Kupan esiintyvyys Suomessa

Pylväskaavio vuosina 2013–2022 raportoiduista kuppatapauksista toteamisvuoden ja sukupuolen mukaan.  Kuppatartuntoja todettiin vuosittain noin 200 poikkeuksena vuosi 2022, jolloin todettiin 389 tartuntaa.  Tartunnat painottuivat miehiin, mutta 2022 naisten osuus kasvoi merkittävästi, 39 %:iin. 

Vuonna 2022 todettiin 389 kuppatartuntaa (3,7,0/100 000). Määrä oli yli kaksi kertaa suurempi kuin edeltävänä vuonna, kasvua 129 %.  

Tapauksista noin puolet, 51 %, raportoitiin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä. Korkein ilmaantuvuus oli Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä (14,5/100 000). Tapausmäärät lisääntyivät edellisvuoteen verrattuna kaikissa sairaanhoitopiireissä Länsi-Pohjan ja Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiriä lukuun ottamatta.

Tapauksista 9 %:n raportoitiin olevan aiemmin hoidettuja serologisia arpia, 39 % aktiivisia kuppatapauksia ja 31 %:ssa tietoa ei ollut ilmoitettu. Tartuntatautirekisterissä kupan yhdistelyväli on 50 vuotta. Jos henkilöllä on useita kuppatartuntoja 50 vuoden sisällä, vain ensimmäinen tartunta tulee tilastoitua, mikä johtaa taudin aliraportointiin.

Naisten, maahanmuuttaneiden ja ulkomailta saatujen tartuntojen osuudet kasvoivat huomattavasti

Vuonna 2022 todetuista tartunnoista 39 % oli naisilla ja 69 % maahanmuuttaneilla. Ulkomailla saatuja tartuntoja oli 58 % (poissulkien ei tietoa tapaukset). Vuoden 2021 vastaavat osuudet olivat 19 %, 47 % ja 40 % (poissulkien ei-tietoa tapaukset). 

Edellä mainittuja ilmiöitä selittää maahanmuuttaneiden suuri määrä ja heille suunnatut infektiotautien seulonnat, joissa usein löydetään vanhojen, hoidettujen kuppatartuntojen serologisia arpia. 

Vaikka naisten osuus tartunnoista kasvoi, aiempaan tapaan suomalaisten tartunnoista valtaosa, 89 %, todettiin miehillä. Ne liittyvät etupäässä miesten väliseen seksiin, 83 %, poissulkien ei-tietoa-tapaukset, joita oli 31 %. Suomalaisten tartunnat olivat myös edellisvuosien tapaan pääosin Suomessa saatuja, 76 %, poissulkien ei-tietoa-tapaukset, joita oli 49 %.