Yersinian esiintyvyys Suomessa
Yersinialöydökset ilmoitetaan tartuntatautirekisteriin tartuntatautiasetuksen mukaisesti, mutta asetus ei edellytä kantojen lähettämistä THL:ään. Yersiniakannat tyypitetään THL:ssa, jos ne liittyvät epidemioihin tai vakaviin infektioihin.
Vuonna 2022 tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin 383 Yersinia enterocolitica -tapausta (2021: 342). Ilmaantuvuus oli koko maassa 6,9/100 000 ja se oli suurin Itä-Savon sairaanhoitopiirissä (30/100 000). Kotimaisia tapauksia ilmoitettiin 27. Tieto tartuntamaasta puuttui 92 % (352/384) ilmoituksista.
Tapauksista 296 määritettiin viljelyllä, 25 nukleiinihapon osoitusmenetelmillä ja 28 määrittämällä vasta-aineet seerumista. Loput 34 tapausta määritettiin em. menetelmillä yhdistettynä viljelyyn.
Y. enterocolitica -löydöksen ilmoitti 15 laboratoriota. Näistä kuusi ilmoitti ainakin satunnaisesti myös bio- ja/tai serotyypin tai tuloksen virulenssiplasmidin toteamisesta.
Tyypitystulos saatiin 25 %:lla (82/330) viljelyllä todetuista löydöksistä:
- 13 % (11/82) oli biotyyppiä BT1A tai virulenssiplasmidin suhteen negatiivinen
- 37 % oli bio-/serotyyppiä BT4/O:3
- 1% oli bio-/serotyyppiä BT2/O:9
- Löydöksistä 48 %:lla oli virulenssiplasmidi, mutta bio-/serotyyppiä ei ilmoitettu.
BT 1A on heterogeeninen ryhmä kantoja, joilta puuttuu patogeenisille yersinioille tyypillinen pYV-virulenssiplasmidi. Osalla BT 1A -kannoista voi kuitenkin olla muita taudinaiheuttamiskykyyn vaikuttavia ominaisuuksia.
THL:n laboratorioon lähetettiin 65 Yersinia-kantaa epidemiaepäilyn tai epäselvän tunnistustuloksen vuoksi. Kokogenomin sekvensoinnilla analysoitiin 36 henkilön Y. enterocolitica -kanta. Näistä 31 kuului kolmeen eri klusteriin. Suurimmassa klusterissa oli 23 henkilön kanta. Sama kanta on esiintynyt myös aiempina vuosina eri puolilla Suomea talviaikaan.
