Rikos- ja riita-asioiden sovittelu

Yleiskuvaus

Rikos- ja riita-asioiden sovittelu on vapaaehtoinen, puolueeton, maksuton ja valtakunnallinen palvelu, jossa asian osapuolet saavat mahdollisuuden käsitellä rikos- tai riita-asiaa puolueettomien sovittelijoiden läsnä ollessa. Sovittelu voi olla rikosprosessille vaihtoehtoinen tai sitä täydentävä menettely. Sovittelu perustuu lakiin rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta (1015/2005). 

Suomessa toimii valtion rahoittamana 17 sovittelutoimistoa, jotka ottavat vastaan sovittelualoitteita ja järjestävät sovitteluja. Tilasto kuvaa näiden toimistojen tuottamaa palvelua monipuolisesti ja vastaa monien eri käyttäjäryhmien tarpeisiin. Keskeisiä käyttäjäryhmiä ovat rikos- ja riita-asioiden sovittelutoimijat, rikosasioiden sovittelun neuvottelukunta, THL, poliisi ja muut viranomaiset, tutkijat sekä kansalaiset. 

Tilaston kuvaus

Rikos- ja riita-asioiden sovittelua koskeva tilasto kuvaa sovittelutoimistoihin ohjattujen rikos- ja riita-asioiden määrää ja -laatua sekä etenemistä sovitteluprosessissa. Lisäksi tilasto kuvaa asioiden osapuolten ikää ja sukupolijakaumaa. Myös lähisuhteessa tapahtuneet asiat on eritelty. Tilasto antaa tietoa sovitteluprosessin käynnistämisestä, keskeyttämisestä sekä sovittelussa syntyneistä sopimuksista. Tilaston maantieteellinen viitealue on koko Suomi, Ahvenanmaa mukaan lukien. 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (Stakes 31.12.2008 asti) on kerännyt tietoa ja toimittanut rikos- ja riita-asioiden sovittelun tilastoraporttia vuodesta 2006 alkaen. Julkaistavat tiedot koskevat aina julkaisua edeltävää kalenterivuotta. Tiedot on pyritty julkaisemaan puolen vuoden kuluessa tilastoitavan kalenterivuoden päättymisestä. Julkaisuajankohta on kuitenkin viime vuosina ajoittunut tuotannollisista syistä useimmiten vasta tilastovuotta seuraavan kalenterivuoden loppuun. 

Relevanssi 

Tilasto tukee paitsi sovittelutoiminnan kehittämistä, myös valtion talousarvion valmistelua. Lisäksi THL hyödyntää tietoa arviointiraporteissa ja lausunnoissa. Tilaston tiedoilla on rooli mm. suomalaisen kriminaalipolitiikan ja ylipäätään kansalaisille suunnattujen palveluiden toteutuksessa ja seurannassa. Sitä hyödynnetään myös monenlaiseen kansainväliseen raportointiin (ml. GREVIO).

Tilaston tietosisältö

Tilaston perusjoukon muodostavat kaikki Suomen sovittelutoimistot (17) toimialueineen. Mukana on myös Ahvenanmaa. Tilaston kattavuus on 100 prosenttia. 

Tilasto kattaa tietoja kaikista sovittelutoimistoihin ohjatuista rikos- ja riita-asioiden aloitteista; niistä purettujen rikosten ja riita-asioiden lukumääristä, rikosnimikkeistä, sovittelun piirissä olleiden henkilöiden lukumääristä, ikä- ja sukupuolijakaumista sekä rikosten ja riitojen sovitteluun liittyvistä hyvitysmuodoista ja korvausten rahallisista arvoista. Aikasarja ulottuu vuoteen 2006. 

Tilaston keskeiset käsitteet ja muuttujat on kuvattu osana tilastoraporttia. 

Tilastoprosessi

Lähdeaineistot 

Lähdeaineistona toimii THL:n ylläpitämä Sopu-rekisteri. Tieto on rivitasoista.
Rekisterin tietosuojailmoitus 

Tiedonkeruumenetelmä 

Ennen vuotta 2019 tiedot kerättiin vuosittain kaikilta sovittelun toimialueilta: sovittelutoimistoille lähetettiin joulukuussa tietopyyntö, ja tiedot pyydettiin palauttamaan helmikuun loppuun mennessä. Tiedot kerättiin sähköisellä lomakkeella THL:n tietuekuvauksen mukaisesti. Tilasto laadittiin, kun tarvittavat tiedot oli saatu kaikilta sovittelutoimistoilta. 

Vuoden 2019 alusta otettiin käyttöön uusi valtakunnallinen, THL:n ylläpitämä ja kehittämä tietojärjestelmä Sopu, jota kaikki sovittelutoimistot käyttävät, ja jonka rekisterinpitäjänä on THL. Vuodesta 2019 alkaen tilastotiedot on saatu suoraan Sopu-järjestelmän tietokannasta. Tiedot poimitaan tietojärjestelmästä aina tilastoitavaa kalenterivuotta seuraavan vuoden huhtikuussa. 

Tietokannasta poimitaan kaikki sovitteluun ohjatut rikokset ja riita-asiat, jotka on kirjattu saapuneeksi tilastossa tarkasteltavana kalenterivuonna, eli 1.1.–31.12. aikana. Sovittelun aloittamis- ja keskeyttämispäätösten sekä sopimusten (tai ilman sopimusta päättyneiden) tulee olla kirjattuna järjestelmässä viimeistään 31.3. tarkasteltavaa kalenterivuotta seuraavana vuonna. Tämän jälkeen kirjattuja päätöksiä tai sopimuksia, eli edelleen kesken olevia asioita ei huomioida tilastossa. 

Sovitteluun ohjattujen rikosten luokittelua määriteltiin osittain uudelleen Sopun-järjestelmän käyttöönoton jälkeen. 

Tietojen validointi 

Aineisto poimitaan tietokannasta tilastokuution kautta. Tilastokuutioon, joka sisältää yli 200 mittaria, on määritelty poiminnan skriptit. Aineisto poimitaan kuutioon huhtikuussa: tilastovuoden tietoa sovitteluprosessin käynnistymisestä seurataan seuraavan vuoden maaliskuun loppuun ja myönteinen tai kielteinen sovittelupäätös saadaan siten raportille vain niistä sovittelutapauksista, joista päätös on saatu ennen tätä hetkeä.

Poimittu aineisto luovutetaan excel-muodossa sovittelupalveluntuottajille tarkistettavaksi. Aikaa tarkistuksille on yleensä noin kuukauden verran. Palveluntuottajat ilmoittavat havaitsemansa virheet tai puutteet ja niiden syntymekanismi pyritään selvittämään. Yleensä syy on löytynyt kirjaustavasta. Lukuja on myös verrattu aiempien vuosien lukuihin ja pyritty näin selvittämään mahdollisia poikkeavuuksia. Joidenkin lukujen osalta selvyyttä ei saada. 

Korjauksia edellyttävät löydökset ovat liittyneet pääasiassa myönteisten päätösten määriin sekä vapaaehtoissovittelijoiden määriin. Korjaukset ja uudelleentulkinnat on tehty parhaan ja saatavissa olevan tiedon pohjalta. On mahdollista, että tiedon syöttämisessä tapahtuneiden virheiden johdosta noin 7 % asioista jää vuosittain ilman päätöstä. Tämä vaikuttaa mm. sovittelun käynnistymisprosenttiin, koska on syytä olettaa, että nämä ovat pääasiassa myönteisiä päätöksiä. Ongelman voi havaita esim. liitetaulukosta, jossa yksittäisen palveluntuottajan kohdalla myönteisten sovittelupäätösten määrä voi olla pienempi kuin keskeytyspäätösten ja sopimusten yhteenlaskettu määrä.

Tietojärjestelmän käyttöä täsmennetään ja ohjataan tarpeen mukaan, tämä on voinut tuottaa tarkennuksia joihinkin kirjaustapoihin. 

Tiedon käsittely 

Poimintojen taustalla on substanssin avustuksella tehdyt poiminnan määrittelyt, joissa määritellään ehdot kunkin mittarin sisällöksi. Näiden määrittelyjen pohjalta on SOPUn tietokannassa suoritettu aggregoitua SQL-laskentaa mittarikohtaisesti sovittelutoimistoittain sekä koko maan tasolla. Tiedot on laskettu myös vuositasoille aloitteen saapumisen päi-vämäärän perusteella. Laskentojen tulokset on koostettu tietokannassa yhteen faktatauluun. Tämän taulun sisältö on otettu kannasta ulos ja syötetty THL:n raportoinnin käyttöliittymään, jonka seurauksena valmis tietokantaraportti. 

