Koronavirukset

Mikä on koronavirus?

Koronavirukset ovat joukko viruksia, joita on todettu sekä ihmisillä että eläimillä.

Osa koronaviruksista on niin sanottuja kausikoronaviruksia. Ihmisillä hyvin yleisiä kausikoronaviruksia ovat 229E, HKU1, NL63 ja OC43. Ne aiheuttavat tavallisimmin lievän hengitystieinfektion. Kausikoronavirusinfektioita esiintyy ympäri vuoden, mutta erityisesti syksyllä ja talvella.

Kausikoronavirusten lisäksi on muita koronaviruksia. Niitä esiintyy ympäri vuoden. Ne voivat aiheuttaa myös vaikeaa tautia. Vakavia, jopa kuolemaan johtavia infektioita, ovat aiheuttaneet

SARS eli Severe Acute Respiratory Syndrome
MERS eli Middle East Respiratory Syndrom -koronavirukset
MERS-koronavirus
SARS-CoV-2-koronavirus.
Koronavirus SARS-CoV-2

Miten koronavirukset tarttuvat?

Koronavirukset tarttuvat hengitystie-eritteiden välityksellä joko ilman tai pintojen kautta. Tartunta on mahdollinen myös ulosteesta.
Lue lisää tarttumisesta Koronavirus SARS-CoV-2 -sivulta

Kausikoronavirusten aiheuttamien tautien itämisaika tartunnan saamisesta on 2–5 päivää. Koronavirus SARS-CoV-2:n itämisajaksi on arvioitu keskimäärin 3–5 päivää.

Miten koronavirusinfektioita ehkäistään?

COVID-19-tautia vastaan on saatavilla rokote, joka ehkäisee tehokkaasti vakavaa tautia. Kausikoronaviruksia vastaan ei ole rokotetta.
Lue lisää: Koronarokotteet

Koronavirustartuntoja voidaan ehkäistä samalla tavoin kuin muitakin hengitystieinfektioita.

Jos sairastut, pysy kotona, kunnes oireet ovat selvästi vähentyneet ja kuume on poissa. Yleensä tähän menee 3 - 5 päivää. Jos joudut sairaana lähtemään kodin ulkopuolelle, voit halutessasi käyttää maskia.
Pese kädet vedellä ja saippualla tai käytä käsihuuhdetta.
Yski ja aivasta kertakäyttöiseen nenäliinaan ja laita nenäliina käytön jälkeen roskiin. Jos sinulla ei ole nenäliinaa, yski tai aivasta hihaan, älä käsiisi.
Arvioi oma riskisi, käytä tarvittaessa maskia ja pidä etäisyyttä. Maski suojaa maskityypistä riippuen jonkin verran myös kantajaansa.
Tietoa suu-nenäsuojuksesta ja hengityksensuojaimista (Työterveyslaitos)
Huolehdi hyvästä ilmanvaihdosta.

Lue lisää: Hengitystieinfektioiden ehkäisy

Mitkä ovat koronavirusinfektion oireet?

Kausikoronavirusinfektiot ovat oireettomia, lieviä tai kohtalaisia ylähengitystieinfektioita.

Yleisiä oireita ovat

nuha
yskä
kurkkukipu
päänsärky
kuume.

Kausikoronavirusinfektio voi joskus esiintyä myös alemmissa hengitysteissä, jolloin taudinkuva on bronkiitti tai keuhkokuume.

Alahengitystieinfektiot ovat yleisempiä pienillä lapsilla ja iäkkäillä sekä henkilöillä, joilla on sydän- ja verisuonitauti tai heikentynyt immuunijärjestelmä.

Miten koronavirus todetaan?

Kausikoronaviruksen ja koronavirus SARS-CoV-2:n aiheuttama tartunta voidaan todeta terveydenhuollossa PCR-testillä tai antigeenitestillä.
Kausikoronavirusten laboratoriotutkimukset

SARS-CoV-2-virukselle on saatavilla myös kotitestejä. Antigeenikotitesti soveltuu akuutin COVID-19 taudin toteamiseen.
Koronaviruksen kotitestit

Miten koronavirusinfektioita hoidetaan?

Kausikoronavirusinfektioon ei ole lääkitystä, vaan hoito on oireenmukaista.
Hengitystieinfektioiden itsehoito (Terveyskylä)

COVID-19 tautiin on olemassa lääkehoitoja, joita voidaan käyttää riskiryhmille.
Katso tarkemmin: Koronavirus SARS-CoV-2

Katso myös

Päivitetty: Fri Dec 15 13:14:43 EET 2023

Ajankohtaista

Lähes kolme neljästä tytöstä raportoi mielenterveysongelmista koronapandemian jälkeen, transnuorilla positiivista kehitystä

21.5.2024 2.00

Uutinen

Koronapandemian aikana lisääntyneet nuorten mielenterveysongelmat eivät olleet vähentyneet kevään 2023 Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan. Erityisesti yläasteen tytöillä ongelmat lisääntyivät entisestään.

