Pohjoismaiset perinataalitilastot
Tilaston laatuselosteessa arvioidaan tilastokohtaisesti tilaston luotettavuutta ja sopivuutta eri käyttötarkoituksiin.
Tilastotietojen relevanssi
Pohjoismainen perinataalitilasto sisältää synnyttäjiin, synnytyksiin ja vastasyntyneisiin liittyviä tilastotietoja kaikista Pohjoismaista (Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska). Tilaston tarkoituksena on kerätä tietoja äitiyshuollon, synnytystoiminnan ja vastasyntyneiden hoidon tutkimusta ja kehittämistä sekä järjestämistä varten.
Tilaston sisältö on kehitetty Pohjoismaisten syntymärekisterien yhteistyöelimessä (The Association for Nordic Medical Birth Registers – NOMBIR). Yhteistyöryhmä kokoontuu vuosittain, ja kukin maa vastaa yhteistyön puheenjohtajuudesta ja sihteeriydestä kolme vuotta kerrallaan. Vuosina 2023–2025 puheenjohtajamaana on Norja.
Tilastoraportti on tarkoitettu lisääntymisterveyttä koskevia tietoja työssään tarvitseville terveydenhuollon ammattihenkilöille, hallintoviranomaisille, suunnittelijoille ja tutki-joille. Tilastoraportin tekstiosassa on esitetty tilastossa käytetyt käsitteet.
Tietojen keruu Suomessa perustuu lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (THL) (668/2008).
Menetelmäkuvaus
Tilastot perustuvat pääasiassa pohjoismaisten syntymärekisterien tietoihin. Rekistereihin kerätään tietoja kussakin maassa tapahtuneista synnytyksistä ja niissä syntyneistä lapsista. Rekisterit kattavat kaikki elävänä ja kuolleena syntyneet lapset kansallisten määritelmien mukaisesti. Tilastossa raportoidut kokonaishedelmällisyysluvut perustuvat kansallisten Tilastokeskusten lukuihin.
Suomen syntyneiden lasten rekisteri (syntymärekisteri) aloitti toimintansa vuonna 1987. Rekisteri sisältää tietoja kaikista Suomessa synnyttäneistä äideistä ja syntyneistä lapsista 7 vrk:n ikään asti. Ruotsin vastaava rekisteri on toiminut vuodesta 1973, Norjan vuodesta 1967, Tanskan vuodesta 1973 ja Islannin vuodesta 1972. Pohjoismaisen perinataalitilaston tietosisältöä on laajennettu eri maiden rekistereiden tietosisällön mukaan.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) vastaa tilaston kokoamisesta, raportoinnista ja julkaisemisesta. Tiedot kerätään jokaisen maan yhteyshenkilöltä, jotka myös vastaavat oman maansa lukujen oikeellisuudesta. Ennen raportin julkaisemista kunkin maan yhteyshenkilöt tarkistavat raportin.
Tilastoa on julkaistu vuodesta 2005 lähtien. Tilastossa esitettävät aikasarjat on kuitenkin päivitetty taannehtivasti.
Tilastoraportissa on hyödynnetty myös Eurostatin, WHO:n, OECD:n ja ESHRE:n (Euro-pean Society for Human Reproduction and Embryology) tietoja koko Eurooppaa koskevissa vertailuissa.
Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
Jokainen maa vastaa oman maansa tietojen oikeellisuudesta. Suomen tilastot perustuvat syntyneiden lasten rekisteriin ja vastaavat rekisterin aikaisemmin julkaistusta vuositilastosta löytyviä tietoja.
Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Pohjoismaiset perinataalitilastot -tilastoraportti on THL:n parillisina vuosina julkaisema tilasto. Raportissa julkaistaan uusimmat kaikista Pohjoismaista saatavat tiedot. Pohjoismaista perinataalitilastoa varten kerätään kerralla kahden edellisen (saatavilla olevan) vuoden tilastot. Myös aikaisempia vuosia voidaan päivittää tarvittaessa.
Suomen kansallinen perinataalitilasto julkaistaan vuosittain syksyllä THL:n verkkosivuilla.
Suomen perinataalitilaston kotisivu
Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys
Tilasto julkaistaan THL:n verkkosivuilla sekä Pohjoismaisten sisarorganisaatioiden sivuilla. Lukutiedot julkaistaan THL:n Sotkanet-indikaattoripalvelussa.
Tilastojen vertailukelpoisuus
NOMBIR-yhteistyöryhmä sopii ja varmistaa käytetyt määritelmät ja käsitteet. Näin pyritään varmistamaan eri maita koskevien tilastojen vertailtavuus. Tilaston muuttujien määritelmiä ja käsitteitä tarkennetaan tarvittaessa. Myös aikaisempien vuosien tietoja korjataan tarpeen mukaan.
Suomen tiedot perustuvat vuodesta 1987 lähtien syntyneiden lasten rekisterin tietoihin. Suomen syntyneiden lasten rekisteriä on uudistettu vuosina 1990, 1996, 2004 ja 2017. Suomen tiedot vuosilta 1975–1986 perustuvat Tilastokeskuksen tietoihin.
Syntyneet-tilasto (Tilastokeskus)
Tanskan syntymärekisteri uudistui vuonna 2019, mikä on aiheuttanut muutoksia aika-sarjoihin ja mikä tulee huomioida vertailuja tehdessä.
Muiden Pohjoismaiden osalta aikasarjoja on täydennetty myös Nomeskon julkaisujen 25/19871 ja 39/19932 sekä WHO:n ja Eurostatin tietojen avulla.
1 Fødsler i Norden. Medicinsk fødselsregistrering 1979-1983. (Births in the Nordic Countries. Registration of the Outcome of Pregnancy 1979-1983). NOMESCO 25, Reykjavík 1987.
2 Births and Infant Mortality in the Nordic Countries. NOMESCO 39, Copenhagen 1993.
Selkeys ja eheys/yhtenäisyys
Kaikista Pohjoismaista saadaan tupakointitietoa ja painoindeksiä lukuun ottamatta kaikki tilaston muuttujat (Islanti). Suomen vuoden 2020 lukuihin vaikuttaa pääkaupunkiseudun synnytyssairaaloissa tapahtunut tietojärjestelmämuutos, joka on johtanut osin puutteellisiin tietoihin.
Esitettyjen aikasarjojen pituus vaihtelee maittain. Valtaosa aikasarjoista alkaa vuodesta 1975, mutta ainoastaan elävänä syntyneiden lasten lukumäärä ja kokonaishedelmällisyys luku on kaikista Pohjoismaista saatavissa tästä vuodesta alkaen. Muissa taulukoissa tiedot esitetään niiltä vuosilta kuin niitä on mahdollista maakohtaisesti saada.
Tilastossa käytetään vakiintuneita kansainvälisiä käsitteitä ja luokituksia (esimerkiksi repeämät, joista III ja IV asteen repeämät lasketaan vakaviksi, synnytystavan luokittelu).
Suomen raskauteen ja vastasyntyneisyyteen liittyvät määritelmät ja käsitteet pohjautuvat vuonna 1996 käyttöönotettuun tautiluokitus ICD-10:een ja Suomalaiseen tautien kirjaamisen ohjekirjaan.
Vuoden 2022 tilaston erityiskysymykset
Islannin vuoden 2022 tiedot puuttuvat osittain johtuen Islannin syntymärekisterin käynnissä olevasta kehitystyöstä. Luvut päivitetään vuonna 2026 julkaistavaan tilastoraporttiin mahdollisuuksien mukaan taannehtivasti.
Tilastoon Pohjoismaista kerättäviä tietoja tarkennettiin vuoden 2023 aikana. Uusina tietoina kerätään
- synnyttäjien painoindeksitietoa (BMI) ja
- suunniteltujen keisarileikkausten osuutta (kaikki synnyttäjät ja ensisynnyttäjät).
Pohjoismaalaisella tasolla ei enää kerätä tietoja
- monisikiöisten lasten määrästä (monisikiöisten synnytysten määrä säilyi tiedonkeruussa),
- synnyttäjistä, joilla on ollut vähintään 4. synnytystä,
- lapsista, joiden syntymäpaino oli vähintään 4 000 g (syntymäpaino vähintään 4 500 g säilyi mukana tiedonkeruussa),
- lapsista, joiden 5 min Apgar-pisteet olivat 0–6 (Apgar 0–3 säilyi tiedonkeruussa),
- syntyneiden tyttöjen, poikien ja yksisikiöisten keskipainosta erikseen (kaikkien lasten keskipaino säilyi mukana) eikä
- kuolleisuutta rajattuna 1 000 g syntymäpainoon (mukana kuolleisuus rajattuna 22 raskausviikkoon).
Tilastoraportin osana ei enää julkaista erillisiä liitetaulukoita, vaan kaikkien kerättyjen tietojen luvut julkaistaan Sotkanet-indikaattoreina.
