Koronavirukset

Mikä on koronavirus?

Koronavirukset ovat joukko viruksia, joita on todettu sekä ihmisillä että eläimillä.

Osa koronaviruksista on niin sanottuja kausikoronaviruksia. Ihmisillä hyvin yleisiä kausikoronaviruksia ovat 229E, HKU1, NL63 ja OC43. Ne aiheuttavat tavallisimmin lievän hengitystieinfektion. Kausikoronavirusinfektioita esiintyy ympäri vuoden, mutta erityisesti syksyllä ja talvella.

Kausikoronavirusten lisäksi on muita koronaviruksia. Niitä esiintyy ympäri vuoden. Ne voivat aiheuttaa myös vaikeaa tautia. Vakavia, jopa kuolemaan johtavia infektioita, ovat aiheuttaneet

SARS eli Severe Acute Respiratory Syndrome
MERS eli Middle East Respiratory Syndrom -koronavirukset
MERS-koronavirus
SARS-CoV-2-koronavirus.
Koronavirus SARS-CoV-2

Miten koronavirukset tarttuvat?

Koronavirukset tarttuvat hengitystie-eritteiden välityksellä joko ilman tai pintojen kautta. Tartunta on mahdollinen myös ulosteesta.
Lue lisää tarttumisesta Koronavirus SARS-CoV-2 -sivulta

Kausikoronavirusten aiheuttamien tautien itämisaika tartunnan saamisesta on 2–5 päivää. Koronavirus SARS-CoV-2:n itämisajaksi on arvioitu keskimäärin 3–5 päivää.

Miten koronavirusinfektioita ehkäistään?

COVID-19-tautia vastaan on saatavilla rokote, joka ehkäisee tehokkaasti vakavaa tautia. Kausikoronaviruksia vastaan ei ole rokotetta.
Lue lisää: Koronarokotteet

Koronavirustartuntoja voidaan ehkäistä samalla tavoin kuin muitakin hengitystieinfektioita.

Jos sairastut, pysy kotona, kunnes oireet ovat selvästi vähentyneet ja kuume on poissa. Yleensä tähän menee 3 - 5 päivää. Jos joudut sairaana lähtemään kodin ulkopuolelle, voit halutessasi käyttää maskia.
Pese kädet vedellä ja saippualla tai käytä käsihuuhdetta.
Yski ja aivasta kertakäyttöiseen nenäliinaan ja laita nenäliina käytön jälkeen roskiin. Jos sinulla ei ole nenäliinaa, yski tai aivasta hihaan, älä käsiisi.
Arvioi oma riskisi, käytä tarvittaessa maskia ja pidä etäisyyttä. Maski suojaa maskityypistä riippuen jonkin verran myös kantajaansa.
Tietoa suu-nenäsuojuksesta ja hengityksensuojaimista (Työterveyslaitos)
Huolehdi hyvästä ilmanvaihdosta.

Lue lisää: Hengitystieinfektioiden ehkäisy

Mitkä ovat koronavirusinfektion oireet?

Kausikoronavirusinfektiot ovat oireettomia, lieviä tai kohtalaisia ylähengitystieinfektioita.

Yleisiä oireita ovat

nuha
yskä
kurkkukipu
päänsärky
kuume.

Kausikoronavirusinfektio voi joskus esiintyä myös alemmissa hengitysteissä, jolloin taudinkuva on bronkiitti tai keuhkokuume.

Alahengitystieinfektiot ovat yleisempiä pienillä lapsilla ja iäkkäillä sekä henkilöillä, joilla on sydän- ja verisuonitauti tai heikentynyt immuunijärjestelmä.

Miten koronavirus todetaan?

Kausikoronaviruksen ja koronavirus SARS-CoV-2:n aiheuttama tartunta voidaan todeta terveydenhuollossa PCR-testillä tai antigeenitestillä.
Kausikoronavirusten laboratoriotutkimukset

SARS-CoV-2-virukselle on saatavilla myös kotitestejä. Antigeenikotitesti soveltuu akuutin COVID-19 taudin toteamiseen.
Koronaviruksen kotitestit

Miten koronavirusinfektioita hoidetaan?

Kausikoronavirusinfektioon ei ole lääkitystä, vaan hoito on oireenmukaista.
Hengitystieinfektioiden itsehoito (Terveyskylä)

COVID-19 tautiin on olemassa lääkehoitoja, joita voidaan käyttää riskiryhmille.
Katso tarkemmin: Koronavirus SARS-CoV-2

Katso myös

Päivitetty: Fri Dec 15 13:14:43 EET 2023

Ajankohtaista

Koronaviruksen esiintyvyys pysynyt matalana – useita JN- ja KP-muunnoksia kiertää väestössä rinnakkain

18.6.2024 10.14

Uutinen

Koronaviruksen todettujen tapausmäärien ja jätevesiseurannan tulosten perusteella viruksen ilmaantuvuus on pysynyt matalalla tasolla kevät–kesällä 2024 kautta maan.

Suomessa kiertäviä koronavirusmuunnoksia seurataan sekä genomiseurannan että jätevesitietojen perusteella. Näytteiden sekvenssipohjaiset analyysit osoittavat useiden omikron BA.2.86-JN.1-alalinjasta polveutuvien muunnosten, eli ns. FLiRT-muunnosten, rinnakkaisen kierron väestössä.

Touko-kesäkuussa genomiseurannassa yleisimmin havaitut muunnokset ovat JN.1.18, KP.3 ja KP.2. Kevään aikana jätevedestäkin on havaittu enää ainoastaan näitä JN.1 ja siitä polveutuvia alalinjoja. Tulokset vastaavat muualla Euroopassa tehtyjä havaintoja.

JN.1 nousi Suomessa ja muualla Euroopassa valtalinjaksi alkuvuodesta. JN.1 ja siitä polveutuvat alalinjat kattavat jo yli 90 prosenttia maailmalla raportoiduista muunnoksista. Tällä hetkellä kiertäville FLiRT-muunnoksille on yhteistä niiden piikkiproteiinimutaatiot, joita on esiintynyt myös aiemmin kiertäneissä muunnoksissa.

Koronavirusten luontaista muuntumista seurataan sekä globaalisti että kansallisesti. Uusien muunnosten osuuden kasvaessa korkeaksi, pyritään arvioimaan niiden vaikuttavuutta väestön terveyteen. WHO:n tämänhetkisen arvion mukaan kiertävät muunnokset eivät merkittävästi poikkea vaikuttavuudessaan aiemmista muunnoksista.

WHO antoi keväällä 2024 suosituksen JN.1 muunnoksen käyttämisestä rokoteantigeeninä. Tämänhetkisen tiedon mukaan myös Suomessa käytetään syksyn koronarokotuksissa suosituksen mukaisia varianttiräätälöityjä rokotteita.