Koronavirukset

Mikä on koronavirus?

Koronavirukset ovat joukko viruksia, joita on todettu sekä ihmisillä että eläimillä.

Osa koronaviruksista on niin sanottuja kausikoronaviruksia. Ihmisillä hyvin yleisiä kausikoronaviruksia ovat 229E, HKU1, NL63 ja OC43. Ne aiheuttavat tavallisimmin lievän hengitystieinfektion. Kausikoronavirusinfektioita esiintyy ympäri vuoden, mutta erityisesti syksyllä ja talvella.

Kausikoronavirusten lisäksi on muita koronaviruksia. Niitä esiintyy ympäri vuoden. Ne voivat aiheuttaa myös vaikeaa tautia. Vakavia, jopa kuolemaan johtavia infektioita, ovat aiheuttaneet

SARS eli Severe Acute Respiratory Syndrome
MERS eli Middle East Respiratory Syndrom -koronavirukset
MERS-koronavirus
SARS-CoV-2-koronavirus.
Koronavirus SARS-CoV-2

Miten koronavirukset tarttuvat?

Koronavirukset tarttuvat hengitystie-eritteiden välityksellä joko ilman tai pintojen kautta. Tartunta on mahdollinen myös ulosteesta.
Lue lisää tarttumisesta Koronavirus SARS-CoV-2 -sivulta

Kausikoronavirusten aiheuttamien tautien itämisaika tartunnan saamisesta on 2–5 päivää. Koronavirus SARS-CoV-2:n itämisajaksi on arvioitu keskimäärin 3–5 päivää.

Miten koronavirusinfektioita ehkäistään?

COVID-19-tautia vastaan on saatavilla rokote, joka ehkäisee tehokkaasti vakavaa tautia. Kausikoronaviruksia vastaan ei ole rokotetta.
Lue lisää: Koronarokotteet

Koronavirustartuntoja voidaan ehkäistä samalla tavoin kuin muitakin hengitystieinfektioita.

Jos sairastut, pysy kotona, kunnes oireet ovat selvästi vähentyneet ja kuume on poissa. Yleensä tähän menee 3 - 5 päivää. Jos joudut sairaana lähtemään kodin ulkopuolelle, voit halutessasi käyttää maskia.
Pese kädet vedellä ja saippualla tai käytä käsihuuhdetta.
Yski ja aivasta kertakäyttöiseen nenäliinaan ja laita nenäliina käytön jälkeen roskiin. Jos sinulla ei ole nenäliinaa, yski tai aivasta hihaan, älä käsiisi.
Arvioi oma riskisi, käytä tarvittaessa maskia ja pidä etäisyyttä. Maski suojaa maskityypistä riippuen jonkin verran myös kantajaansa.
Tietoa suu-nenäsuojuksesta ja hengityksensuojaimista (Työterveyslaitos)
Huolehdi hyvästä ilmanvaihdosta.

Lue lisää: Hengitystieinfektioiden ehkäisy

Mitkä ovat koronavirusinfektion oireet?

Kausikoronavirusinfektiot ovat oireettomia, lieviä tai kohtalaisia ylähengitystieinfektioita.

Yleisiä oireita ovat

nuha
yskä
kurkkukipu
päänsärky
kuume.

Kausikoronavirusinfektio voi joskus esiintyä myös alemmissa hengitysteissä, jolloin taudinkuva on bronkiitti tai keuhkokuume.

Alahengitystieinfektiot ovat yleisempiä pienillä lapsilla ja iäkkäillä sekä henkilöillä, joilla on sydän- ja verisuonitauti tai heikentynyt immuunijärjestelmä.

Miten koronavirus todetaan?

Kausikoronaviruksen ja koronavirus SARS-CoV-2:n aiheuttama tartunta voidaan todeta terveydenhuollossa PCR-testillä tai antigeenitestillä.
Kausikoronavirusten laboratoriotutkimukset

SARS-CoV-2-virukselle on saatavilla myös kotitestejä. Antigeenikotitesti soveltuu akuutin COVID-19 taudin toteamiseen.
Koronaviruksen kotitestit

Miten koronavirusinfektioita hoidetaan?

Kausikoronavirusinfektioon ei ole lääkitystä, vaan hoito on oireenmukaista.
Hengitystieinfektioiden itsehoito (Terveyskylä)

COVID-19 tautiin on olemassa lääkehoitoja, joita voidaan käyttää riskiryhmille.
Katso tarkemmin: Koronavirus SARS-CoV-2

Katso myös

Päivitetty: Fri Dec 15 13:14:43 EET 2023

Ajankohtaista

Tutkimustieto avuksi rokotusepäröinnin huomioimisessa

29.2.2024 8.57

Uutinen

Rokotusepäröinnin kohtaaminen Euroopassa -hankkeessa (VAX-TRUST) tarkasteltiin rokotusepäröintiä Suomessa. Hankkeessa kehitettiin työkaluja terveydenhuollon ammattilaisille rokotteita epäröivien vanhempien kohtaamiseen neuvoloissa.

Rokotuskattavuus Suomessa on korkea, kuten myös myönteinen suhtautuminen rokottamiseen. Molempia seurataan aktiivisesti. Rokotuksia kohtaan esiintyy kuitenkin myös epäröintiä.

VAX-TRUST-hankkeessa luotiin suositukset, joilla pyritään edistämään hyviä rokotuskohtaamisia ja lisäämään luottamusta terveydenhuoltoa kohtaan.

Suomessa rokotusepäröinti on vähäistä

Lapsuusiän rokotteista kieltäytyminen on Suomessa marginaalista ja ylivoimainen enemmistö lapsista rokotetaan kansallisen rokotusohjelman mukaisesti. Rokotuskattavuudessa on kuitenkin sekä maantieteellistä että rokotekohtaista vaihtelua.

”VAX-TRUST-hankkeessa on haastateltu rokotteisiin epäröivästi suhtautuvia vanhempia. Haastattelujen keskeisenä havaintona oli, että vanhempien asenteet rokotteita kohtaan, kuten myös toiveet neuvolan rokotteita koskevalle vuorovaikutukselle olivat moninaisia, vaihtelevia ja osin keskenään ristiriitaisia”, kertoo hankkeen johtaja Pia Vuolanto Tampereen yliopistosta.

Hankkeessa haastateltiin myös terveydenhoitajia. Heillä oli erilaisia toimintatapoja rokotteita epäröivien asiakkaiden kanssa toimimiseen, mutta myös epävarmuutta siitä, miten toimia rokotteita epäröivien ja niistä kieltäytyvien kanssa.

Ammattilaiset tarvitsevat tukea ja koulutusta

Hankkeessa kehitettiin koulutusta terveydenhuollon ammattilaisille rokotusepäröinnin kohtaamiseen. Riittävän pitkät, tiheästi toistuvat sekä saman ammattilaisen ja asiakasperheen väliset neuvolakäynnit vahvistavat luottamuksellisia asiakassuhteita.

”Rokotuskattavuuden ylläpitäminen edellyttää tutkimustietoa sekä tutkimukseen perustuvia toimenpiteitä. Terveydenhuollon ammattilaiset ovat tärkeässä roolissa rokotuskattavuuden kannalta. Suomen osalta hankkeen suositukset kohdentuvatkin toimiin, joilla terveydenhuollon organisaatiot ja koulutusorganisaatiot voivat edistää hyviä rokotuskohtaamisen käytäntöjä sekä vaikuttaa luottamuksen lisääntymiseen”, THL:n johtava asiantuntija Jonas Sivelä summaa.

VAX-TRUST-hankkeen suositukset rokotusepäröinnin kohtaamiseen Suomessa

VAX-TRUST-hankkeessa kehitetyt suositukset kohdentuvat toimiin, joilla terveydenhuollon organisaatiot ja koulutusorganisaatiot voivat edistää hyviä rokotuskohtaamisen käytäntöjä sekä vaikuttaa luottamuksen lisääntymiseen terveydenhuollon organisaatioita, terveydenhuollon ammattilaisia ja terveysviranomaisia kohtaan.

”Yhden yhtenäisen toimintamallin rakentaminen ja suositteleminen rokotteita koskevien keskusteluiden vuorovaikutukselle on haastavaa. Rokotusepäröinnin kohtaaminen on myös poliittinen ja taloudellinen kysymys, koska ammattilaiset tarvitsevat resursseja ja aikaa asiakkaiden kanssa keskusteluun”, toteaa johtava asiantuntija Mia Kontio THL:stä.

Suositukset

Terveydenhuollon organisaatioiden tulisi varmistaa neuvolatapaamisten riittävä kesto ja tiheys sekä edistää terveydenhoitajan ja asiakasperheen välisen suhteen jatkuvuutta. Riittävän pitkät, tiheästi toistuvat sekä saman ammattilaisen ja asiakasperheen väliset neuvolakäynnit ovat edellytys luottamuksellisten asiakassuhteiden rakentamiselle.
Terveydenhuollon organisaatioiden tulisi laajentaa terveydenhuollon ammattilaisten mahdollisuuksia vertaistukeen erityisesti kiistanalaisiin terveysaiheisiin, kuten rokotusepäröintiin liittyen. Vertaistuki parantaa ammattilaisten työssä jaksamista sekä kehittää heidän osaamistaan mahdollistamalla vaikeiden asiakaskohtaamisten aiheuttaman kuormituksen purkamisen sekä hyvin toimivien käytäntöjen jakamisen.
Terveydenhuollon organisaatioiden ja koulutusorganisaatioiden tulisi varmistaa, että rokotustoimintaan osallistuvat terveydenhuollon ammattilaiset saavat syvällistä tietoa rokotteita epäröivien ihmisten asenteista, maailmankatsomuksista ja toiveista vuorovaikutukselle. Rokotteita epäröivien asiakkaiden asenteiden, maailmankatsomusten ja vuorovaikutustoiveiden ymmärrys edesauttaa kunnioittavien ja hedelmällisten neuvolakohtaamisten syntymistä.

VAX-TRUST-hanke

Rokotusepäröinnin kohtaaminen Euroopassa -hanke (VAX-TRUST) oli EU-Horizon 2020 -rahoitteinen tutkimushanke, joka toteutettiin seitsemässä Euroopan maassa: Suomessa, Belgiassa, Puolassa, Tšekissä, Italiassa, Portugalissa ja Isossa-Britanniassa vuosina 2021–2024. Suomesta hankkeessa olivat mukana Tampereen yliopisto hankkeen koordinaattorina ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Hankkeessa tarkasteltiin rokotusepäröintiä yhteiskunnallisena ilmiönä ja yritettiin ymmärtää sen yhteiskunnallisia ja yksilötason ulottuvuuksia.