Nuorten päihteiden käyttö ja rahapelaaminen - ESPAD-tutkimus 2019

Laatuseloste

Tutkimusaineisto

Eurooppalainen koululaistutkimus alkoholin ja muiden päihteiden käytöstä (European School Survey Project on Alcohol and Other Drugs, ESPAD) seuraa muutoksia samanikäisten eurooppalaisten koululaisten alkoholin, tupakka- ja niko-tiinituotteiden ja huumeiden käytössä sekä rahapelaamisessa. Tutkimuksen tietojen perusteella voidaan verrata koululais-ten päihteiden käytön yleisyyttä eri maissa. Muiden maiden nuorten parissa havaitut trendit voivat auttaa ennakoimaan kehitystä Suomessa ja näkemään, mitkä ovat ylikansallisia ja mitkä ehkä vain Suomelle ominaisia kehityskulkuja.

Ensimmäinen ESPAD-aineisto kerättiin vuonna 1995 yhteensä 23 maassa. Tämän jälkeen vertailukelpoinen aineisto on kerätty neljän vuoden välein 30–39 maassa, viimeisin maalis-huhtikuussa 2019. Muun muassa Euroopan huumeseuranta-keskus (EMCDDA) käyttää tuloksia hyväkseen raportoidessaan vuosittain huumeiden käytöstä Euroopassa. ESPAD-aineistoa käytetään hyväksi myös arvioitaessa Suomessa tehtyjen alkoholipoliittisten ratkaisujen, kuten alkoholin veronalennusten ja jakelujärjestelmän muutosten vaikutuksia. Tämän vuoksi ei tutkita ainoastaan nuorten päihteiden käyttöä, vaan myös sitä, miten he ovat saaneet päihteet käyttöönsä. 

Tutkimuksen kohderyhmänä on tutkimusvuonna 16 vuotta täyttävät nuoret, jotka ovat siis tutkimushetkellä 15–16-vuotiaita ja Suomessa peruskoulun 9. vuosiluokalla. Vuonna 2019 otoksen muodosti 298 satunnaisesti valittua suomen- ja ruotsinkielistä Manner-Suomen koulua, joissa on 9. vuosiluokan oppilaita. Kustakin koulusta valittiin satunnaisesti yksi 9. luokka. Vuonna 2019 painotettiin ulkomaalaistaustaisten oppilaiden osuutta poimimalla kaikki 9. luokat sellaisista otos-kouluista, joissa muiden kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien oppilaiden osuus on vähintään 30 % (17 koulua otoksessa, joista 13 koulua vastasi). Lopullisessa aineistossa oli 264 koulua, 320 luokkaa ja 4623 oppilasta. Koulujen vasta-usprosentti oli 90,3 % ja oppilaiden vastausprosentti 89,5 %. (Liitetaulukot 1 ja 2)

Tilastotietojen relevanssi 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) julkaisema tilasto kuvaa 15-16-vuotiaiden suomalaisnuorten päihteiden käyttöä, käsityksiä päihteiden saatavuudesta ja hankintatavoista sekä niiden käyttöön liittyvistä riskeistä. Tilastoraportti sisältää tiedot alkoholia, tupakkatuotteita ja huumeita käyttäneiden sekä rahapelejä pelanneiden osuuksista. Tilasto tuotetaan otokseen perustuvana kouluissa toteutettavana luokkakyselynä. Tilaston tiedot on tarkoitettu erityisesti päihdekysymysten parissa työskenteleville päättäjille, virkamiehille, terveydenhuollon ja sosiaalialan ammattilaisille, tutkijoille ja medialle. Tilaston tiedoilla on keskeinen rooli nuorten päihteiden käytön ja rahapelaamisen seurannassa. 

Menetelmäkuvaus

Tilaston tiedot perustuvat neljän vuoden välein toteutettavaan nuorten päihteiden käyttöä käsittelevään eurooppalaiseen koululaistutkimukseen (European School Survey Project on Alcohol and other Drugs (ESPAD). Kysely toteutettiin vuoteen 2009 asti Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakesissa. Stakesin ja Kansanterveyslaitoksen fuusion myötä tutkimusperinne siirtyi vuonna 2009 perustettuun Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen (THL). 

Vuonna 2019 tutkimuksen perusjoukko koostui vuonna 2003 syntyneistä suomen- ja ruotsinkielisten koulujen oppilaista. Vastaavasti vuonna 2015 tutkimuksen kohteena olivat vuonna 1999 syntyneet, vuoden 2011 tutkimuksessa vuonna 1995 syntyneet, vuoden 2007 tutkimuksessa vuonna 1991 syntyneet, vuoden 2003 tutkimuksessa vuonna 1987 syntyneet, vuoden 1999 tutkimuksessa vuonna 1983 syntyneet ja vuoden 1995 tutkimuksessa vuonna 1979 syntyneet. Kyseinen ikäluokka on pääosin perusopetuksen 9. vuosiluokalla, siksi kyselyt tehtiin vain 9.-luokkalaisten keskuudessa.

Otantamenetelmä on kaikkina vuosina ollut ositettu kaksivaiheinen ryväsotanta. Ositteet on muodostettu EU:n aluejaon (NUTS2) mukaan vuosina 1999, 2003, 2007, 2011, 2015 ja 2019. Vuonna 1995 ositus perustui ennen 1.9.1997 voimassa olleeseen läänijakoon ja koulun opetuskieleen (suomi/ruotsi). NUTS2-aluejako on muuttunut kaksi kertaa sinä aikana, kun se on ollut käytössä ESPAD-tutkimusten otantojen osituksessa. Ensimmäistä aluejakoa käytettiin vuosien 1999 ja 2003 otannoissa, toista aluejakoa vuosina 2007 ja 2011 ja uusin aluejako oli käytössä vuosien 2015 ja 2019 aineistokeruussa.

Ensimmäisessä käytetyssä NUTS2-aluejaossa Ahvenanmaa poisluettuna alueita oli viisi ja kahdessa myöhemmässä alueita oli neljä. Nämä alueet jaettiin edelleen kaupunkimaisiin ja maaseutumaisiin alueisiin. Lisäksi pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) erotettiin omaksi ositteekseen vuoden 2011 otantaan saakka. Vuoden 2015 aluejakoon siirryttäessä entinen Etelä-Suomi jaettiin kahteen osaan siten, että muodostui uusi metropolialue Helsinki-Uusimaa. Muu Etelä-Suomi muodosti oman alueensa. Lisäksi entiset Pohjois-Suomi ja Itä-Suomi yhdistyivät yhdeksi alueeksi, jonka nimeksi tuli Pohjois- ja Itä-Suomi.

Vuonna 1995 ruotsinkieliset koulut ja vuosina 1995 ja 1999 pääkaupunkiseudun koulut olivat yliedustettuina otoksessa. Yliedustus on korjattu analyyseissä käyttämällä ositekohtaisia painoja. Vuoden 2007 tutkimuksen taulukkoraporttiin on koottu aiempien vuosien ositetiedot (Metso ym. 2009). Vuosien 2011 ja 2015 tutkimusten ositetiedot löytyvät kyseisten vuosien taulukkoraporteista (Raitasalo ym. 2012; Raitasalo ym. 2015). 

Vuonna 2019 painotettiin ulkomaalaistaustaisten oppilaiden osuutta. Painokertoimet erilaisten poimintatodennäköisyyksien huomioimiseksi muodostettiin aluksi 1) kunta-, sukupuoli- ja ulkomaalaistaustan muodostamissa ryhmissä. Seuraavassa vaiheessa painokertoimet muodostettiin 2) koulu-, sukupuoli- ja ulkomaalaistaustan muodostamissa ryhmissä jakamalla perusjoukon koko osallistuneiden määrällä. Koulut, joissa oli yli 30 % ulkomaalaistaustaisia, ja joista poimittiin kaikki rinnakkaisluokat, saivat näin pienemmät painokertoimen arvot kuin koulut, joissa ulkomaalaistaustaisia oli vähemmän, ja joista poimittiin vain yksi rinnakkaisluokka. Alustava painokerroin tuotettiin painokertoimien 1) ja 2) tulona. Lopullinen painokerroin kalibroitiin kunta-, sukupuoli- ja ulkomaalaistaustan muodostamissa ryhmissä.

Kouluotokset on eri tutkimusvuosina poiminut Jyväskylän yliopistossa koulututkimusten otantoihin erikoistunut tilastotieteilijä. Rekisterin tieto päivitetään viiveellä, joten otanta on jouduttu tekemään käyttäen tietoja oppilaista yksi tai kaksi vuotta ennen perusopetuksen 9. vuosiluokkaa. Vuonna 2019 otannassa käytetyn koulurekisterin tiedot poimittiin vuoden 2017 syksyllä kerätystä oppilaitosrekisteristä käyttäen perusjoukkoa kuvaavana lukuna tuolloin kahdeksannen vuosiluokan oppilaita, jotka siis olivat yhdeksännellä vuosiluokalla keväällä 2019.

Otokseen tulevat koulut poimittiin otantojen ensimmäisessä vaiheessa kustakin ositteesta systemaattisella PPS (probability-proportional-to-size) -satunnaisotannalla. Mukaan tulevien koulujen määrä oli verrannollinen kunkin ositteen yhdeksäsluokkalaisten oppilaiden määrään ja kunkin koulun todennäköisyys tulla valituksi otokseen oli niin ikään verrannollinen koulun 9.-luokkalaisten oppilaiden määrään. Otokseen valituille kouluille on eri tutkimusvuosina valittu myös suunnilleen samankokoinen varakoulu samankaltaiselta alueelta siltä varalta, että jokin koulu kieltäytyy osallistumasta tutkimukseen. Vuoden 2019 aineistonkeruussa ensimmäinen varakoulu oli seuraava koulu tiedostossa, jossa koulut oli lajiteltu ositteen ja koulun koon mukaan. Toinen varakoulu oli edellinen koulu luettelossa, jos sellainen oli olemassa. Siinä tapauksessa, että ’seuraava’ tai ’edellinen’ koulu oli jo poimittu alkuperäiseen otokseen, siitä ei tullut varakoulua. Näin ollen kaikki koulut eivät saaneet korvaavaa koulua. Lisäksi osa varakouluista oli samalla sekä jonkin varsinaisen otoksen koulun ensimmäinen varakoulu että jonkin toisen varsinaisen otoksen koulun toinen varakoulu.

Otannan toisessa vaiheessa valittiin kustakin koulusta yksi 9. luokka. (Vuonna 2019 kaikki 9. luokat niissä kouluissa, joiden oppilaista yli 30 % muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia.) Aineistonkeruissa käytettiin vuoteen 2007 asti arvioita keskimääräisestä luokkakoosta ja yksinkertaista satunnaisotantaa. Luokkakoon oletettiin olevan 20 oppilasta vuonna 2007, 21 oppilasta vuonna 2003, 18 oppilasta vuonna 1999 ja 24 oppilasta vuonna 1995. Jos koulussa oli keskimääräistä suurempia luokkia, niin valituksi saattoi tulla rinnakkaisluokka, jota koulussa ei oikeasti ollutkaan. Näissä tapauksissa otokseen valittiin ’viimeinen’ rinnakkaisluokista. Esimerkiksi jos koulussa oli luokat A–C, mutta otantaohjelma ehdotti luokkaa D, niin sen sijasta valittiin C-luokka.

Vuosina 2011, 2015 ja 2019 koulujen yhteyshenkilöiltä kerättiin koulun 9. luokkien ja niillä opiskelevien oppilaiden lukumääriä koskevat tiedot. Erityisluokat, kuten myös joustavaan opetussuunnitelmaan kuuluvat luokat olivat mukana. Näiden tietojen perusteella valittiin joka koulusta satunnaisesti yksi luokka, jonka valinnan todennäköisyyteen vaikutti luokan oppilasmäärä. 

Valittujen luokkien kaikki paikalla olevat oppilaat vastasivat kyselyyn yhden oppitunnin aikana. Kyseisen tunnin aikana poissaolleet, kyselyyn vastaamasta kieltäytyneet sekä ne, joiden vanhemmat olivat kieltäneet vastaamisen, muodostavat aineiston oppilastason kadon. Liitetaulukossa 1 on esitetty perustiedot eri vuosien otoksista.

Eri tutkimusvuosina 8–11 prosenttia osallistuvien luokkien oppilaista ei ole osallistunut tutkimukseen. Poikien osuus aineistossa on jäänyt 2000-luvulla jonkin verran alle 50 prosentin, mikä ei näytä selittyvän tyttöjen ja poikien vastausprosenttien erolla. Tilanteeseen on useita mahdollisia selityksiä. Pilaillen vastanneissa on enemmän poikia kuin tyttöjä ja heidät on pyritty poistamaan lopullisesta aineistosta. Vuosina 2007, 2011, 2015 ja 2019 kansainvälisten sääntöjen mukaan lopullisesta aineistosta poistettiin kaikki, jotka eivät olleet ilmoittaneet syntymäaikaansa. Myös heidän joukossaan on ollut enemmän poikia kuin tyttöjä.

Aineiston luotettavuuteen vaikuttaa oppilaiden vastausprosentin ohella kieltäytyneiden koulujen lukumäärä. Suomessa se on pysynyt useimpiin tutkimukseen osallistuneisiin maihin verrattuna pienenä (Kraus ym. 2016). Koulun korvaaminen varakoululla ei ole aivan satunnaisotannan periaatteiden mukaista. Toisaalta, jos kieltäytyneitä kouluja ei korvattaisi, kato olisi huomattavasti suurempaa ja edustavuuden vaarantuminen todennäköisempää. Yleisin syy koulujen kieltäytymiselle tutkimuksesta on ollut kouluihin kohdistuvien kyselytutkimusten lisääntyminen. Koska samanlainen kuormitus kohdistuu kaikkiin kouluihin riippumatta siitä, miten oppilaat niissä käyttävät päihteitä, ei ole syytä olettaa kieltäytyneiden koulujen lukumäärän kasvun vaikuttavan tuloksiin. 

Suomessa aineistonkeruu on ajoitettu kansainvälisten ohjeiden mukaisesti maalis-huhtikuun vaihteeseen hiihtolomien ja pääsiäisen väliin. Vuonna 2019 ensimmäinen yhteydenottokirje rehtoreille lähetettiin joulukuussa. Kirjeessä tiedusteltiin halukkuutta osallistua tutkimukseen sekä yhteyshenkilön nimeä (tiedonkeruusta vastaava opettaja). Mikäli kunnasta vähintään kaksi koulua osallistui tutkimukseen, anottiin tutkimuslupa koulujen lisäksi kunnalta. Yhteyshenkilöiltä pyydettiin tiedot koulujen opetusryhmistä, joilla on yhdeksännen vuosiluokan oppilaita. Näiden tietojen perusteella valittiin satunnaisesti tutkimukseen osallistuvat luokat. Vuonna 2019 koulujen kieltäytyminen tutkimuksesta oli suunnilleen samalla tasolla kuin aiempina vuosina. Alkuperäisen otoksen 298 koulusta 49 kieltäytyi. Kieltäytyneiden koulujen mahdollisiin varakouluihin otettiin yhteyttä. Varakouluilla pystyttiin korvaamaan 23 kieltäytyneistä kouluista. Postissa aineistosta katosi viiden koulun lomakkeet, yhdeksän tutkimukseen lupautunutta koulua ei lopulta toteuttanut sitä ja kaksi otoskoulua oli lakkautettu, eli lopullisessa aineistossa oli 264 koulua. 

Aineistonkeruun yhteydessä oppilaiden vanhemmilta kysyttiin lupa lasten tutkimukseen osallistumiseen. Koulujen yhteyshenkilöt tiedottivat oppilaiden vanhemmille tutkimuksesta. Kouluissa käytettiin passiivista suostumusta, eli jos vanhemmat eivät erikseen kieltäneet osallistumista, oppilas osallistui kyselyyn. Helsingin kaupungin kouluissa vaadittiin vanhemmilta aktiivinen suostumus, eli heidän oli vastattava kyselyyn oppilaan osallistumisesta tutkimukseen riippumatta siitä, sallivatko vai kielsivätkö he osallistumisen. Yhteensä 46 oppilasta ei osallistunut tutkimukseen, koska osallistumislupaa vanhemmilta ei saatu. Käytännössä näistä 34 oli yhden helsinkiläisen peruskoulun oppilaita, jossa lupalapun palauttamatta jättäminen oli tulkittu kielloksi osallistua. Loput 12 oli yksittäisiä oppilaita eri kouluista, joiden vanhemmat olivat nimenomaan kieltäneet osallistumisen. Lisäksi 31 oppilasta kieltäytyi omasta tahdostaan osallistumasta tutkimukseen.

Aineistonkeruumateriaali lähetettiin yhteyshenkilöinä toimineille opettajille maaliskuun alussa 2019. Kyseiset opettajat järjestivät tiedonkeruun koetilannetta muistuttavalla tunnilla ja jokainen oppilas sulki itse lomakkeensa kirjekuoreen, johon ei merkitty mitään tunnistetietoja. Opettajat täyttivät luokkalomakkeen (Liite 2), jossa kysyttiin muun muassa oppilaiden lukumäärää ja poissaolleiden lukumäärää, minkä perusteella on laskettu oppilaiden vastausprosentti. Muulloin kuin vuonna 1995 luokkalomakkeella on kysytty myös valvovan opettajan huomioita oppilaiden työskentelystä lomakkeen täytön aikana. Opettajien arvioiden mukaan oppilaat ovat valtaosaltaan keskittyneet kyselyyn vastaamiseen, vastanneet siihen tosissaan ja pitäneet vastaamista melko helppona tai helppona. Opettajat lähettivät koko luokan aineiston tutkijoille postitse.

Vuoden 2019 suomenkielinen kyselylomake on liitteenä (Liite 3). Aiempien vuosien suomenkieliset lomakkeet löytyvät aiemmin julkaistuista taulukkoraporteista (Ahlström ym. 1997, 2001a, 2004; Metso ym. 2009; Raitasalo ym. 2012). Kunakin vuonna lomake on käännetty myös ruotsiksi käytettäväksi ruotsinkielisissä kouluissa.

Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Tilasto perustuu vastaajien itsensä ilmoittamiin tietoihin. Koska osa tiedonkeruulomakkeen kysymyksistä on arkaluontoisia (esimerkiksi huumeiden käyttöä koskevat kysymykset), ei ole tarkkaa tietoa siitä, kuinka rehellisesti niihin vastataan. On mahdollista, että asioita on unohdettu, kaunisteltu tai salailtu tai toisaalta liioiteltu. Aikasarjassa tällaisten virhelähteiden merkityksen voi olettaa pysyvän suunnilleen samankaltaisena vuodesta toiseen.

Vuodesta 2007 alkaen eri maiden aineistojen tarkistus on tehty keskitetysti kansainvälisessä datapankissa. Tätä ennen aineistojen tarkistukset tehtiin kansallisesti jokaisessa osallistujamaassa erikseen. Erilaisesta tarkistuskäytännöstä johtuvat mahdolliset erot tuloksissa ovat todennäköisesti niin pieniä, että ne mahtuvat virhemarginaalin sisään. Vuoden 2019 aineistoa ei tämän Tilastoraportin ilmestymiseen mennessä ole ehditty tarkistaa. Keskeiset korjaukset on kuitenkin tehty aiempien tarkastusperiaatteiden mukaisesti (sukuolensa ilmoittamatta jättäneet (n=3), muulloin kuin vuonna 2003 syntyneet (n=375), pilaillen vastanneet (n=161) sekä yli puolet lomakkeesta tyhjäksi jättäneet (n=151) poistettu).

Vuonna 2019 kerätyssä aineistossa noin kuusi prosenttia oppilaista ei kuulunut tavoiteltuun ikäluokkaan eli he ovat joko luokalle jääneitä tai tavallista myöhemmin tai aikaisemmin koulunsa aloittaneita. Voidaan siis arvioida, että tämän verran ikäluokasta jää tavoittamatta, koska he eivät ole 9. vuosiluokalla. Otannan ulkopuolelle on jätetty myös esimerkiksi vakavan kehitysvamman vuoksi erityisopetuksessa olevat ja Ahvenanmaalla asuvat muulloin paitsi vuonna 1995.

Aineiston luotettavuutta on tarkasteltu muun muassa vertaamalla eri aineiden käytön esiintyvyyttä kahden eri kysymyksen pohjalta. Toinen kysymys koskee käyttökertojen lukumäärää elinaikana ja toinen ikää, jolloin ensi kerran on käyttänyt kyseistä päihdettä. Jonkin verran ristiriitaisuuksia on havaittu humalakysymyksissä. Vuodesta 2007 alkaen elinaikana hu-malaan asti juominen on määritelty sellaiseksi, jonka jälkeen vastaaja on esimerkiksi horjunut kävellessään, puhunut sammaltaen, oksentanut tai ei ole muistanut tapahtumia seuraavana päivänä. Ensimmäistä humalaa koskevassa kysymyk-sessä kuitenkin kysytään edelleen pelkästä ’humalasta’, ja sen tarkempi määrittely on jäänyt vastaajan oman tulkinnan varaan. Tämä todennäköisesti selittää osaltaan ristiriitaisten vastausten määrää humalakysymyksen kohdalla. Liimojen, liuottimien ja muiden haisteltavien aineiden kohdalla on jonkin verran epäjohdonmukaisuuksia. Ehkä oppilaat eivät tiedä, mitä näillä aineilla tarkoitetaan. Kaiken kaikkiaan ristiriitaisesti vastanneiden osuudet ovat pieniä.

Yhtenä aineistojen laadun kuvaajana on käytetty myös vastaamatta jätettyjen kysymysten osuutta. Se on pysytellyt kaikkina vuosina varsin pienenä (1–2 prosenttia kaikista vastauksista). Kysymysten lukumäärä on ollut suurimmillaan vuosina 2003, 2011, 2015 ja 2019, mutta se ei ole näkynyt tässä mittarissa muita kyselyvuosia suurempina osuuksina. Huumekysymyksiin saatujen vastausten luotettavuutta on mitattu myös kysymällä, olisiko vastaaja myöntänyt kannabiksen käytön tässä kyselyssä. Niiden osuus, jotka eivät varmasti myöntäisi huumeiden käyttöä, on pysynyt pienenä. On kuitenkin merkkejä, että jonkinlainen epäluottamus tutkimusta kohtaan on yleistynyt erityisesti tyttöjen keskuudessa. Tutkimusajanjaksolla vuodesta 1995 vuoteen 2019 niiden osuus, jotka ovat vastanneet jo ilmoittaneensa tai olisivat ilman muuta ilmoittaneet kannabiksen käyttönsä, on pienentynyt pojilla neljä ja tytöillä 10 prosenttiyksikköä. Kannabiksen käytön yleisyys tämän kysymyksen mukaan arvioituna on kuitenkin ollut koko ajan hyvin lähellä varsinaisen käyttökysymyksen perusteella laskettua kannabiksen käyttäjien osuutta.

Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

ESPAD -tutkimuksesta saadaan tietoa suomalaisnuorten päihteiden käytöstä ja niihin liittyvistä asenteista sekä rahape-laamisesta neljän vuoden välein. Ensimmäiset tiedot julkaistaan noin puoli vuotta tiedonkeruun päättymisen jälkeen. 

Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Ensimmäiset tiedot suomalaisnuorten päihteiden käytöstä sekä käsityksistä päihteiden saatavuudesta ja niiden käyttöön liittyvistä riskeistä julkaistaan tilastoraportissa tilaston verkkosivuilla. Yksitäisiin indikaattoreihin liittyvät yksityiskohtaiset taulukot julkaistaan samaan aikaan Terveytemme.fi – portaalissa (terveytemme.fi/espad). Kattavampi, kaikki tutkimukseen osallistuneet maat käsittävä taulukkoraportti julkaistaan vuonna 2020. Aineistosta julkaistaan myös artikkeleita erillisteemoista.

Tilastojen vertailukelpoisuus

Ajallisen ja kansainvälisen vertailukelpoisuuden varmistamiseksi tiedonkeruu on toteutettu asetelmaltaan ja kysymyksiltään samankaltaisena koko aikasarjan ajan kaikissa tutkimukseen osallistuneissa maissa. Eri aineiden käytön prevalensseihin liittyvät kysymykset sekä hankinnan helppouteen ja riskikäsityksiin liittyvät kysymykset pohjautuvat kansainvälisen ESPAD – projektiryhmän yhdessä laatimaan mallilomakkeeseen, mikä mahdollistaa tietojen eurooppalaisen vertailun. 
ESPAD - the European School Survey Project on Alcohol and Other Drugs

Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Keskeisimmät kysymykset pysyvät samoina tiedonkeruusta toiseen. Näiden pysyvien osien lisäksi lomakkeelle voidaan kuitenkin lisätä vaihtuvia osia kulloiseenkin tiedontarpeeseen pohjautuen. Uusia huumeita on lisätty kyselylomakkeelle niiden markkinoille tulon myötä, esimerkiksi muuntohuumeet vuonna 2015 ja metamfetamiini vuonna 2019. 

Vuoden 2019 tilaston erityiskysymykset

Nuorten päihteiden käyttö ja rahapelaaminen - ESPAD-tutkimus 2019 -tilasto julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa osana THL:n virallista tilastotuotantoa. Vuoden 2019 kyselyyn lisättiin kysymyksiä kannabiksen hankintatavoista ja rahapelaamisen paikoista sekä internetin käyttöön ja digipelaamiseen liittyviä kysymyksiä. Nämä tiedot eivät sisälly tilastoraporttiin, vaan niistä raportoidaan myöhemmin.

 

Päivitetty: