Lastensuojelun käsittelyajat

Yleiskuvaus

Tilaston kuvaus 

Tilasto kuvaa lastensuojelun lakisääteisten määräaikojen toteutumista.

Tilasto laaditaan hyvinvointialueilta saatujen tietojen pohjalta. Tiedot on kerätty vuodesta 2014. Tilasto julkaistaan puolivuosittain kesäkuussa ja joulukuussa.  

Relevanssi 

Tiedot kuvaavat hyvinvointialueen onnistumista lastensuojelun järjestämisessä.

Tilaston tavoitteena on antaa yleiskäsitys lastensuojelu käsittelyaikojen toteutumisesta. 

Valvontaviranomaiset hyödyntävät tietoja valvontatehtävässään.

Tilaston tietosisältö

Lastensuojelun käsittelyajat- tilasto sisältää tiedot lastensuojelun lakisääteisistä käsittelyajoista puolen vuoden seurantajaksoilta 1.4.–30.9. ja 1.10.–31. Tilasto seuraa:

• alkaako lastensuojelutarpeen tai erityistä tukea tarvitsevan lapsen palvelutarpeen arvioinnin käsittely 7 arkipäivän sisällä ja
   
• valmistuuko lastensuojelutarpeen tai erityistä tukea tarvitsevan lapsen palvelutarpeen arviointi kolmen kuukauden määräajassa

Tilaston perusjoukon muodostavat Manner-Suomen hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki. Ahvenanmaa ei ole mukana tilaston tiedoissa.

Tietosisältö on laadittu yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön sekä valvovien viranomaisen kanssa, sillä valvontaviranomaiset hyödyntävät tietoja valvontatehtävässään ja tiedonkeruusta määrätään erikseen lastensuojelulaissa.

Tilaston keskeiset käsitteet ja muuttujat on kuvattu osana tilastoraporttia.
 

Tilastoprosessi

Lähdeaineistot

THL on päätöksellä velvoittanut hyvinvointialueet toimittamaan tiedot lastensuojelun käsittelyajat- tiedonkeruuseen. 

Hyvinvointialueet toimittavat puolen vuoden seuranta-ajalta seuraavat tiedot:

• Monenko lastensuojelutarpeen tai erityistä tukea tarvitsevan lapsen palvelutarpeen arvioinnin käsittely alkaa 7 arkipäivän sisällä
• Monenko lastensuojelutarpeen tai erityistä tukea tarvitsevan lapsen palvelutarpeen arviointi valmistuu kolmen kuukauden määräajassa

Hyvinvointialueet toimittavat tiedot kokonaismäärinä. Tietoa yksittäisen lapsen asian käsittelyajoista ei siis toimiteta THL:ään osana tiedonkeruuta.

Tiedonkeruumenetelmä

Hyvinvointialueet poimivat tiedot asiakastietojärjestelmistään ja toimittavat tiedot THL:ään. Tiedonkeruu toteutetaan samaan aikaan kuin lastensuojelun henkilöstömitoitus -tiedonkeruu. 

Tietojen validointi

THL tarkastaa hyvinvointialueen tietoja ensisijaisesti suhteessa hyvinvointialueen edellisten seurantakausien tietoihin. Tarkastuksessa pyritään löytämään tietojen toimituksessa tapahtuneita mahdollisia virheitä.

Tarkastus ei perustu tarkkoihin kynnysarvoihin. THL pyytää tarkastuksia hyvinvointialueilta vain, jos mahdollinen virhe on huomattava tai tietojen kokonaisuudessa on epäselvyyksiä tai epäloogisuuksia. Osa mahdollisista virheistä osoittautuukin oikeelliseksi tiedoksi, jota selittää jokin toimintatapamuutos.

THL suorittaa tietojen tarkastuksia myös suhteessa muihin käytettävissä oleviin lähteisiin, kuten muihin tietoihin asiakasmäärästä. Näitä tarkastuksia ei tehdä systemaattisesti jokaisella tiedonkeruukierroksella.

Tiedon käsittely

THL laskee toimitetuista tiedoista tunnuslukuja, kuten keskiarvoja ja osuuksia. Koska tiedot ovat koontitietoja, tietojen jatkojalostusmahdollisuudet ovat vähäiset.

Tiedon revisioituminen

Revisiot toteutetaan tilastossa aina uusien tilastojulkaisujen yhteydessä. Tyypillisesti muutama hyvinvointialue tekee pieniä tarkennuksia edellisen seurantakauden tietoihin uusien tietojen toimit-tamisen yhteydessä. Hyvinvointialuekohtaiset revisioitumiset on kuvattu erillisenä taulukkona laaturaportin osiossa 'Hyvinvointialueittainen vertailukelpoisuus'. 

Tilaston laadun tarkastelu

Tarkkuus ja luotettavuus

Tietojen luotettavuus riippuu siitä, ovatko hyvinvointialueet toimittaneet oikeelliset tiedot. Tyypillisesti osaa tiedoista korjataan ennen tietojen julkaisua. Myös julkaistuissa tiedoissa voi olla virheitä ja puutteita.

Käsittelyaika-tilaston tietojen yhdenmukaisuudessa on ollut jatkuvasti puutteita. Tilaston määritelmiä ja tietojen poimimista kuntakohtaisista järjestelmistä on pidetty paikoin vaikeana. Tämä vähentää alueellista vertailtavuutta.

Tilaston yleistä luotettavuutta kuitenkin puoltavat seuraavat seikat:

• Muutokset käsittelyaikojen osuuksissa ovat olleet johdonmukaisia, silloinkin kun tapausten lukumäärissä on ollut suuria vaihteluja.
   
• Valvontaviranomaiset ovat toteuttaneet valvontatoimia käsittelyaikojen toteutumisessa.
   
• Vuonna 2027 käsittelyaikoja pystytään tarkastelemaan myös suoraan asiakkaiden asiakirjoista osana THL:n uutta sosiaalihuollon seurantarekisteriä.

Tilaston tavoitteena on antaa yleiskäsitys lastensuojelun käsittelyaikojen toteutumisesta. Yksityiskohdissa tarkan tiedon kerääminen kasvattaisi merkittävästi vastausrasitetta, joka saattaisi heijastua muilla tavoin tietojen laatuun.

Oikea-aikaisuus ja täsmällisyys

Tiedot pyritään julkaisemaan noin kahdeksan viikon kuluessa seurantajakson päivämäärästä. Viive johtuu ennen kaikkea siitä, että hyvinvointialueet tarvitsevat aikaa tietojen ja tarkistustietojen toimittamiseen.

Julkaisuaikatauluun vaikuttaa myös Lastensuojelun sosiaalityön henkilöstömitoitus -tilaston valmistuminen, koska molemmat lastensuojelun järjestämistä kuvaavat tilastot halutaan julkaista samanaikaisesti.

Johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus

Ajallinen vertailukelpoisuus: tiedonkeruun kehitys

Käsittelyaikatiedot ovat pääosin vertailukelpoisia 1.4.2015 alkaen. Ensimmäiset käsittelyaikatiedot seurantajaksoilta 1.4.–30.9.2014 ja 1.10.2014–31.3.2015 kerättiin ennen sosiaalihuoltolain uudistusta (Sosiaalihuoltolaki 1301/2014), jonka seurauksena tiedonkeruun käsitteitä muutettiin. 1.4.–30.9.2015 alkaen:

• Lastensuojeluilmoitusten ja vastaavien yhteydenottojen käsittelyaikojen sijaan seurataan lastensuojelun palvelutarpeen aloittamista lakisääteisessä seitsemässä arkipäivässä.
   
• Lastensuojelutarpeen selvityksen valmistumisen sijaan seurataan lastensuojelun palvelutarpeen arvioinnin valmistumista lakisääteisessä kolmen kuukauden määräajassa. Vuoden 2021 laatuselvitys

Tiedonkeruun ohjeistusta tarkennettiin vuoden 2021 aikana mm.  sanallisten esimerkkien ja kuvien avulla. Tämän lisäksi, kesällä 2021 tehdyn selvityksen yhteydessä oltiin systemaattisesti yhteydessä niihin tiedonantajiin, joiden määrittelyissä epäiltiin olevan puutteita.

• Tämä on johtanut useilla tiedontoimittajilla määrittelyjen muuttamiseen, jolloin on mahdollista, että yksittäisten tiedonantajien aikasarjoissa on tapahtunut muutos joko 1.10.2020–31.3.2021 ja 1.4.–30.9.2021 seurantakausien välillä.
   
• Erillisselvitystä on kuvattu tarkemmin tilastoraportissa Lastensuojelun käsittelyajat 1.4.–30.9.2021 (tilastoraportti 43/2021). Ohjeistuksen tarkentuminen näkyi seurantatietojen aikasarjoissa siten, että aloitettuja palvelutarpeen arviointien lukumäärä vähentyi ja valmistuneiden palvelutarpeen arviointien osuus aloitetuista arvioinneista kasvoi. Tapausmäärien muutokset eivät vaikuttaneet toteutuneisiin käsittelyaikoihin.

Tilaston tiedot on koottu seurantakaudelta 1.10.2022–31.3.2023 alkaen vain hyvinvointialueittain ja tästä syystä myös tilastokuution tiedot julkaistaan takautuvasti hyvinvointialueittain, ei enää kunnittain. Hyvinvointialueiden aloitukseen vuonna 2023 ja tarkasteluajankohtaan 1.10.2022–31.3.2023 liittyy lisäksi aivan erityisiä laatuongelmia.

• Ensimmäiset kolme kuukautta palveluiden järjestäminen oli kuntien ja kuntayhtymien vastuulla ja viimeiset kolme kuukautta hyvinvointialueiden järjestämisvastuulla.
   