Tämä käy ilmi THL:n tuoreesta nuorten pandemian jälkeistä mielenterveyttä tarkastelleesta tutkimuksesta. Tyttöjen ahdistuksessa oli kasvava trendi jo ennen koronaa, mikä vastasi myös muissa maissa havaittua kehitystä. Koronapandemia nosti mielenterveyden ongelmat vielä aivan uudelle tasolle.

”Pandemian jo väistyttyä olisi kuitenkin ollut oletettavaa, että oireilu lähtisi vähenemään, mutta näin ei ole tapahtunut”, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Olli Kiviruusu.

Yläasteen 8.- ja 9.- luokkalaisilla tytöillä masennus- ja ahdistuneisuusoireilu lisääntyi edelleen pandemian jälkeen ja yli puolella heistä oli keväällä 2023 sosiaalista ahdistuneisuutta. Tutkimuksessa katsottiin mielenterveysongelmia laajemmin, sisältäen masennuksen ja ahdistuksen lisäksi syömishäiriöoireilun ja itsetuhoisuuden sekä näiden kasaantumisen. Tytöistä lähes kolme neljännestä (73 %) raportoi vähintään yhden mielenterveyden ongelman ja lähes puolet vähintään kaksi.

”Nämä luvut kyllä haastavat sitä yleistä sanontaa, että suurin osa nuorista voi hyvin”, Kiviruusu toteaa.

Poikien osalta kehitys on hieman suotuisampaa, erityisesti lukion pojilla mielenterveyden ongelmat pääsääntöisesti vähentyivät. Yksinäisyys väheni keväästä 2021 kaikissa ryhmissä, mikä oli odotettavaakin ajatellen korona-aikaa ja silloin vallinneita koulujen sulkuja sekä sosiaalisen elämän rajoituksia.

”Silti, yhdessäkään tutkitussa mittarissa ei ollut palattu lähellekään pandemiaa edeltävää tasoa minkään ryhmän osalta”, Kiviruusu painottaa.

Transnuorilla ahdistuneisuus- ja masennusoireilu kääntyivät laskuun

Positiivinen poikkeus huolta herättäviin kehityskulkuihin oli masennuksen ja ahdistuneisuuden kääntyminen selvään laskuun transnuorten keskuudessa. Transnuorilla, joilla syntymähetkellä määritelty sukupuoli ei vastaa heidän kokemustaan omasta sukupuolesta, on enemmän mielenterveyden ongelmia kuin muilla nuorilla. Kehityskulku pandemian jälkeen oli heillä kuitenkin myönteinen verrattuna cissukupuolisiin nuoriin, joiden sukupuoli-identiteetti on syntymässä määritellyn sukupuolen mukainen.

”Syitä ei tämän tutkimuksen perusteella voida todentaa, mutta keväällä 2023 voimaan tulleella lailla sukupuolen vahvistamisesta, on todennäköisesti ollut positiivinen vaikutus myös transnuorten mielialaan, vaikka lakimuutos ei koskekaan alle 18-vuotiaita. Muutos on voinut toimia signaalina siitä, että transihmisten asioita huomioidaan yhteiskunnassa”, arvelee THL:n erikoistutkija Laura Sares-Jäske.

Nuorten mielenterveyden ongelmista on puhuttu paljon. Syitä ongelmien lisääntymiseen ei tiedetä, joskin esimerkiksi erilaiset kriisit, kuten sota ja taloudelliset huolet pandemian jälkeen sekä lisääntynyt netin ja somen käyttö, ovat mahdollisia osatekijöitä.

Nuorten huolet on otettava vakavasti, mutta ratkaisut näin laaja-alaiseen ongelmaan eivät voi jäädä yksilöiden hoitamisen tasolle. Taustalla on todennäköisesti laajempia yhteiskunnallisia tekijöitä.

”Näin ollen ratkaisujen täytyy olla myös yhteiskunnallisia, kuten edellä esitetty esimerkki transnuorten tilanteesta ja lainsäädännöstä antaa aavistaa. Ratkaisuja on tärkeä kehittää yhdessä nuorten kanssa”, sanoo THL:n tutkimusprofessori Jaana Suvisaari.

Tutkimuksen tulokset perustuvat yhteensä 384 813 perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaan, 208 419 lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijan sekä 120 822 ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijan antamiin vastauksiin vuosien 2015–2023 Kouluterveyskyselyissä.

Lähde

Kiviruusu O, Ranta K, Lindgren M, Haravuori H, Silén Y, Therman S, Lehtonen J, Sares-Jäske L, Aalto-Setälä T, Marttunen M, Suvisaari J. Mental health after COVID-19 pandemic among Finnish youth: A repeated, cross-sectional, population-based study. The Lancet Psychiatry (2024).