Tietokantaraportti tarkastetaan ja luvut lähetetään tarkastettaviksi sovittelutoimistoihin. Mahdollisesti poikkeavat tai epäloogiset luvut selvitetään yhdessä ko. sovittelutoimiston kanssa. Mikäli tietojen syöttämisessä on tapahtunut virhe, se pyritään korjaamaan sovittelutoimiston päässä. Tämän jälkeen luku poimitaan uudelleen ennen sen hyödyntämistä tilastoraportissa. 

Tiedon revisioituminen 

Rikos- ja riita-asioita koskevat tilastotiedot perustuvat sovittelupalveluiden ammattihenkilöstön asiakaskohtaamisissa ja -yhteydenpidossa kirjaamiin tietoihin. Sovittelualoitteisiin liittyvät perustiedot (kuten asianimikkeet) on saatu sovittelualoitteen tekijöiltä, eli pääasiassa suoraan poliisilta. Nämä tiedot sovittelun ammattihenkilöstö on myös kirjannut tietojärjestelmään. 

Suurin osa kentistä ei ole tietojärjestelmässä pakotettuja, jolloin tiedon laatu voi vaihdella ja tiedot voivat myös päivittyä takautuvasti useita kertoja. Näin ollen tiedot myös revisioituvat takautuvasti jokaisen tilastojulkaisun yhteydessä. Luvut revisioituvat mittarikohtaisesti, joten keskimääräistä muutosta ei ole saatavilla. 

Aikaisempien tilastovuosien tietoja päivitetään takautuvasti tarvittaessa.

Kustannukset ja vastausrasite

Tilaston varsinaisia kustannuksia ja vastausrasitetta ei ole arvioitu. 

Tietojärjestelmä, josta tilastotiedot kerätään, on päivittäisessä käytössä kaikissa sovittelutoimistoissa. Tietojärjestelmä on käytännössä sovittelun ammattihenkilöstön prosessiohjauksen työväline sekä työn dokumentointiväline. Varsinaiselle, puhtaasti tilastoinnista johtuvalle vastausrasitteelle voi näin ollen olla vaikea jyvittää erikseen aikaa. 

Tilastoaineiston poiminta, -käsittely sekä raportin koontityö katetaan rikos- ja riita-asioiden sovittelun valtionosuudesta. Nämä vaiheet edellyttävän noin kolmen asiantuntijan työpanosta ja prosessi kestää kaikkine vaiheineen noin kuukauden muun työn ohella. 

Tilaston laadun tarkastelu

Tarkkuus ja luotettavuus 

Vuodesta 2008 alkaen tiedon koonnin ohjeita tarkennettiin niin, että rikokset ilmoitetaan esitutkintamateriaaliin tai tutkintailmoitukseen kirjattujen rikosnimikkeiden asianumeroiden mukaisesti. 

Ennen sovittelun tietojärjestelmän käyttöönottoa (2019) rikos- ja riita-asioiden sovittelutilasto on sisältänyt summatietoa, joten sen eri osioiden ristiintaulukoiminen ei ole ollut mahdollista. Yksittäisen rikoksen sovitteluprosessia ja sen kestoa ei voitu tilastoida. Tilastoihin on liittynyt asiakastietojärjestelmän rajoituksista johtuneita epävarmuustekijöitä. Käytössä ollut asiakastietojärjestelmä oli rakennettu ensisijaisesti käytännön asiakastyön dokumentoimiseksi vaiheessa, jossa tilastotietoja ei vielä koottu. Lisäksi sovitteluun ohjattujen tapausten lähettäjätahon, osapuolten sukupuolen ja iän tilastoimiseen on liittynyt epätarkkuutta. Tilaston oikeellisuus on riippunut sovittelutoimistojen vastausten oikeellisuudesta. 

THL:ssä ei tehty varsinaisia aineistotarkistuksia, mutta mikäli aineistossa havaittiin selviä epäloogisuuksia tai virheitä, niiden taustat tarkistettiin tiedonantajalta ja korjattiin tarvittaessa. Näin ollen myös vuosittaiset aikasarjatiedot muuttuivat ja päivittyivät korjausten myötä. Tilastolomakkeen sisältö uudistui osittain vuodesta 2012 alkaen, mutta aikasarjatieto on pystytty kuitenkin säilyttämään. 

Nykyinen Sopu-tietojärjestelmä mahdollistaa tiedonsaannin suoraan tietokannasta ilman, että toimistojen täytyy täyttää erillistä lomaketta tilastointia varten. Tilastotieto on Sopu-järjestelmän käyttöönoton jälkeen tarkempaa ja mahdollistaa myös ristiintaulukoinnin. Mahdolliset epäloogisuudet tai muut virheet pyritään selvittämään, mutta itse dataa ei THL:n toimesta korjata. Tietojen korjaaminen tai puutteellisten tietojen täydentäminen voidaan tehdä ainoastaan siinä sovittelutoimistossa, joka hoitaa käytännön sovitteluprosessin. 

Nykytilastot pohjautuvat tiedontuottajien tietojärjestelmään tekemiin kirjauksiin ja tietojen oikeellisuus sekä kattavuus riippuu tiedonantajilta saaduista tiedoista. On mahdollista, että koska sovittelun tietojärjestelmässä ei ole alun perin ollut pakollisia kenttä, mahdollisuus katovirheelle on olemassa. Käytännössä tietokato johtuisi inhimillisistä käyttövirheistä, eli järjestelmään on mahdollista jättää epähuomiossa kirjaamatta asioita. Esimerkiksi myönteinen päätös on tällainen.

Riita-asia-aloitteiden osalta sukupuoli- ja ikätieto voi myös jäädä saamatta, sillä riita-asian osapuolten osalta ei aina ole saatavissa kattavia henkilötietoja. 

Lisäksi on huomioitava, että sama henkilö voi sisältyä tekijäksi epäiltyihin, asianomistajaksi tai riita-asian osapuoleksi. 

Oikea-aikaisuus ja täsmällisyys 

Julkaistavat tiedot koskevat aina julkaisua edeltävää kalenterivuotta. Tiedot on pyritty julkaisemaan puolen vuoden kuluessa tilastoitavan kalenterivuoden päättymisestä. Julkaisuajankohta on kuitenkin viime vuosina ajoittunut tuotannollisista syistä useimmiten vasta tilastovuotta seuraavan kalenterivuoden loppuun. 

Vuodesta 2027 tiedonkeruuprosessista sekä raportoinnista vastaa Oikeuspalveluvirasto. On mahdollista, että tämän raportin aikasarja päättyy. 

Johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus 

Vuoteen 2018 asti tilastotiedot saatiin valmiina summatietoina kultakin sovittelutoimistolta erikseen tilastointia varten suunnitellulla tiedonkeruulomakkeella aikana, jolloin ei vielä ollut käytössä yhteistä asiakastietojärjestelmää. Vuoden 2019 alusta alkaen sovittelutoimistoissa otettiin käyttöön uusi valtakunnallinen tietojärjestelmä Sopu. Nyt aluevertailussa tieto on keskenään vertailukelpoista. 

Aikasarjavertailussa täytyy kuitenkin huomioida muutamia erillisiä muutoksia: Vuoteen 2018 asti riita-asioiden osapuolet ovat sisältyneet rikossovittelun osapuoliin, nyt tieto on saatavilla erikseen riita- ja rikosasioiden osapuolista siten kuin ne on Sopuun kirjattu. Vuodesta 2019 alkaen rikos- ja riita-asioista saadaan täsmällinen tieto siten kuin ne on sovittelualoitteissa kirjattu. Vuoteen 2018 asti tilastotiedonkeruun rikosnimikkeistö oli suppeampi, ja ne sovitteluun ohjatut rikokset, joita ei ollut listattu tiedonkeruulomakkeella, sisällytettiin muu rikos -luokkaan. 

Sopimukseen päättyneiden sovitteluprosessin osuus on laskettu eri tavalla vuodesta 2023 lähtien. Syntyneiden sopimusten määrä on suhteutettu päättyneiden sovitteluprosessien määrään, kuin aiempina vuosina se on suhteutettu kaikkien käynnistyneiden prosessien määrään. Tietoa ei näin ollen voi vertailla aiempien vuosien tietoon. 

Vuodesta 2024 alkaen sovittelijoiden määrä on poimittu niin, että poiminnassa on huomioitu vain ne sovittelijat, jotka ovat tarkasteluvuoden aikana sovitelleen vähintään yhden tapauksen. Aiemmin laskentaan poimittiin kaikki aktiivisiksi kirjatut sovittelijat.

