitapauksia jopa 100-kertainen määrä vuonna 2021.
Koronarokotukset alkoivat Suomessa vuosien 2020 ja 2021 vaihteessa. Viruksen deltavariantin saapuessa Suomeen kesäkuussa 2021 vanhimmat ikäluokat saivat jo toiset rokoteannokset ja nuorilla aikuisillakin ensimmäisen annoksen rokotukset olivat hyvässä vauhdissa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) juuri julkaistun tutkimuksen mukaan rokotukset suojasivat koko Suomen väestöä, niin rokotettuja kuin rokottamattomia, erittäin tehokkaasti deltavariantin aiheuttamilta vakavilta, vähintään sairaalahoitoa vaativilta koronatapauksilta.
Tutkimuksen mukaan ilman rokotuksia Suomessa olisi käytössä olleiden rajoitusten vallitessa ollut vakavia koronatapauksia noin 100-kertainen määrä toteutuneeseen nähden kesäkuun puolivälin ja marraskuun lopun välisenä aikana vuonna 2021.
Suuri ero johtuu erityisesti rokotusten tuottamasta epäsuorasta suojasta eli laumavaikutuksista.
Rokotus suojasi kohtuullisen hyvin deltavariantin tartunnoilta. Yhdessä nousevan rokotuskattavuuden kanssa tämä alensi viruksen kiertoa väestössä merkittävästi ja loi vahvaa laumasuojaa tartuntoja vastaan sekä rokotetuille että rokottamattomille. Epäsuora suoja vähensi rokottamattomillakin sairaalahoitoja noin 95 prosentilla.
Pandemia olisi ollut hyvin vakava ilman rokotuksia
Deltavariantin tartuntoja todettiin rokotusten ansiosta vain noin kahdella prosentilla väestöstä.
”Kun rokotuksilla estetään tai vähennetään tartuntoja, niin välillisesti estetään myös jatkotartuntoja, näiden jatkotartuntoja ja niin edelleen”, sanoo THL:n tutkija, matemaatikko Anna Suomenrinne-Nordvik.
”Ilman rokotuksia tämä esto olisi puuttunut ja tartunnat olisivat humahtaneet väestön läpi jo deltavariantin aikana, kuten omikronin aikana myöhemmin tapahtui rokotesuojan tartuntaa vastaan ollessa heikompi”, hän lisää.
THL:n mallinnuksen mukaan ilman rokotuksia reilusti yli puolet väestöstä olisi saanut deltavariantin tartunnan. Tämän seurauksena sairaalahoitoa olisi tarvinnut 212 000 henkilöä, tehohoitoa 48 000 ja kuolemia olisi ollut ollut jopa 67 000. Rokotusten ansiosta sairaalahoitoon joutui huomattavasti vähemmän ihmisiä, 2194, tehohoitoa tarvitsi 443 ja kuolemia oli 467.
”Jos rokotteet olisivat tulleet myöhemmin, olisi tilanne ollut todella hankala. On selvää, että terveydenhuollon hoitopaikat esimerkiksi tehohoidossa eivät olisi riittäneet”, Suomenrinne-Nordvik sanoo.
”Tartuntojen vähentämiseksi ja tautitaakan alentamiseksi ainoa vaihtoehto olisi ollut lisätä rajoituksia merkittävästi tehokkaammilla keinoilla.”
Pelkkä rokotettujen ja rokottamattomien keskinäinen vertailu aliarvioi rokotusten hyödyn
Tutkimuksessa arvioitiin rokotusten totaalisuojaa, joka käsittää sekä suoran että epäsuoran suojan.
Rokotettujen ja rokottamattomien vertailu kuvastaa rokotusten ns. suoraa suojaa, joka oli esimerkiksi sairaalahoitojen osalta analyysissä väestötasolla noin 92 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että rokotettujen riski joutua deltavariantin vuoksi sairaalahoitoon oli vain 8 prosenttia rokottamattomien riskistä.
”Suora suoja on kuitenkin vain osa rokotusten suojasta, koska siinä vertailukohtana olevat rokottamattomatkin hyötyvät laumavaikutusten vuoksi epäsuorasti rokotuksista”, sanoo THL:n erikoistutkija Simopekka Vänskä.
Rokottamattomien kokema hyöty saatiin vertaamalla rokottamattomien toteutunutta tautitaakkaa mallinnuksella tuotettuun arvioon Suomen tautitaakasta ilman rokotuksia. Näin saatu epäsuora suoja oli sairaalahoidoille noin 95 prosenttia, tehohoidoille 94 prosenttia ja kuolemille 97 prosenttia.
Rokotettujen kokema totaalisuoja saatiin yhdistämällä suora ja epäsuora suoja, eli vertaamalla rokotettuja mallin tyystin rokottamattomaan väestöön. Koronarokotuksen totaalisuoja deltavariantin aiheuttamalle sairaalahoidolle oli 99,6 prosenttia, eli rokotettujen riski sairaalahoidolle oli vain 0,4 prosenttia siitä, mitä riski olisi ollut tyystin ilman rokotuksia.
”Tutkimuksen tärkeä yleistettävissä oleva opetus on se, että laajojen rokotusten aikana laumavaikutukset voivat olla hyvin merkittävässä roolissa ja ne suojaavat sekä rokotettuja että rokottamattomia”, Vänskä sanoo.
Koronarokotteiden hyödyt nykytilanteessa
Nykyisten koronavirusvarianttien osalta tilanne on rokotusten suhteen erilainen verrattuna vuonna 2021 esiintyneeseen deltavarianttiin. Rokotukset eivät suojaa tartunnalta yhtä tehokkaasti, mutta niillä pyritään saamaan aikaan ja ylläpitämään suojaa eri varianttien aiheuttamaa vakavaa koronavirustautia vastaan.
Rokotetuilla tauti on yleensä lievempi ja toipuminen nopeampaa. Rokotteiden on todettu vähentävän sairaanhoidon tarvetta ja koronasta johtuvia kuolemia henkilöillä, joilla riski sairastua vakavasti on korkein. Koronarokotteen tehosteannoksilla pyritään ylläpitämään heidän suojaansa. THL arvioi riskiryhmien tehosterokotusten tarvetta.
Lue lisää: Koronarokotteet (THL)
Lisätiedot
Tutkimusartikkeli: Suomenrinne-Nordvik ym, Quantifying the direct and indirect components of COVID-19 vaccine effectiveness during the Delta variant era, Epidemiology & Infection, 2025
Näin mallinnus toteutettiin
Ensin toteutuneet koronarokotukset sisällytettiin malliin ja se säädettiin tuottamaan deltavariantin aikana toteutunut koronaepidemia tartuntoineen, kuolemineen ja sairaala- ja tehohoitoineen, ikä- ja rokotusstatuskohtaisesti. Tällöin malli kuvasti sitä, miten virus levisi Suomen osittain rokotetussa väestössä, jonka kontaktit olivat delta-ajan rajoitusten mukaisia.
Sitten rokotukset poistettiin mallista ja kaikki muu pidettiin ennallaan. Näin nähtiin, mitä Suomessa olisi tapahtunut ilman rokotuksia deltavariantin aikana.
Anna Suomenrinne-Nordvik
tutkija
THL
puh. 029 524 8201
[email protected]
Simopekka Vänskä (tavoitettavissa 22.4. alkaen)
erikoistutkija
THL
puh. 029 524 8575
[email protected]