Koronavirukset

Mikä on koronavirus?

Koronavirukset ovat joukko viruksia, joita on todettu sekä ihmisillä että eläimillä. 

Osa koronaviruksista on niin sanottuja kausikoronaviruksia. Ihmisillä hyvin yleisiä kausikoronaviruksia ovat 229E, HKU1, NL63 ja OC43. Ne aiheuttavat tavallisimmin lievän hengitystieinfektion.  Kausikoronavirusinfektioita esiintyy ympäri vuoden, mutta erityisesti syksyllä ja talvella.

Kausikoronavirusten lisäksi on muita koronaviruksia. Niitä esiintyy ympäri vuoden. Ne voivat aiheuttaa myös vaikeaa tautia. Vakavia, jopa kuolemaan johtavia infektioita, ovat aiheuttaneet 

Miten koronavirukset tarttuvat?

Koronavirukset tarttuvat hengitystie-eritteiden välityksellä joko ilman tai pintojen kautta. Tartunta on mahdollinen myös ulosteesta. 
Lue lisää tarttumisesta Koronavirus SARS-CoV-2 -sivulta 

Kausikoronavirusten aiheuttamien tautien itämisaika tartunnan saamisesta on 2–5 päivää. Koronavirus SARS-CoV-2:n itämisajaksi on arvioitu keskimäärin 3–5 päivää.

Miten koronavirusinfektioita ehkäistään?

COVID-19-tautia vastaan on saatavilla rokote, joka ehkäisee tehokkaasti vakavaa tautia. Kausikoronaviruksia vastaan ei ole rokotetta. 
Lue lisää: Koronarokotteet

Koronavirustartuntoja voidaan ehkäistä samalla tavoin kuin muitakin hengitystieinfektioita. 

  • Jos sairastut, pysy kotona, kunnes oireet ovat selvästi vähentyneet ja kuume on poissa. Yleensä tähän menee 3 - 5 päivää. Jos joudut sairaana lähtemään kodin ulkopuolelle, voit halutessasi käyttää maskia.
  • Pese kädet vedellä ja saippualla tai käytä käsihuuhdetta. 
  • Yski ja aivasta kertakäyttöiseen nenäliinaan ja laita nenäliina käytön jälkeen roskiin. Jos sinulla ei ole nenäliinaa, yski tai aivasta hihaan, älä käsiisi.
  • Arvioi oma riskisi, käytä tarvittaessa maskia ja pidä etäisyyttä. Maski suojaa maskityypistä riippuen jonkin verran myös kantajaansa. 
    Tietoa suu-nenäsuojuksesta ja hengityksensuojaimista (Työterveyslaitos)
  • Huolehdi hyvästä ilmanvaihdosta.

Lue lisää: Hengitystieinfektioiden ehkäisy

Mitkä ovat koronavirusinfektion oireet?

Kausikoronavirusinfektiot ovat oireettomia, lieviä tai kohtalaisia ylähengitystieinfektioita. 

Yleisiä oireita ovat

  • nuha
  • yskä
  • kurkkukipu
  • päänsärky 
  • kuume.

Kausikoronavirusinfektio voi joskus esiintyä myös alemmissa hengitysteissä, jolloin taudinkuva on bronkiitti tai keuhkokuume. 

Alahengitystieinfektiot ovat yleisempiä pienillä lapsilla ja iäkkäillä sekä henkilöillä, joilla on sydän- ja verisuonitauti tai heikentynyt immuunijärjestelmä.

Miten koronavirus todetaan?

Kausikoronaviruksen ja koronavirus SARS-CoV-2:n aiheuttama tartunta voidaan todeta terveydenhuollossa PCR-testillä tai antigeenitestillä. 
Kausikoronavirusten laboratoriotutkimukset

SARS-CoV-2-virukselle on saatavilla myös kotitestejä. Antigeenikotitesti soveltuu akuutin COVID-19 taudin toteamiseen. 
Koronaviruksen kotitestit

Miten koronavirusinfektioita hoidetaan?