Toimintavaltuudet

Tilaston tuottaminen perustuu lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (688/2008) ja tilastolakiin (280/2004). THL:n viranomaistehtävänä on tuottaa tilastotietoa väestön terveydestä ja hyvinvoinnista, niihin vaikuttavista tekijöistä sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen käytöstä ja toimivuudesta päätöksenteon, kehittämisen ja tutkimuksen tueksi.

Lisäksi valtuus perustuu rikosasioiden sovittelun neuvottelukunnan tehtäviin (Valtioneuvoston asetus rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta 267/2006). Valtioneuvoston kolmeksi vuodeksi kerrallaan asettama rikosasioiden sovittelun neuvottelukunta ohjaa, seuraa, linjaa ja edistää sovittelun valtakunnallista ja kansainvälistä toimintaa ja kehittämistä. Tiedonkeruutehtävä liittyy sovitteluasetuksessa (Valtioneuvoston asetus 267/2006) 1 §:ssä säädettyihin neuvottelukunnan tehtäviin (kohta 1) seurata ja arvioida kehitystä ja tutkimusta sekä tehdä kehittämisehdotuksia ja (kohta 3) seurata ja edistää lain yhdenmukaisten soveltamiskäytäntöjen toteutumista. Sovittelulain mukaan sovittelutoiminnan yleinen johto, ohjaus ja valvonta kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriölle (STM). 

THL:n tilastotuotannon käytäntöjä ohjaavat Eurostatin ja Suomen virallisen tilaston ohjeistukset, suositukset ja määräykset sekä tilastoeettiset periaatteet. 

Tietojen jakaminen ja julkaiseminen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisee tiedot tilastojen julkaisukalenterissa ennakkoon ilmoitettuna ajankohtana. Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. 
Tilastojen julkaisukalenteri 

Tilastoraportit ovat julkisia. Sen sijaan rekisterin tiedot ovat salassa pidettäviä. Sovittelupalveluntuottajat myöntävät lupia tietojen Käyttöön perustuen lakiin rikos- ja riita-asioiden sovittelusta (1015/2005). 

Tilastollinen tietosuoja

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on viranomaisena velvoite raportoida koko maata koskevaa terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää koottua tietoa. THL:n tilastojen laatimiseen käytettävät tiedot ovat pääasiallisesti salassa pidettäviä, eikä henkilötietoa saa julkaista. Käsiteltävien tietojen suojaus perustuu lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (688/2008), tilastolakiin (280/2004) sekä lakiin viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999), EU:n yleiseen tietosuojaasetukseen (EU) 2016/679 ja tietosuojalakiin (1050/2018), lakiin rikos- ja riita-asioiden sovittelusta (1015/2005) sekä muihin laitoksen toimintaa ohjaaviin säädöksiin. 

THL:n tietoaineistot on suojattu kaikissa käsittelyn vaiheissa. Tietoihin ja tietojärjestelmiin pääsevät käsiksi vain ne, joilla on tietyn aineiston käyttöoikeus selkeästi määriteltyihin käyttötarkoituksiin. Muilla ei ole mahdollisuutta katsella, käsitellä, muuttaa tai poistaa tietoja. Valmiin tilaston tietosuojan varmistamiselle on laadittu kirjallinen ohjeistus. Kaikki THL:n henkilökuntaan kuuluvat ovat salassapitovelvollisia. 

Tilaston vuoden 2024 erityiskysymykset

Vuoden 2024 rikos- ja riita-asioiden sovittelua koskevaan tilastoon nostettiin uudeksi luvuksi katsaus lasten ja nuorten sovitteluun. Lisäksi sovittelijoiden määrää kuvaavaa mittaria on muutettu. Sopimusten määrää kuvaavan prosenttiosuuden laskentaa muutettiin vuonna 2023, ja tässä tilastossa noudatetaan samaa laskentaa kuin edellisvuonna.

Tilastovuoden lukuja tarkastellessa havaittiin, ettei noin 7 % aiempina vuosina avoinna olevista asioista ole saanut lainkaan päätöstä. Eli, luvut eivät ole revisioituneet. Tämä osoittaa, että tietojen syöttämisessä tietokantaan on todennäköisesti tapahtunut systemaattisesti virhe. THL parantaa ohjeistustaan.