• Tiedot saatiin hyvinvointialueilta koontitietoina, kun ne aiemmin on kerätty kuntakohtaisesti.
   
• Hyvinvointialueet opettelivat, miten moninaisista järjestelmistä saadaan haettua oikeelliset ja vertailukelpoiset tiedot. Aiemmin kunnat ovat kertoneet osin siivonneensa luvuista virheellisiä tietoja. Monet hyvinvointialueiden tietoja tällä kierroksella toimittaneet henkilöt eivät ole aiemmin toimittaneet tietoja tiedonkeruuseen.

Hyvinvointialueittainen vertailukelpoisuus

Käsittelyaika-tilaston tietojen yhdenmukaisuudessa on ollut jatkuvasti puutteita. Tilaston määritelmiä ja tietojen poimimista kuntakohtaisista järjestelmistä on pidetty paikoin vaikeana. Tämä vähentää alueellista vertailtavuutta.

Vaikka hyvinvointialueiden toimintaa ohjaa sama lainsäädäntö, hyvin-vointialueet soveltavat velvollisuuksia eri tavoin ja palvelujärjestelmät ovat paikallisesti erilaisia. Tämä heijastuu myös alueiden vertailukelpoisuuteen.

Tiedot on kerätty alueilta yhtenäisesti. Alueet kuitenkin poimivat tiedot omista järjestelmistään parhaaksi katsomallaan tavalla. Tiedonkeruun ohjeistus jättää myös jonkin verran paikallista soveltamisvaraa. Myös tämä johtaa siihen, että tosiasiassa alueiden tiedot eivät ole täysin ver-tailukelpoisia.

Neljänneksi asiakas- ja toiminnanohjausjärjestelmissä on tapahtunut ja tapahtuu lähivuosina suuria – eritahtisia – muutoksia. Tämä vaikuttaa siihen miten ajallisesti vertailukelpoisia tiedot ovat edes yksittäisen hyvinvointialueen osalta.

Tietojen revisioituminen ja vertailukelpoisuus hyvinvointialueilla 2023—2024.

 

 

 

Toimintavaltuudet

Tilaston tuottaminen perustuu lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (688/2008), tilastolakiin (280/2004) sekä lastensuojelulakiin (417/2007). THL:n viranomaistehtävänä on tuottaa tilastotietoa väestön terveydestä ja hyvinvoinnista, niihin vaikuttavista tekijöistä sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen käytöstä ja toimivuudesta päätöksenteon, kehittämisen ja tutkimuksen tueksi. THL:n tilastotuotannon käytäntöjä ohjaavat Eurostatin ja Suomen virallisen tilaston ohjeistukset, suositukset ja määräykset sekä tilastoeettiset periaatteet.

Tietojen jakaminen ja julkaiseminen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisee tiedot ennakkoon tilastojen julkaisukalenterissa ilmoitettuna ajankohtana. Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilastojen julkaisukalenteri 

Tilastollinen tietosuoja

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on viranomaisena velvoite raportoida koko maata koskevaa terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää koottua tietoa. THL:n tilastojen laatimiseen käytettävät tiedot ovat pää-asiallisesti salassa pidettäviä, eikä henkilötietoa saa julkaista. Käsiteltävien tietojen suojaus perustuu lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (688/2008), tilastolakiin (280/2004) sekä lakiin viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999), EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalakiin (1050/2018) sekä muihin laitoksen toimintaa ohjaaviin säädöksiin.

THL:n tietoaineistot on suojattu kaikissa käsittelyn vaiheissa. Tietoihin ja tietojärjestelmiin pääsevät käsiksi vain ne, joilla on tietyn aineiston käyttöoikeus selkeästi määriteltyihin käyttötarkoituksiin. Muilla ei ole mahdollisuutta katsella, käsitellä, muuttaa tai poistaa tietoja. Valmiin tilaston tietosuojan varmistamiselle on laadittu kirjallinen ohjeistus. Kaikki THL:n henkilökuntaan kuuluvat ovat salassapitovelvollisia.

Tilaston tiedot saadaan kootusti ilman suoria henkilötunnisteista.

Tilaston vuoden 2024 erityiskysymykset

Pohjois-Pohjanmaa ei pystynyt toimittamaan tietoja lainkaan tietojärjestelmämuutoksista johtuen 1.4.2024–30.9.2024. Hyvinvointialue on kertonut, että käsittelyajat vastaavat kuitenkin pääosin edellistä seurantakautta, joten Pohjois-Pohjanmaan osalta tilastossa on käytetty edellisen seurantakauden tietoja ts. tämän seurantakauden tiedot on imputoitu 1.10.2023–31.3.2024 tiedoilla.

Tiedot saatiin muilta hyvinvointialueilta, mutta useammalla alueella on ongelmia tietojen laadussa. Hyvinvointialuekohtaiset laatutiedot on kuvattu laaturaportin osiossa  'Hyvinvointialueittainen vertailukelpoisuus'.