Koronavirukset
Mikä on koronavirus?
Koronavirukset ovat joukko viruksia, joita on todettu sekä ihmisillä että eläimillä.
Osa koronaviruksista on niin sanottuja kausikoronaviruksia. Ihmisillä hyvin yleisiä kausikoronaviruksia ovat 229E, HKU1, NL63 ja OC43. Ne aiheuttavat tavallisimmin lievän hengitystieinfektion. Kausikoronavirusinfektioita esiintyy ympäri vuoden, mutta erityisesti syksyllä ja talvella.
Kausikoronavirusten lisäksi on muita koronaviruksia. Niitä esiintyy ympäri vuoden. Ne voivat aiheuttaa myös vaikeaa tautia. Vakavia, jopa kuolemaan johtavia infektioita, ovat aiheuttaneet
- SARS eli Severe Acute Respiratory Syndrome
- MERS eli Middle East Respiratory Syndrom -koronavirukset
MERS-koronavirus - SARS-CoV-2-koronavirus.
Koronavirus SARS-CoV-2
Miten koronavirukset tarttuvat?
Koronavirukset tarttuvat hengitystie-eritteiden välityksellä joko ilman tai pintojen kautta. Tartunta on mahdollinen myös ulosteesta.
Lue lisää tarttumisesta Koronavirus SARS-CoV-2 -sivulta
Kausikoronavirusten aiheuttamien tautien itämisaika tartunnan saamisesta on 2–5 päivää. Koronavirus SARS-CoV-2:n itämisajaksi on arvioitu keskimäärin 3–5 päivää.
Miten koronavirusinfektioita ehkäistään?
COVID-19-tautia vastaan on saatavilla rokote, joka ehkäisee tehokkaasti vakavaa tautia. Kausikoronaviruksia vastaan ei ole rokotetta.
Lue lisää: Koronarokotteet
Koronavirustartuntoja voidaan ehkäistä samalla tavoin kuin muitakin hengitystieinfektioita.
- Jos sairastut, pysy kotona, kunnes oireet ovat selvästi vähentyneet ja kuume on poissa. Yleensä tähän menee 3 - 5 päivää. Jos joudut sairaana lähtemään kodin ulkopuolelle, voit halutessasi käyttää maskia.
- Pese kädet vedellä ja saippualla tai käytä käsihuuhdetta.
- Yski ja aivasta kertakäyttöiseen nenäliinaan ja laita nenäliina käytön jälkeen roskiin. Jos sinulla ei ole nenäliinaa, yski tai aivasta hihaan, älä käsiisi.
- Arvioi oma riskisi, käytä tarvittaessa maskia ja pidä etäisyyttä. Maski suojaa maskityypistä riippuen jonkin verran myös kantajaansa.
Tietoa suu-nenäsuojuksesta ja hengityksensuojaimista (Työterveyslaitos) - Huolehdi hyvästä ilmanvaihdosta.
Lue lisää: Hengitystieinfektioiden ehkäisy
Mitkä ovat koronavirusinfektion oireet?
Kausikoronavirusinfektiot ovat oireettomia, lieviä tai kohtalaisia ylähengitystieinfektioita.
Yleisiä oireita ovat
- nuha
- yskä
- kurkkukipu
- päänsärky
- kuume.
Kausikoronavirusinfektio voi joskus esiintyä myös alemmissa hengitysteissä, jolloin taudinkuva on bronkiitti tai keuhkokuume.
Alahengitystieinfektiot ovat yleisempiä pienillä lapsilla ja iäkkäillä sekä henkilöillä, joilla on sydän- ja verisuonitauti tai heikentynyt immuunijärjestelmä.
Miten koronavirus todetaan?
Kausikoronaviruksen ja koronavirus SARS-CoV-2:n aiheuttama tartunta voidaan todeta terveydenhuollossa PCR-testillä tai antigeenitestillä.
Kausikoronavirusten laboratoriotutkimukset
SARS-CoV-2-virukselle on saatavilla myös kotitestejä. Antigeenikotitesti soveltuu akuutin COVID-19 taudin toteamiseen.
Koronaviruksen kotitestit
Miten koronavirusinfektioita hoidetaan?
Kausikoronavirusinfektioon ei ole lääkitystä, vaan hoito on oireenmukaista.
Hengitystieinfektioiden itsehoito (Terveyskylä)
COVID-19 tautiin on olemassa lääkehoitoja, joita voidaan käyttää riskiryhmille.
Katso tarkemmin: Koronavirus SARS-CoV-2
Katso myös
Jätevesitutkimus paljastaa koronaviruksen muunnosten esiintyvyyden eri paikkakunnilla
Jätevesitutkimuksen menetelmät ovat kehittyneet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusmenetelmä mahdollistaa SARS-CoV-2-koronaviruksen muunnosten havaitsemisen ja niiden suhteellisten osuuksien määrittämisen jätevedessä.
Menetelmän avulla voidaan seurata koronamuunnosten ajallisia ja paikallisia muutoksia väestössä. Menetelmää käytettiin koronaepidemian aikana tilannekuvan muodostamiseen. Tällä hetkellä sitä käytetään koronaviruksen seurantaan. Menetelmän avulla on kevättalven aikana havaittu EG.5-variantin suhteellisen osuuden vähenevän ja BA2.86/JN.1 osuuden kasvavan Suomen jätevesissä.
Koronavirusta erittyy tartunnan saaneiden henkilöiden nenänielun eritteisiin, ulosteisiin ja virtsaan ja sitä kautta jäteveteen. Jätevesistä kerättävä tieto tukee tilannekuvaa virusmuunnosten esiintymisestä eri paikkakunnilla. Jätevesiseuranta voi myös tarjota varhaisia merkkejä viruksen leviämisestä tietyillä alueilla.
”Jätevesiseuranta on kustannustehokas työkalu koronaviruksen muunnosten väestötason seurannassa, pienellä näytemäärällä voidaan saada merkittävä väestötason kattavuus”, painottaa erikoistutkija Anssi Lipponen jätevesitutkimuksen merkitystä koronaviruksen seurannassa tuoreessa julkaisussa.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että jätevesien seurannalla kyetään tunnistamaan koronavirusmuunnoksia jätevesistä potilasnäytteistä havaittujen trendien kanssa yhtenevästi. Tällä hetkellä THL jatkaa koronaviruksen jätevesiseurantaa harvennettuna, koska uusia huolestuttavia virusmuunnoksia ei ole havaittu. Jatkossa menetelmää on mahdollista muunnella, jotta sitä voidaan hyödyntää myös muiden tartuntatautien mm. influenssan ja RS-viruksen jätevesiseurannassa.
Lisätietoja
Koronavirusmuunnokset jätevedessä
Tilannekatsaus koronaviruksesta
Anssi Lipponen
erikoistutkija
THL
puh. 029 524 7962
[email protected]
Tarja Pitkänen
johtava asiantuntija
THL
puh. 029 524 6315
[email protected]