Kausikoronavirusinfektioon ei ole lääkitystä, vaan hoito on oireenmukaista. 
Hengitystieinfektioiden itsehoito (Terveyskylä)

COVID-19 tautiin on olemassa lääkehoitoja, joita voidaan käyttää riskiryhmille.
Katso tarkemmin: Koronavirus SARS-CoV-2 

Katso myös

Ajankohtaista

null Hengitystievirusten jätevesiseurantaa harvennetaan kesäajaksi

Hengitystievirusten jätevesiseurantaa harvennetaan kesäajaksi

Julkaisuajankohta 12.4.2024 12.19
Uutinen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos siirtyy 15.4.2024 alkaen hengitystievirusten jätevesiseurannassa kesäseurantaan, jolloin näytteitä otetaan harvemmin kuin muina vuodenaikoina.

Keväällä 15.4.–15.5.2024 näytteitä otetaan kaksi kertaa kuukaudessa ja kesällä 15.5.–24.8.2024 näytteet otetaan kerran kuukaudessa. Poikkeuksena tästä on Helsingin jätevedenpuhdistamo, josta näytteitä otetaan läpi vuoden heinäkuuta lukuun ottamatta vähintään kahden viikon välein.

Jatkossakin seurantaa on tarkoitus tarvittaessa mukauttaa infektiotautiseurannan tarpeita vastaavaksi. Lisäksi näytteenottojen suunnittelussa ja ajoittamisessa otetaan huomioon polioviruksen ja huumeiden jätevesiseurannan toteutus THL:ssa ja seurantanäytteenotot eri tarkoituksiin pyritään synkronoimaan näiden kanssa. Näytepäivien synkronoinnin tarkoituksena on minimoida näytteenotoista jätevedenpuhdistamoille koituva lisätyö.

Hengitystieviruksia seurataan kymmenellä puhdistamolla

Hengitystievirusten jätevesiseurannassa olevia puhdistamoja tulee jatkossa olemaan kymmenen: Espoo, Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kuopio, Oulu, Rovaniemi, Tampere, Turku ja Vaasa. Rovaniemeltä otetaan vastedes seurantanäytteet samalla tiheydellä kuin suurimmalta osalta muita paikkakuntia. Lappeenranta jää toistaiseksi pois seurantaverkostosta.

Suomen kartta, johon on merkitty tekstissä mainittujen puhdistamojen paikat.

Seurantatiedolle vähiten tarvetta keväällä ja kesällä

THL on toteuttanut hengitystievirusten jätevesiseurantaa keväästä 2020 alkaen ensin SARS-CoV-2-koronaviruksen ja syksystä 2023 alkaen myös influenssa A, influenssa B ja RS-viruksen osalta. Seurantatiheys ja seurannan kattavuus ovat vaihdelleet käytettävissä olevien resurssien ja epidemiatilanteen mukaan.

Hengitystievirusten jätevesiseurannan avulla tuotetaan ajantasaista tietoa influenssa-, RS- ja koronaviruksen esiintymisestä eri puolilla Suomea. Seuranta ei kuitenkaan kata kaikkia yleisimpiä virustautien aiheuttajia.

Seurantatiedolle ei ole epidemiologisesti yhtä suurta tarvetta influenssakauden ulkopuolella keväisin ja kesäisin kuin syksyllä ja alkutalvella, jolloin tarvitaan tietoa RS-virusinfektioiden määristä ja influenssakauden alkamisajankohdasta eri puolilta Suomea. 

Lisätietoja

Hengitystievirusten jätevesiseuranta

Tarja Pitkänen
johtava asiantuntija
THL
puh. 029 524 6315
[email protected]

Eveliina Nurmi
tutkija
THL
puh. 029 524 8272
[email protected]

Infektiotaudit ja rokotukset Infektiotaudit ja rokotukset Ympäristöterveys influenssa koronavirus vesi