Hivin ja aidsin esiintyvyys
Vuonna 2023 todettiin 282 uutta hiv-tartuntaa (5,1/100 000), mikä on samaa suuruusluokkaa kuin edeltävänä vuonna. Raportoitujen tapausten suurta määrä selittää hiv-tartunnastaan tietävien lisääntynyt liikkuvuus Euroopan maissa, erityisesti Ukrainan sodan seurauksena. Suomessa syntyneiden tartunnat ovat olleet tasaisessa loivassa laskussa jo usean vuoden ajan.
Suurin osa vuonna 2023 Suomessa raportoiduista tapauksista, lähes 70 %, oli aiemmin diagnosoituja eli tartunta oli todettu ensimmäistä kertaa aiemmin muualla kuin Suomessa. Uusia tapauksia, joissa tartunta todettiin ensimmäistä kertaa Suomessa, oli alle sata.
Eniten tapauksia, yksi neljästä kaikista tapauksista, raportoitiin Helsingin kaupungissa. Korkein ilmaantuvuus oli Etelä-Savon hyvinvointialueella (12,9/100 000).
Enemmistö tapauksista todettiin miehillä, 59 %. Tartunnan saaneiden keski-ikä tartunnan toteamishetkellä Suomessa oli 40,8 vuotta ja mediaani 40 v. Korkeimmat ilmaantuvuudet olivat 35-39- ja 40–44-vuotiaiden ikäryhmissä.
Vaikka maahanmuuttaneista enemmistö tiesi hiv-tartunnastaan jo ennen Suomeen tuloaan, maahanmuuttaneille tarjottava hiv-infektion seulonta, testaus ja ennaltaehkäisy on tärkeää. Tartuntojen varhaisella toteamisella voidaan estää sairauden eteneminen ja tartuntojen leviäminen.
Hivin tartuntatavat vuonna 2023
- 50 % tartunnoista heteroseksissä
- 18 % tartunnoista miesten välisessä seksissä
- 11 % tartunnoista huumeiden pistoskäytön kautta
- %:ssa tapauksista tartuntatapa ei tiedossa tai muu
- 21 %:ssa tapauksia tartuntatapa ei tiedossa/muu
Kaikissa tartuntataparyhmissä ulkomaalaisten osuus oli suurempi kuin Suomessa syntyneiden.,
Suomessa havaittiin huumeita pistämällä käyttävien keskuudessa tartuntaryväs HUSin alueella. Ensimmäinen tapaus todettiin 2018 ja viimeisemmät 2022. Vuonna 2023 ei havaittu tähän rypääseen kuuluvia tartuntoja.
Suomessa todettuja aids-tapauksia ilmoitettiin yhdeksän, suomalaisilla neljä ja ulkomaalaisilla kuusi. Kaikissa tapauksissa aids liittyi tartunnan myöhäiseen diagnoosiin. Aids-tapauksia, kuolemia sekä tartuntojen leviämistä voidaan ehkäistä tartuntojen varhaisella toteamisella ja hiv-lääkehoidolla.
HIV-rekisteri on yksi kansallisista laaturekistereistä, jotka sisältävät tietoa potilaiden saaman hoidon laadusta, tuloksista ja vaikutuksista. Myös epidemiologisessa seurannassa on hyödynnetty tätä rekisteriä täydentämään tartuntatautirekisterin tietoja. Hiv-lääkehoidon kattavuus ja onnistuminen ovat myös oleellisia epidemiaan vaikuttavia tekijöitä, hyvä hoitotuloksen omaa ei tartunta hiviä eteenpäin suojamatomassa seksissä. Vuonna 2023 Suomessa arvioitiin olevan noin 3 500 hiv-tartunnan kanssa elävää, joista 96 % tiesi tartunnastaan. Heistä 96 % sai hiv-lääkehoitoa, ja lääkehoitoa saavista 96 %:lla oli hyvä hoitotulos.
Vuosien 1985–2023 aikana Suomessa todettiin yhteensä 5106 hiv-tartuntaa. Hiv-tartunnan saaneiden kuolemia raportoitiin samana ajanjaksona 730. Tehokkaan hiv-lääkehoidon ansiosta valtaosa 2000-luvun kuolemista on aiheutunut muista syistä kuin hiv-infektiosta.
