Hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollossa

Laatuseloste

Tilaston laatuselosteessa arvioidaan tilastokohtaisesti tilaston luotettavuutta ja sopivuutta eri käyttötarkoituksiin. Laatuselosteessa noudatetaan Suomen virallisen tilaston (SVT) suosituksia.

Tilastotietojen relevanssi

Perusterveydenhuollon hoidon jatkuvuus sisältää tiedot terveyskeskusten avosairaanhoidon hoidon jatkuvuuden toteutumisesta lääkäri- ja hoitajakäynneillä määrättynä ajankohtana.

Tilasto perustuu pääosin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylläpitämän Sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisterin sisältämiin perusterveydenhuollon avohoidon hoitoilmoitustietoihin (Avohilmo). Rekisterin tiedot perustuvat julkisilta ja yksityisiltä palveluntuottajilta kerättyihin tietoihin. Tilastossa hyödynnetään kuitenkin vain julkisesti järjestetyn perusterveydenhuollon avosairaanhoidon hoitoilmoitustiedot johtuen tilaston käyttötarkoituksesta.

Tiedonkeruu perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta annettuun lakiin (668/2008), jonka mukaan THL:n lakisääteinen tehtävä on mm. tutkia ja seurata väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä tutkia, seurata, arvioida ja kehittää sekä ohjata sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa (2 §).

THL tuottaa perusterveydenhuollon hoidon jatkuvuuden toteutumisen seurantaa varten tarvittavat tiedot hyvinvointialueille, ministeriöille, asiantuntijoille ja kehittäjille.

Terveydenhuoltolain (1326/2010 8 § 1–2 mom.) mukaan terveydenhuollon toiminnan on perustuttava näyttöön ja hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin. Terveydenhuollon toiminnan on oltava laadukasta, turvallista ja asianmukaisesti toteutettua. Hoidon jatkuvuutta pidetään tärkeänä osana perusterveydenhuollon laatua, sillä se kertoo osaltaan onnistuneesta hoidon prosessista, joka on sidoksissa tavoiteltaviin lopputuloksiin. Jatkuvuus on tärkeää erityisesti ikääntyneiden sekä pitkäaikais- ja monisairaiden hoidossa.

Myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki (612/2021) korostaa hoidon laadun merkitystä hyvinvointialueen palvelujen järjestämisessä. Lain mukaan hyvinvointialueen sekä THL:n on seurattava ja arvioitava julkisesti järjestetyn sosiaali- ja terveydenhuollon laatua (§ 29–30).

Tilaston tietoja käytetään järjestämislain mukaisessa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen asiantuntija-arvioinnissa ja ne sisältyvät kansalliseen sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikuttavuusmittaristoon (KUVA). Tilaston sisältämät indikaattorit hoidon jatkuvuudesta monisairaiden asiakasryhmässä ovat lisäksi osa valtakunnallisten tavoitteiden (järjestämislaki § 22) toteutumisen seurantaa vuosina 2023–2026.

Menetelmäkuvaus

Tiedot perusterveydenhuollon hoidon jatkuvuudesta poimitaan ja raportoidaan pääosin Avohilmo-tiedoista1. Osa tiedoista saadaan erikoissairaanhoidon hoitoilmoitustiedot sisältävästä Terveyshilmo-rekisteristä2: monisairaiden asiakasryhmään kuuluvat poimitaan sekä Avohilmo-rekisterin että Terveyshilmo-rekisterin diagnoositietoja hyödyntämällä.

Tilastot ilmaisevat hoidon jatkuvuuden osa-alueen, potilaan/asiakkaan ja ammattihenkilön välisen hoitosuhteen ja vuorovaikutuksen keskimääräistä jatkuvuutta perusterveydenhuollon avosairaanhoidon kiireettömiä lääkäri- tai hoitajapalveluja käyttäneillä. Tilaston sisältämien indikaattorien perustana ovat asiakkaiden yksilölliset jatkuvuusindeksit, joista on muodostettu alueellinen keskiarvo hyödyntäen tietoa asiakkaiden asuinkunnasta.

