Pienten lasten ja heidän perheidensä hyvinvointi

Tässä laatuselosteessa arvioidaan tilaston luotettavuutta ja sopivuutta eri käyttötarkoituksiin Suomen virallisen tilaston (SVT) laatuselostesuosituksen mukaan. 

Tilastotietojen relevanssi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) julkaisema tilasto kuvaa pienten lasten perheiden terveyttä, hyvinvointia, palvelujen käyttöä ja palvelukokemuksia maakunnittain ja väestöryhmittäin. Tilaston tiedot perustuvat kansalliseen Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) -tutkimuksen kyselyosuuden tuloksiin. 

Tilaston keskeisin osa on pienten lasten vanhemmilta kerätty tieto perheiden hyvinvoinnista. Vanhemmilta kysytään hyvinvoinnista, osallisuudesta ja vapaa-ajasta, terveydestä ja toimintakyvystä, elinoloista, elintavoista, kasvuympäristön turvallisuudesta, varhaiskasvatuksesta sekä palvelujen ja tuen tarpeesta, saatavuudesta ja riittävyydestä. Lisäksi osana tiedonkeruuta lastenneuvolan terveydenhoitajilta saadaan ammattilaistietoa tutkimukseen osallistuvan perheen hyvinvoinnista, tuen ja palvelujen tarpeesta sekä palvelujen käytöstä.

Tietoa voidaan hyödyntää lapsiperheiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen suunnittelussa, toteutuksessa, arvioinnissa ja raportoinnissa sekä lapsiperhepalvelujen suunnittelussa, arvioinnissa ja kehittämisessä kunnissa, maakunnissa sekä kansallisella tasolla. Tuloksia voidaan hyödyntää myös valtakunnallisen ohjauksen seurannassa ja politiikkapäätösten arvioinnissa.

Menetelmäkuvaus

Tilasto perustuu joka toinen vuosi toteutettavaan LTH-tutkimuksen tiedonkeruuseen. Tiedonkeruu kohdistuu vuorotellen 3–4 kuukauden ikäisiin vauvoihin ja 4-vuotiaisiin lapsiin perheineen, joten molemmista ikäryhmistä tietoa kertyy joka neljäs vuosi. Kohderyhmän koko riippuu siitä, kuinka kauan tiedonkeruu kestää ja kuinka monta ja minkä kokoisia kuntia tiedonkeruussa on mukana. Kaikilla 295 Manner-Suomen kunnalla on mahdollisuus osallistua tiedonkeruuseen. Kunnilta pyydetään tutkimuslupa ennen jokaista tiedonkeruuta. 4-vuotiaista lapsista kerättiin tietoa ensimmäisen kerran vuonna 2018 ja tilastoraportti tähän ikäryhmään liittyen julkaistaan keväällä 2019. 3–4 kuukauden ikäisiin vauvoihin keskittyvä tilasto julkaistaan ensimmäisen kerran keväällä 2021.

Perheitä pyydetään osallistumaan tutkimukseen lapsen terveystarkastuksen yhteydessä lastenneuvolassa. Tutkimukseen osallistuminen on perheille vapaaehtoista. Lapsen virallinen huoltaja allekirjoittaa neuvolassa kirjallisen suostumuksen tutkimukseen osallistumisesta.

Lapsen molemmilla vanhemmilla on mahdollisuus vastata kyselylomakkeeseen. Nelivuotiaiden lasten perheitä koskevan kyselylomakkeen sisältö on yhdenmukainen molemmille vanhemmille. Vanhemmat voivat vastata suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, venäjäksi ja somaliksi joko paperilla tai sähköisesti oman valintansa mukaan. Vanhemmille voidaan lähettää 1–3 kertaa muistutus kyselyyn vastaamisesta tekstiviestillä. Terveydenhoitaja kirjaa jokaisesta tutkimukseen osallistuneesta perheestä terveystarkastuksessa esille tulleita asioita lapsen ja perheen hyvinvoinnista terveydenhoitajalle suunnattuun sähköiseen kyselylomakkeeseen. Terveydenhoitajilla on mahdollisuus vastata suomeksi ja ruotsiksi.

Tarkempia tietoja vuoden 2018 tiedonkeruusta sekä kyselylomakkeet löytyvät THL:n verkkosivuilta thl.fi/finlapset.  

Kyselylomakkeiden painatus, postitus ja tallennus ulkoistettiin alihankkijalle. Täytetyt paperilomakkeet tallennettiin optisesti. Optisen tallennuksen yhteydessä vastauksiin tehtiin loogiset tarkistukset ja myös ennalta annettujen ohjeiden mukaisia standardisointeja esimerkiksi virheellisesti vastattujen kohtien osalta. Tutkimusaineiston saapuessa THL:ään se tarkistettiin mahdollisten virheiden, puutteiden ja epäloogisuuksien havaitsemiseksi. Sähköisesti tallennetut vastaukset kerättiin THL:n lomakepalvelun kautta ja aineisto tarkistettiin samoin kuin optisesti tallennettu aineisto.

Vanhempien ja terveydenhoitajan kyselytutkimusten tiedot yhdistetään lapsen henkilötunnuksen avulla rekistereistä saataviin tietoihin tietosisällön laajentamiseksi sitä mukaa, kun rekisterit valmistuvat. Käytettäviä rekistereitä ovat syntyneiden lasten rekisteri (3-4 kk), hoitoilmoitusrekisterit, Kelan lääkekorvaus- ja etuusrekisterit, väestörekisteri, epämuodostumarekisteri (4-v) ja lastensuojelurekisteri (4-v).

Osallistumisaktiivisuus

Tämä tilastoraportti perustuu vuonna 2018 toteutetun ensimmäisen 4-vuotiaita lapsia ja heidän perheitään koskeneen tiedonkeruun kyselytutkimusosuuteen. Kaikki perheet, joiden 4-vuotiaan lapsen laaja terveystarkastus neuvolassa toteutui 1.2.–31.10.2018 tiedonkeruuseen osallistuvissa kunnissa, kuuluivat tutkimuksen kohderyhmään. Tiedonkeruuseen osallistui 290 Manner-Suomen kuntaa. Helsinki, Vantaa, Kerava, Nurmijärvi ja Tyrnävä eivät osallistuneet tiedonkeruuseen. 

Täsmällistä tietoa siitä, kuinka monella perheellä oli mahdollisuus osallistua tutkimukseen, ei ole. Tämä johtuu siitä, että neuvoloissa tiedonkeruu käynnistyi vaihtelevasti eivätkä kaikki terveydenhoitajat rekrytoineet kaikkia perheitä mukaan. Yhteensä 14 tutkimukseen mukaan ilmoittautuneessa pienessä kunnassa ei rekrytoitu tutkimukseen yhtään perhettä. Koska kohderyhmän täsmällinen koko ei ole selvillä, tutkimukseen osallistuneiden perheiden ja saatujen vastausten kattavuutta arvioitiin suhteessa tiedonkeruuaikana toteutuneiden 4-vuotiaiden lasten laajojen terveystarkastusten lukumäärään tutkimukseen osallistuneissa kunnissa. 

Tiedonkeruuaikana tutkimukseen osallistuneissa kunnissa toteutettiin yhteensä 36 593 nelivuotiaan lapsen laajaa terveystarkastusta . Kaikista kunnista terveystarkastusten lukumäärätieto ei ollut käytettävissä ja/tai osassa kunnista todellinen tiedonkeruuaika oli merkittävästi lyhyempi kuin tiedonkeruun suunniteltu aika. Näiden kuntien osalta kattavuuslaskelmissa käytettiin Tilastokeskuksen tietoja 4-vuotiaiden lasten laskennallisesta lukumäärästä kunnassa 9 kk aikana. 

Yhteensä suostumuksen tutkimukseen osallistumisesta antoi 17 009 perhettä, mikä vastaa 46 prosentin kattavuutta kaikista tiedonkeruuaikana toteutuneista 4-vuotiaiden lasten laajoista terveystarkastuksista tutkimuskunnissa. Terveydenhoitajien vastauksia on 16 270 lapsesta ja hänen perheestään (44 %). Osassa tutkimukseen mukaan lähteneistä perheistä kyselyyn vastasivat molemmat vanhemmat, osassa yksi vanhempi ja osassa perheistä kumpikaan vanhemmista ei vastannut muistutusviesteistä huolimatta. Yhteensä 8720 lapsen toinen tai molemmat vanhemmat vastasivat kyselyyn (24 %). Yhteensä vanhempien vastauksia on 10 737. Kattavuudessa oli kunnallisia eroja. 

LTH-tutkimukseen osallistuneet perheet, terveydenhoitajien ja vanhempien vastaukset sekä niiden kattavuus kunnittain 2018

Vastanneista vanhemmista naisia oli 72 prosenttia ja miehiä 28 prosenttia (liitetaulukko 14). Vanhemmista yli puolet (58 %) oli suorittanut korkea-asteen tutkinnon ja kolme vanhempaa neljästä oli työelämässä (74 %). Valtaosa (96 %) vanhemmista oli suomalaistaustaisia. Neljä vanhempaa viidestä (83 %) asui puolison ja puolisoiden yhteisten lasten kanssa, noin joka kymmenes (9 %) asui puolison ja lasten kanssa, joista kaikki eivät olleet puolisoiden yhteisiä ja seitsemän prosenttia vanhemmista asui pelkästään lasten kanssa. Suurimmalla osalla (84 %) vanhemmista oli muitakin lapsia 4-vuotiaan lapsen lisäksi. 

Lapsista tyttöjä ja poikia oli yhtä paljon (liitetaulukko 15). Suurin osa lapsista oli suomalaistaustaisia (98 %). Yhdeksän lasta kymmenestä (90 %) asui molempien vanhempiensa kanssa yhteisessä kodissa, kolme prosenttia vuoroviikoin tai suunnilleen yhtä paljon molempien vanhempiensa kanssa ja seitsemän prosenttia pääosin tai pelkästään yhden vanhemman kanssa. Hyvin pieni osa (0,2 %) lapsista ei asunut vanhempiensa kanssa (esim. sijaisperhe, perhekoti tai muu järjestely).

Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Vanhempien raportoimissa lasta koskevissa vastauksissa huomioitiin se, ettei saman lapsen tietoja kuvata tuloksissa kahta kertaa. Jos lapsen molemmat vanhemmat olivat vastanneet kyselyyn, heidän raportoimansa lasta koskevat näkemykset kuvattiin sen mukaan, oliko ainakin toinen vanhemmista ilmoittanut kysytyn asian toteutuneen lapsen elämässä. Jos vanhempien vastaukset lasta koskevissa perustiedoissa (esim. syntymämaa) erosivat, tieto koodattiin puuttuvaksi.

Tiedonkeruun edustavuutta voidaan arvioida aineiston katoanalyyseillä, joilla selvitetään rekisteritietojen avulla, miten tutkimukseen osallistuneet ja osallistumattomat eroavat toisistaan ja miten mahdollinen kato vaikuttaa tuloksiin. Vuoden 2018 vanhempien aineiston edustavuutta tarkasteltiin vertailemalla tuloksia 20–54-vuotiaaseen aikuisväestöön ja lasten aineiston edustavuutta vertailemalla tuloksia tietoihin lapsiperheistä. 

Kyselyyn vastanneista vanhemmista 72 prosenttia oli naisia, joten he ovat yliedustettuina aineistossa. Koulutukseltaan kyselyyn vastanneet ovat jonkin verran korkeammin koulutettuja saman ikäiseen väestöön verrattuna, sillä vastaajissa oli vähemmän pelkän perusasteen varassa olevia ja jonkin verran enemmän korkea-asteen koulutuksen suorittaneita.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2017 nelivuotiaista lapsista noin 16 prosenttia asui yhden vanhemman perheessä ja 84 prosenttia kahden vanhemman perheessä, joista kahdeksan prosenttia on uusperheitä . Perhetyyppien tarkkaa vertailua on hankala tehdä, sillä kyselyssä ei selvitetty kenen luona lapsi oli kirjoilla. Yhden vanhemman perheessä asuvien lasten osuus on kuitenkin ilmeisesti aliedustettu, sillä kyselyyn vastanneiden lapsista 90 prosenttia asui molempien vanhempiensa kanssa. Tilastokeskuksen mukaan 20–54-vuotiaista, alle 7-vuotiaan lapsen vanhemmista noin 87 prosenttia asui puolison ja lasten kanssa ja 13 prosenttia pelkästään lasten kanssa . Kyselyyn vastanneista vanhemmista 83 prosenttia asui puolison ja puolisoiden yhteisten lasten kanssa, yhdeksän prosenttia uusperheessä ja seitsemän prosenttia pelkästään lasten kanssa, joten pelkästään lasten kanssa asuvien vanhempien osuus on aliedustettu.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2017 Suomen väestöstä seitsemän prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia4. Ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä vaihtelee maakunnittain ja kunnittain ja lisäksi ikärakenne vaihtelee paljon taustamaaryhmittäin, joten tarkkaa vertailua on vaikea tehdä. Tässä tutkimuksessa ulkomaalaistaustaisia vastaajia oli neljä prosenttia, joten ulkomaalaistaustaiset ovat ainakin jonkin verran aliedustettuina.

Tutkimukseen on mahdollisesti valikoitunut vastaajiksi vanhempia, joilla monet asiat olivat pääosin hyvin ja joilla oli voimia ja kiinnostusta vastata tutkimukseen. Perheitä rekrytoineiden terveydenhoitajien tiedetään heille suunnatun palautekyselyn perusteella tehneen myös jonkin verran valintaa sen suhteen, ottavatko he tutkimuksen puheeksi perheen kanssa. Matala kattavuus heikentää tulosten yleistettävyyttä. Useat tulokset ovat kuitenkin samansuuntaisia kuin aiemmissa vastaavissa tutkimuksissa, mikä puolestaan vahvistaa tämän tutkimuksen luotettavuutta. 

Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

LTH-kyselyn tiedonkeruu toteutetaan joka toinen vuosi. Se kohdistuu vuorotellen 3–4 kuukauden ikäisiin vauvoihin ja 4-vuotiaisiin lapsiin perheineen, joten molemmista ikäryhmistä tietoa kertyy joka neljäs vuosi. 

Tiedot julkaistaan noin puoli vuotta tiedonkeruun päättymisen jälkeen

Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

LTH-kysely toteutetaan vuodesta 2018 alkaen ja sen tulokset raportoidaan vertailukelpoisina indikaattoreina. Perustulokset ovat saatavilla 7.5.2019 alkaen maksutta THL:n sähköisestä tulospalvelusta osoitteessa thl.fi/lapsetnuoretperheet/tulokset. Vanhempien tuloksia voi tarkastella vanhemman sukupuolen ja lasten tuloksia lapsen sukupuolen mukaan. Lisäksi tuloksia voi tarkastella kansallisesti ja maakunnan, aluehallintoviraston (AVI) ja kunnan tasolla, jos vastaajamäärä on riittävä. Vanhempien tuloksia ei julkaista, jos vastaajamäärä on alle 40. Lasten tuloksia ei julkaista, jos vastaajamäärä on alle 30.  

Tilastojen vertailukelpoisuus

LTH-kyselyn valmistelussa on huomioitu mahdollisuuksien mukaan vertailukelpoisuus kansallisten ja kansainvälisten lapsiperheisiin kohdistuvien tutkimusten sekä THL:n muiden väestöä koskevien kyselytutkimusten kanssa. LTH-kyselyn aineistot ovat osin vertailukelpoisia Kouluterveyskyselyn 2017 perusopetuksen 4.-5. luokkalaisten huoltajien, FinSoten 2018, ATH-tutkimuksen (2010–2017) sekä Lasten ja nuorten terveysseuranta­tutkimuksen (LATE) kanssa.  

Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

LTH-kyselyn tiedonkeruun lomakkeilla on pysyviä osia, joita voidaan täydentää harvemmin kerättävillä moduuleilla. Pysyviä osia ovat keskeiset lapsiperheiden hyvinvoinnin, terveyden ja palvelujen saatavuuden kysymykset. Tämä mahdollistaa tulevaisuudessa aikasarjojen muodostamisen ja ajassa tapahtuvien muutosten tarkastelun. Moduulien avulla voidaan tarkastella tarkemmin jotakin tiettyä aihealuetta tai lisätä kysymyksiä tarpeen mukaan ajankohtaisista ilmiöistä.  

 

 

Päivitetty: