Koronavirukset

Mikä on koronavirus?

Koronavirukset ovat joukko viruksia, joita on todettu sekä ihmisillä että eläimillä. 

Osa koronaviruksista on niin sanottuja kausikoronaviruksia. Ihmisillä hyvin yleisiä kausikoronaviruksia ovat 229E, HKU1, NL63 ja OC43. Ne aiheuttavat tavallisimmin lievän hengitystieinfektion.  Kausikoronavirusinfektioita esiintyy ympäri vuoden, mutta erityisesti syksyllä ja talvella.

Kausikoronavirusten lisäksi on muita koronaviruksia. Niitä esiintyy ympäri vuoden. Ne voivat aiheuttaa myös vaikeaa tautia. Vakavia, jopa kuolemaan johtavia infektioita, ovat aiheuttaneet 

Miten koronavirukset tarttuvat?

Koronavirukset tarttuvat hengitystie-eritteiden välityksellä joko ilman tai pintojen kautta. Tartunta on mahdollinen myös ulosteesta. 
Lue lisää tarttumisesta Koronavirus SARS-CoV-2 -sivulta 

Kausikoronavirusten aiheuttamien tautien itämisaika tartunnan saamisesta on 2–5 päivää. Koronavirus SARS-CoV-2:n itämisajaksi on arvioitu keskimäärin 3–5 päivää.

Miten koronavirusinfektioita ehkäistään?

COVID-19-tautia vastaan on saatavilla rokote, joka ehkäisee tehokkaasti vakavaa tautia. Kausikoronaviruksia vastaan ei ole rokotetta. 
Lue lisää: Koronarokotteet

Koronavirustartuntoja voidaan ehkäistä samalla tavoin kuin muitakin hengitystieinfektioita. 

  • Jos sairastut, pysy kotona, kunnes oireet ovat selvästi vähentyneet ja kuume on poissa. Yleensä tähän menee 3 - 5 päivää. Jos joudut sairaana lähtemään kodin ulkopuolelle, voit halutessasi käyttää maskia.
  • Pese kädet vedellä ja saippualla tai käytä käsihuuhdetta. 
  • Yski ja aivasta kertakäyttöiseen nenäliinaan ja laita nenäliina käytön jälkeen roskiin. Jos sinulla ei ole nenäliinaa, yski tai aivasta hihaan, älä käsiisi.
  • Arvioi oma riskisi, käytä tarvittaessa maskia ja pidä etäisyyttä. Maski suojaa maskityypistä riippuen jonkin verran myös kantajaansa. 
    Tietoa suu-nenäsuojuksesta ja hengityksensuojaimista (Työterveyslaitos)
  • Huolehdi hyvästä ilmanvaihdosta.

Lue lisää: Hengitystieinfektioiden ehkäisy

Mitkä ovat koronavirusinfektion oireet?

Kausikoronavirusinfektiot ovat oireettomia, lieviä tai kohtalaisia ylähengitystieinfektioita. 

Yleisiä oireita ovat

  • nuha
  • yskä
  • kurkkukipu
  • päänsärky 
  • kuume.

Kausikoronavirusinfektio voi joskus esiintyä myös alemmissa hengitysteissä, jolloin taudinkuva on bronkiitti tai keuhkokuume. 

Alahengitystieinfektiot ovat yleisempiä pienillä lapsilla ja iäkkäillä sekä henkilöillä, joilla on sydän- ja verisuonitauti tai heikentynyt immuunijärjestelmä.

Miten koronavirus todetaan?

Kausikoronaviruksen ja koronavirus SARS-CoV-2:n aiheuttama tartunta voidaan todeta terveydenhuollossa PCR-testillä tai antigeenitestillä. 
Kausikoronavirusten laboratoriotutkimukset

SARS-CoV-2-virukselle on saatavilla myös kotitestejä. Antigeenikotitesti soveltuu akuutin COVID-19 taudin toteamiseen. 
Koronaviruksen kotitestit

Miten koronavirusinfektioita hoidetaan?

Kausikoronavirusinfektioon ei ole lääkitystä, vaan hoito on oireenmukaista. 
Hengitystieinfektioiden itsehoito (Terveyskylä)

COVID-19 tautiin on olemassa lääkehoitoja, joita voidaan käyttää riskiryhmille.
Katso tarkemmin: Koronavirus SARS-CoV-2 

Katso myös

Ajankohtaista

null Syksyn koronarokotukset alkavat – käytössä JN.1-varianttia vastaan päivitetyt rokotteet

Syksyn koronarokotukset alkavat – käytössä JN.1-varianttia vastaan päivitetyt rokotteet

Julkaisuajankohta 12.8.2024 15.26
Tiedote

Syksyn koronarokotukset alkavat hyvinvointialueiden omien aikataulujen mukaisesti. Suomeen on saatu Comirnaty-rokotteita, jotka on päivitetty Euroopan lääkevirasto EMA:n antaman suosituksen mukaisesti koronaviruksen JN.1-varianttia vastaan.

Tutkimustulosten perusteella JN.1-varianttia vastaan päivitetyt koronarokotteet ylläpitävät aiemmin saatujen rokotteiden tehoa ja suojaavat tällä hetkellä kiertäviä koronavirustautia aiheuttavia variantteja vastaan. Päivitetyt rokotteet saivat myyntiluvan Euroopassa heinäkuun 2024 alussa.

THL suosittelee koronarokotteen tehosteannosta iäkkäille ja tietyille riskiryhmille

Koronarokotteen tehosteannosta suositellaan tänä syksynä:

  • hoivakodeissa tai säännöllisessä järjestetyssä kotihoidossa oleville ikääntyneille
  • kaikille 75 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille
  • kaikenikäisille voimakkaasti immuunipuutteisille.

Lisäksi rokotusta on syytä tarjota kaikille 65 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille sekä kaikille 18 vuotta täyttäneille, joilla on jokin vakavan koronataudin riskiä lisäävä sairaus.

Kaikkein iäkkäimpien ja tiettyjen riskiryhmien rokotukset tulisi aloittaa varhain syksyllä 

THL suosittelee, että koronarokotukset toteutetaan selvästi aiempia syksyjä aikaisemmin. Tavoitteena on ehkäistä koronasta johtuvia sairaalahoitoja ja kuolemia. 

Rokotuksia suositellaan tarjottavan ensimmäisenä hoivakodeissa ja säännöllisessä kotihoidossa oleville ikääntyneille, kaikille 80 vuotta täyttäneille sekä voimakkaasti immuunipuutteisille. Myös 75–79-vuotiaiden koronarokotukset suositellaan toteuttamaan aiempia syksyjä aikaisemmin.

65 vuotta täyttäneiden ja 18 vuotta täyttäneiden riskiryhmiin kuuluvien koronarokotukset voidaan toteuttaa myöhemmin influenssarokotusten yhteydessä. Myös influenssarokotukset suositellaan aloittamaan aiempia syksyjä aikaisemmin, jo lokakuussa.

Syksyn koronarokotukset alkavat hyvinvointialueiden aikataulujen mukaisesti. Hyvinvointialueet tiedottavat, milloin ja mistä tehosteannoksen voi saada. 

Koronarokotusten perussarjan suositusta päivitetty – tämä suositus koskee henkilöitä, jotka eivät ole aiemmin saaneet lainkaan koronarokotuksia

THL on päivittänyt suositusta koronarokotusten perussarjasta. Uusi suositus koskee henkilöitä, jotka eivät vielä ole saaneet lainkaan koronarokotuksia. Uudessa suosituksessa sairastettuja tauteja ei enää lasketa rokoteannoksiksi, vaan suositukset ovat samat riippumatta siitä, montako kertaa henkilö on sairastanut taudin. 

Koronarokotusten perussarjaksi suositellaan jatkossa:

  • kaikille 18 vuotta täyttäneille ja 12 vuotta täyttäneille riskiryhmiin kuuluville yhtä koronarokoteannosta aiemman kolmen annoksen sijaan. 
  • voimakkaasti immuunipuutteisille kahta rokoteannosta. 
  • kantasolusiirron saaneille yksilöllisen harkinnan perusteella 2–3 rokoteannosta.

Alle 18-vuotiaista rokotuksia suositellaan jatkossa vain riskiryhmiin kuuluville 12 vuotta täyttäneille sekä voimakkaasti immuunipuutteisille kuuden kuukauden iästä alkaen.

Korkeimmassa vakavan taudin riskissä olevien suojaa pyritään ylläpitämään tehosterokotuksin.

THL:n suositus perustuu Maailman terveysjärjestö WHO:n rokotussuositustyöryhmä SAGE:n marraskuussa 2023 päivitettyyn koronarokottamissuunnitelmaan. 

Vuoden 2023 loppuun mennessä Suomessa koko väestöstä noin 78 prosenttia oli saanut vähintään yhden koronarokoteannoksen. 18 vuotta täyttäneessä väestössä vähintään yhden annoksen kattavuus oli 88 prosenttia.

Suomessa koronan esiintyvyys hienoisessa nousussa, Euroopassa tilanne samankaltainen 

Suomessa tartuntatautirekisteriin ilmoitettujen laboratoriovarmistettujen koronatapausten määrä on noussut vähitellen toukokuusta alkaen. Myös jätevesiseurannan koronaviruslöydöksissä on havaittavissa samankaltaista lievää nousua koko maassa.

Vastaavaa laboratoriovarmistettujen koronatapausten määrän nousua on havaittu myös muissa EU/ETA-maissa. Tilanne vastaa tältä osin pitkälti kesän 2023 tilannetta, joskin tapausmäärien nousu on alkanut hieman viime kesää aiemmin.

Lisätiedot

Koronarokotteet

Vakavan koronataudin riskiryhmät

Voimakkaasti immuunipuutteisten koronarokotukset

Hengitystieinfektioiden ehkäisy

Mia Kontio (rokotukset)
johtava asiantuntija
THL
puh. 029 524 8365
[email protected]

Leif Lakoma (koronatilanne)
ylilääkäri
THL
puh. 029 524 7898
[email protected]
 

Infektiotaudit ja rokotukset Pääsivusto koronavirus rokotukset