Indeksinä käytetään Continuity of Care -indeksiä (COCI)3. Indeksi kuvaa perusterveydenhuollon asiakkaan tietyllä ajanjaksolla tekemien käyntien hajautuneisuutta eri ammattihenkilöille: esimerkiksi sitä, tapaako asiakas yleensä saman tai samat lääkärit vai onko vastaanottava lääkäri useimmiten eri. Indeksi saa asiakkaan yksilölliseen käyntijakaumaan perustuen arvon 0 ja 1 väliltä: arvo 0 merkitsee kaikkien käyntien toteutuneen eri ammattihenkilöille (ei jatkuvuutta), arvo 1 puolestaan samalle ammattihenkilölle kuvastaen täydellistä hoitosuhteen jatkuvuutta. Indeksin laskennassa hyödynnetään asiakkaan eri ammattihenkilöille tekemien käyntien osuudet huomioiden samalla käyntien kokonaismäärän.

Käyntijakauma muodostetaan asiakkaan käyntitiedoista. Käynnit kohdennetaan eri ammattihenkilöille hyödyntämällä käynnin vastaanottajan tunnistetta, Valviran ylläpitämää Terhikki-tunnustietoa (Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin merkitty ammattihenkilön yksilöivä rekisteröintitunnus).

Indeksit muodostetaan asiakasryhmästä riippuen vain niille asiakkaille, joilla on 24 kuukauden aikana toteutunut vähintään kolme kiireetöntä avosairaanhoidon (T11) varsinaista (R10, R20, R30, R41)4 tai reaaliaikaisen asioinnin (R52)5 kautta toteutettua yksilökäyntiä lääkärille tai hoitajalle. Mittaaminen on rajattu kiireettömiin käynteihin, sillä kiireellistä hoitoa vaativissa tilanteissa hoidon nopea saatavuus on hoitosuhteen jatkuvuutta tärkeämpää. Kolmen käynnin kriteeri puolestaan vastaa kansainvälistä käytäntöä; alle kolme käyntiä tehneillä indeksi painottuu ääripäihin. Indeksiä ei ole muodostettu, mikäli henkilö on muuttanut mittausjakson aikana toiseen kuntaan.

Tilaston indikaattoreita on saatavana kolmessa eri asiakasryhmässä. Poimintaehtona on, että asiakasryhmään kuulumiskriteerit ovat täyttyneet mittausjakson alkuun mennessä.

Perusterveydenhuollon avosairaanhoidon vastaanoton asiakkaisiin (yleismittari) sisältyvät kaikki ne, jotka ovat käyttäneet perusterveydenhuollon avosairaanhoidon palveluja vähintään kolme kertaa kahden edellisen kalenterivuoden (24 kk) aikana.

65 vuotta täyttäneiden (ikärajattu mittari) asiakasryhmään sisältyvät kaikki mittausjakson alkuun mennessä 65 ikävuotta täyttäneet henkilöt, jotka ovat käyttäneet perusterveydenhuollon avosairaanhoidon palveluja vähintään kolme kertaa kahden edellisen kalenterivuoden (24 kk) aikana.

Monisairaiden (diagnoosirajattu mittari) asiakasryhmään sisältyvät kaikki henkilöt, joilla on tiedoissaan vähintään kaksi eri sairausryhmiin kuuluvaa pitkäaikaissairausdiagnoosia mittausjakson alkuun mennessä, ja jotka ovat käyttäneet perusterveydenhuollon avosairaanhoidon palveluja vähintään kolme kertaa kahden edellisen kalenterivuoden (24 kk) aikana. Monisairaiden henkilöiden poimintaan käytettävä ryhmitelty diagnoosilistaus6 on muodostettu IMPRO-tutkimushankkeessa ja on vapaasti käytettävissä.

1 https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/ohjeet-tietojen-toimittamiseen/perusterveydenhuollon-avohoidon-hoitoilmoitus-avohilmo
2 https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/ohjeet-tietojen-toimittamiseen/hoitoilmoitusjarjestelma-hilmo
3 Bice TW, Boxerman SB.  A quantitative measure of continuity of care Med Care 1977
4 Hilmo-oppaan mukaiset luokitukset: asiakkaan käynti vastaanotolla (R10), ammattihenkilön käynti asiakkaan kotona (R20), ammattihenkilön käynti asiakkaan työpaikalla (R30), ammattihenkilön käynti asiakkaan luona muualla kuin kotona tai työpaikalla (R41.
5 Hilmo-oppaan mukaiset luokitukset: Reaaliaikainen etäasiointi (R52). Laskennassa on huomioitu lisäksi vanhentuneet luokitukset puhelinyhteys (R50), sähköinen asiointi (R51).
6 https://www.thl.fi/tilastoliite/tilastoraportit/lomakkeet/Maarittelytaulu_monisairaat.pdf

Tietojen tarkkuus ja luotettavuus

Rekisteritietojen tarkkuuteen ja luotettavuuteen vaikuttaa se, miten oikein ja yhtenevästi terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat kirjanneet laskentaan tarvittavat tiedot eri potilastietojärjestelmiin terveyskeskuksissa ja miten onnistuneesti tiedot ovat siirtyneet tietojärjestelmistä rekisteriin.

Perusterveydenhuollon hoidon jatkuvuustiedot perustuvat kiireettömien avosairaanhoitokäyntien toteumatietoihin, jotka saadaan Avohilmosta. Tilaston tietojen luotettavuuteen ja tarkkuuteen vaikuttavat toteutuneiden käyntien määrä-, ammattiryhmä-, sekä käynnin vastaanottajan tunnistetietojen (Terhikki) kertyminen rekisteriin.

Tämän lisäksi monisairaiden asiakasryhmää kuvaavien tilastotietojen luotettavuuteen ja tarkkuuteen vaikuttavat pitkäaikaissairauksia kuvaavien diagnoositietojen kertyminen Avohilmo- ja Terveyshilmo -rekistereihin.

Tietojen kattavuus

Tietojen kattavuudessa tiedetään olevan puutteita. Puutteet koskevat käyntitietojen7 ja niitä kuvaavien tarkempien tietojen kertymistä rekistereihin. Tämä rajoittaa niiden henkilöiden määrää, joille yksilölliset jatkuvuusindeksit voidaan muodostaa.

Monisairaiden asiakasryhmän tunnistaminen edellyttää, että erityisesti pitkäaikaisdiagnoosit kertyvät Avo- ja Terveyshilmo -rekistereihin kattavasti. Monisairaiden asiakasryhmän kokoa ja osuutta eri alueiden väestöstä seurataan vuosittain kattavuuden varmistamiseksi. Monisairaiden henkilöiden määräksi on arvioitu 18–64-vuotiaista miehistä noin 31 % ja naisista 44 % ja 65–85-vuotiaista miehistä 77 % ja naisista 79 %8. Tilaston laskentaan on vuosittain sisältynyt noin 0,8–1 miljoonaa monisairasta, kolme käyntiä mittausjaksolla tehnyttä henkilöä. Heistä noin 0,7–0,9 miljoonalle on voitu muodostaa vuosittain jatkuvuusindeksit Terhikki-tunnuspuutosten vuoksi.

Osana tilaston laatutarkastusta seurataan laskennan kattavuusprosenttia kolme käyntiä tehneistä, kohderyhmään kuuluvista asiakkaista. Tiedossa olevat kattavuusongelmat johtuvat erityisesti Avohilmo-rekisteriaineistosta alueittain puuttuvista käynnin vastaanottajan Terhikki-tunnisteista. Alueittaiset tietopuutokset ovat pääosin vähentyneet. Lääkärikäyntien jatkuvuudessa koko maan tietojen osalta kattavuus on kasvanut aikasarjan aikana 74 prosentista 90 prosenttiin. Hoitajakäyntien jatkuvuudessa kattavuus on kasvanut 61 prosentista 84 prosenttiin. Laskentaan sisältyvät ammatti- ja kohderyhmästä riippuen noin 0,5–1,5 miljoonan suomalaisen laskennalliset jatkuvuusindeksit. Kattavuustietoja raportoidaan vuosittain tilastoraportin liitetaulukoissa.

Tilaston sisältämät alueittaiset tiedot ovat asiakkaiden yksilöllisistä jatkuvuusindekseistä muodostettuja alueellisia keskiarvoja. Keskiarvot eivät ole yhtä herkkiä kattavuuspuutoksille lukumäärätietoihin verrattuina. Tästä huolimatta huomattavia puutteita (kattavuus alle 70 %) sisältävien alueiden keskiarvoja ei näytetä, pois lukien koko maan keskiarvo. Tilastovuoden 2022 kattavuustietoja on kuvattu tarkemmin laatuselosteen kohdassa Syksyn 2022 perusterveydenhuollon hoidon jatkuvuustilastoraportin erityispiirteet sekä tilastoraportin liitetaulukoissa.

7 Lisätietoa esim. perusterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon avohoitokäynnit -tilaston laatuseloste
8 https://www.kaypahoito.fi/hoi50126 perustuen IMPRO-hankkeen julkaisemattomaan tietoon.

Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tiedot raportoidaan kerran vuodessa. Tilastovuotta kuvaaviin keskiarvoihin sisältyvät käyntitiedot kahden vuoden ajalta: esimerkiksi tilaston sisältämät vuoden 2022 tiedot sisältävät asiakkaiden käyntitiedot vuosilta 2021–2022. Viive viimeisten käyntitietojen kertymisestä ja hoidon jatkuvuustietojen raportoinnin välillä on muutama kuukausi; aikaväli sisältää tietojen laskennan, laatutarkastukset sekä tiedoista tehtävien raporttien muodostamisen.

Tietojen saatavuus ja selkeys

Hoidon jatkuvuudesta perusterveydenhuollossa julkaistaan tilastoraportti ja uusimman tilastovuoden tiedot kerran vuodessa keväisin.

Tilaston tiedot julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 2022 (aikasarja 2019–2021) THL:n tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanetissä ja Sotekuva-verkkopalvelussa. Tilastoraportti ilmestyy ensimmäisen kerran keväällä 2023 sisältäen aikasarjan vuosilta 2019–2022.

Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus

Aikasarja (2019–2021) muuttui keväällä 2023 tilastovuoden 2022 tietojen julkaisun yhteydessä tilaston rekisteripoiminnan tarkentamisen myötä. Tarkentaminen koski poimintatapaa, jolla Avohilmo-rekisterissä olevat yksityiset (ei julkisesti järjestetyn terveydenhuollon) käynnit rajataan pois tilaston laskennasta. Lisäksi tarkennettiin poimintaa, jolla monisairaat tunnistetaan rekisteritiedoista. Muutoksen vaikutus aikasarjaan oli vähäinen.

Tilaston eri vuosien vertailukelpoistuuteen vaikuttavat alueittaiset ja eri vuosien tietoihin kohdistuvat tietopuutokset.

Syksyn 2022 perusterveydenhuollon hoidon jatkuvuustilastoraportin erityispiirteet

Tietojen luotettavuutta heikentävät aineistosta alueittain puuttuvat käynnin vastaanottajan Terhikki-tunnisteet. Puutteet johtunevat tiedon siirtoon liittyvistä ongelmista. Huomattavia puutteita (kattavuus alle 70 %) sisältävien alueiden arvoja ei näytetä, pois lukien koko maan keskiarvo.

Alueittaiset tietopuutokset ovat pääosin vähentyneet: esimerkiksi indikaattorissa Hoidon jatkuvuus (COCI) perusterveydenhuollon avosairaanhoidon lääkärikäynneillä (ind. 5502) vuoden 2019 tiedoissa laskennan kattavuus oli alle 70 % yhteensä 11 hyvinvointialueella, vuonna 2020 neljällä hyvinvointialueella ja vuosina 2021 ja 2022 vain kahdella.

Erityisesti vuonna 2022 Helsingin ja Vantaa-Keravan hyvinvointialueen merkittävät tietopuutokset heikentävät koko maan tietojen luotettavuutta ja vaikeuttavat vertailua tilaston kaikkien indikaattorien osalta.

Hoitajakäyntien jatkuvuutta kuvaavissa indikaattoreissa Ahvenanmaan tiedot ovat vaillinaiset kaikkina vuosina (2019–2022). Lääkärikäyntien jatkuvuutta kuvaavissa indikaattoreissa Ahvenanmaan tiedoissa ei ole vastaavia puutteita.

Päivitetty: