Mykoplasman esiintyvyys Suomessa
Vuonna 2024 tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin ennätysmäärä laboratoriodiagnosoituja Mycoplasma pneumoniae -infektioita, yhteensä 10 380 tapausta (ilmaantuvuus 184/100 000). Tämä on 26 kertaa enemmän kuin edellisenä vuotena ( 394). Infektioita esiintyi kaikissa ikäluokissa, mutta eniten 5-19-vuotiailla, joilla todettiin 60 prosenttia kaikista tapauksista.
Sairastuneita raportoitiin kaikkina vuodenaikoina, eniten kuitenkin loppusyksyllä, syyskuun ja joulukuun välisenä aikana. Tapausmäärän nousu heijastui myös lisääntyneeseen sairaalahoidon tarpeeseen.
Ennen 2020 alkanutta koronapandemiaa tartuntatautirekisteriin oli ilmoitettu vuodesta 2015 lähtien keskimäärin 2000 mykoplasmatapausta vuosittain. Ilmoitusten määrä väheni voimakkaasti koronapandemian aikana kuten muutkin hengitystieinfektioita koskevat ilmoitukset.
Mykoplasman ilmaantuvuudessa esiintyy vuotuista vaihtelua. Epidemioita esiintyy yleensä 3–7 vuoden välein. Edellinen suuri epidemia Suomessa oli vuosina 2011–2012, jolloin tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin yhteensä 12 500 infektiota. Nykyinen epidemia ilmaantui sen jälkeen, kun mykoplasmainfektoiden ilmaantuvuus oli jo muutaman vuoden ollut hyvin alhainen koronapandemian torjuntaan käytettyjen rajoitusten takia.
Myös Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa sekä Yhdysvalloissa mykoplasmatapausten määrien raportoitiin lisääntyneen vuonna 2024.
Mykoplasma aiheuttaa useimmiten lievän ja itsestään paranevan ylähengitystieninfektion, mutta se voi aiheuttaa myös keuhkokuumetta. Mykoplasma voi aiheuttaa oireita myös hengitysteiden ulkopuolella, esimerkiksi iho- ja limakalvo-, keskushermosto- ja maha-suolikanavan oireita. Mykoplasman aiheuttamia infektioita todetaan kaiken ikäisillä, mutta pääasiassa niitä esiintyy kouluikäisillä lapsilla ja nuorilla aikuisilla.
Mykoplasman laboratoriodiagnostiikka
Mykoplasman laboratoriodiagnostiikka perustuu verestä mitattaviin vasta-aineisiin ja nukleiinihapon osoittamiseen (PCR) likvor- ja hengitystienäytteistä. Laboratoriodiagnostiikka on haastavaa, sillä esimerkiksi PCR-testi voi säilyä positiivisena useita kuukausia. Myös vasta-aineet voivat säilyä positiivisina pitkään, kuukausia tai jopa vuosia. PCR-testin tuloksen tulkintaa vaikeuttaa lisäksi se, että bakteeria kannetaan hengitysteissä myös oireettomana. Laboratoriodiagnostiikkaa tarvitaan lähinnä epidemian havaitsemiseen sekä epidemia-aikana vaikeaoireisten potilaiden diagnosoimiseen. On todennäköistä, että tartuntatautierekisteriin ilmoitetut tapaukset edustavat vain osaa kaikista mykoplasmatapauksista.
