Rikos- ja riita-asioiden sovittelu

Laatuseloste

Rikos- ja riita-asioiden sovittelu -tilaston laatuselosteessa arvioidaan tilastokohtaisesti tilaston luotettavuutta ja sopivuutta eri käyttötarkoituksiin. Laatuselosteessa noudatetaan Suomen virallisen tilaston (SVT) suosituksia.

Tilastotietojen relevanssi

Rikos- ja riita-asioiden sovittelu on vapaaehtoinen, puolueeton ja maksuton yhteiskunnallinen palvelu, jossa osapuolet saavat mahdollisuuden käsitellä tapahtunutta rikos- tai riita-asiaa puolueettomien sovittelijoiden läsnä ollessa. Sovittelu voi olla rikosprosessille vaihtoehtoinen tai sitä täydentävä menettely. Sovittelu perustuu lakiin rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta. 
Sovittelun lähtökohtana ovat tapahtunut rikos tai riita sekä asianosaisten tarpeet ja toiveet asiassa. Sovittelualoitteen voivat tehdä asianomistaja, epäilty, huoltaja, edunvalvoja tai muu laillinen edustaja, poliisi, syyttäjä tai muu viranomainen. Aloite tehdään lähimpään sovittelutoimistoon, jossa sovittelun ammattihenkilöstö arvioi asian soveltuvuuden sovitteluun ja valitsee tehtävään koulutetut vapaaehtoiset sovittelijat, jotka järjestävät sovittelun osapuolten välillä. Sovittelu on vapaaehtoista ja luottamuksellista. Sovittelussa osapuolet voivat käsitellä asianomistajalle/uhrille aiheutuneita henkisiä ja aineellisia haittoja ja sopia niiden hyvittämisestä. Rikosasioiden lisäksi sovittelussa voidaan käsitellä myös soviteltavaksi soveltuvia riita-asioita.

Rikos- ja riita-asioiden tilastotiedonkeruu perustuu lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (668/2008) sekä rikosasioiden sovittelun neuvottelukunnan tehtäviin (Valtioneuvoston asetus rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta).

Sovittelulain mukaan sovittelutoiminnan yleinen johto, ohjaus ja valvonta kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriölle (STM). Valtioneuvoston kolmeksi vuodeksi kerrallaan asettama rikosasioiden sovittelun neuvottelukunta ohjaa, seuraa, linjaa ja edistää valtakunnallista ja kansainvälistä toimintaa ja kehittämistä. Tiedonkeruutehtävä liittyy sovitteluasetuksessa (Valtioneuvoston asetus 267/2006) 1 §:ssä säädettyihin rikosasiain sovittelun neuvottelukunnan tehtäviin (kohta 1) seurata ja arvioida kehitystä ja tutkimusta sekä tehdä kehittämisehdotuksia ja kohta 3) seurata ja edistää lain yhdenmukaisten soveltamiskäytäntöjen toteutumista).

Sovittelulain muutoksen myötä sovittelupalveluiden järjestämis- ja koordinaatiovastuu siirtyi vuoden 2016 alussa aluehallintovirastoilta (AVI) Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL). Sovittelupalvelut tuotetaan toistaiseksi voimassaolevien puitesopimusten perusteella. Järjestämisvastuun ohella THL vastaa myös sovittelutoimintaan osallistuvalle henkilöstölle tarkoitetun täydennyskoulutuksen järjestämisestä, jakaa valtion sovittelupalveluiden järjestämiseen myöntämän korvauksen sekä seuraa ja valvoo sen käyttöä. THL:n tehtävänä on myös koota rikos- ja riita-asioiden sovittelua koskevaa tilastotietoa, neuvoa ja ohjata sovittelupalveluntuottajia ja vastata valtakunnallisesta kehittämistyöstä.

Menetelmäkuvaus

Vuoteen 2018 asti

Ennen vuotta 2019 tiedot kerättiin vuosittain kaikilta rikos- ja riita-asioiden sovittelun toimialueilta. Sovittelutoimistoille lähetettiin vuosittain joulukuussa tietopyyntö, ja tiedot pyydettiin palauttamaan helmikuun loppuun mennessä. Tiedot kerättiin sähköisellä lomakkeella THL:n tietuekuvauksen mukaisesti. Niille, jotka eivät vastanneet määräaikaan mennessä, lähetettiin huomautus. Tilasto laadittiin vasta, kun tarvittavat tiedot oli saatu kaikilta sovittelutoimistoilta. Tilaston kattavuus on 100 prosenttia. 
Rikos- ja riita-asioiden sovittelutilasto on sisältänyt summatietoa, joten sen eri osioiden ristiintaulukoiminen ei ole ollut mahdollista. Yksittäisen rikoksen sovitteluprosessia ja sen kestoa ei voitu tilastoida. Tilastoihin on liittynyt asiakastietojärjestelmän rajoituksista johtuneita epävarmuustekijöitä. Käytössä ollut asiakastietojärjestelmä oli rakennettu ensisijaisesti käytännön asiakastyön dokumentoimiseksi vaiheessa, jossa tilasto-tietoja ei vielä koottu. Lisäksi sovitteluun ohjattujen tapausten lähettäjätahon, osapuolten sukupuolen ja iän tilastoimiseen on liittynyt epätarkkuutta. Tilaston oikeellisuus on riippunut sovittelutoimistojen vastausten oikeellisuudesta. THL:ssä ei tehty varsinaisia aineistotarkistuksia, mutta mikäli aineistossa havaittiin selviä epäloogisuuksia tai virheitä, niiden taustat tarkistettiin tiedonantajalta ja korjattiin tarvittaessa. Näin ollen myös vuosittaiset aikasarjatiedot muuttuivat ja päivittyivät korjausten myötä.

Vuodesta 2019 alkaen 

Vuoden 2019 alusta otettiin käyttöön uusi valtakunnallinen tietojärjestelmä Sopu, jota kaikki sovittelutoimistot käyttävät, ja jonka rekisterinpitäjänä on THL. Vuodesta 2019 alkaen myös tilastotiedot saadaan suoraan Sopu-järjestelmästä niin kuin ne on sinne tallennettu. Tilaston kattavuus on 100 prosenttia.

Sopu-tietojärjestelmä mahdollistaa tiedonsaannin suoraan tietokannasta ilman, että toimistojen täytyy täyttää erillistä lomaketta tilastointia varten. Tilastotieto on Sopu-järjestelmän käyttöönoton jälkeen tarkempaa ja mahdollistaa myös ristiintaulukoinnin. Mahdolliset epäloogisuudet tai muut virheet pyritään selvittämään, mutta itse dataa ei THL:n toimesta korjata. Tietojen korjaaminen tai puutteellisten tietojen täydentäminen voidaan tehdä ainoastaan siinä sovittelutoimistossa, joka hoitaa käytännön sovitteluprosessia.

Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Rikos- ja riita-asioiden sovittelutilasto on THL:n kerran vuodessa tuottama tilasto. Vuosittaiset tilastotiedot pyritään julkaisemaan puolen vuoden sisällä kalenterivuoden päättymisestä.

Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Tilastoraportit julkaistaan THL:n tilastosivuilla  ja sovittelun verkkosivuilla.

Tilastoraportissa on kuvattu keskeiset tulokset ja selitetty käytetyt käsitteet ja määritelmät.

Tilastojen vertailukelpoisuus

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (Stakes 31.12.2008 asti) on kerännyt tietoa ja toimittanut rikos- ja riita-asioiden sovittelun tilastoraporttia sovittelulain voimaan astumisesta, 1.6.2006 alkaen. Tästä ajankohdasta lähtien on saatu vertailukelpoista tietoa sovittelutoimistoon tuotujen aloitteiden ja niistä purettujen rikosten ja riita-asioiden lukumääristä, rikosnimikkeistä, sovittelun piirissä olleiden henkilöiden lukumääristä, ikä- ja sukupuolijakaumista sekä rikosten ja riitojen sovitteluun liittyvistä hyvitysmuodoista ja korvausten rahallisista arvoista.

Tilastolomakkeen sisältö uudistui osittain vuodesta 2012 alkaen, mutta aikasarjatieto pystyttiin kuitenkin säilyttämään.

Vuoteen 2018 asti tilastotiedot saatiin valmiina summatietoina kultakin sovittelutoimistolta erikseen tilastointia varten suunnitellulla tiedonkeruulomakkeella aikana, jolloin ei vielä ollut käytössä yhteistä asiakastietojärjestelmää. 

Vuoden 2019 alusta alkaen sovittelutoimistoissa otettiin käyttöön uusi valtakunnallinen tietojärjestelmä Sopu. Yhteisen tietojärjestelmän ansiosta kaikki tieto kirjataan sovittelutoimistoissa samalla tavalla. Alueittaisessa vertailussa tieto on keskenään vertailukelpoista. 

Aikasarjavertailussa täytyy kuitenkin huomioida muutamia erillisiä muutoksia: Vuoteen 2018 asti riita-asioiden osapuolet ovat sisältyneet rikossovittelun osapuoliin, nyt tieto on saatavilla erikseen riita- ja rikosasioiden osapuolista eli siten kun ne on Sopuun kirjattu. Vuodesta 2019 alkaen rikos- ja riita-asioista saadaan täsmällinen tieto eli siten kuin ne on sovittelualoitteissa kirjattu. Vuoteen 2018 asti tilastotiedonkeruun rikosnimikkeistö oli suppeampi, ja ne sovitteluun ohjatut rikokset, joita ei ollut listattu tiedonkeruulomakkeella, sisällytettiin muu rikos -luokkaan.

Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Tilastoraportti sisältää koko maan kattavat tiedot rikos- ja riita-asioiden sovitteluun tuoduista rikos- ja riita-asioista.

Päivitetty: