Suomalaisten rahapelaaminen

Laatuseloste 

Suomalaisten rahapelaaminen -väestötutkimuksen suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Arpajaislain (1047/2001) 52 §:n mukaan rahapelihaittoja on seurattava ja tutkittava. Haittojen seurannasta ja tutkimuksesta, rahapelien toimeenpanoon liittyvien haittojen arvioinnista sekä niiden ehkäisyn ja hoidon kehittämisestä vastaa sosiaali- ja terveysministeriö (STM). THL toimeenpanee tehtävää STM:n toimeksiannon mukaisesti. THL:n tehtävistä säädetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta annetussa laissa (31.10.2008/668). Arpajaisten haittoja koskevasta tutkimuksesta säädetään arpajaislain 52 §:ssä (23.11.2001/1047), 53 §:ssä (22.12.2021/1284) ja 55 §:ssä (22.12.2021/1284).

STM on tutkimuksen toimeksiantaja ja rahoittaja (arpajaislaki 52 §). Tutkimus on osa kokonaisuutta, jonka päälinjat määritellään STM:n ja THL:n välisillä nelivuotisilla puitesopimuksilla: kausi 2016–2019 (THL/142/6.00.00/2016), kausi 2020–2023 (THL/1802/6.00.00/2019) ja kausi 2024–2027 (THL/5540/6.00.00/2023). STM:n edustaja kuului tutkimushankkeen ohjausryhmään. Ohjausryhmän rooli oli neuvoa-antava ja sen kokoontumisissa määriteltiin hankkeen suuret linjavedot. STM ei osallistunut tilastoraportin tulosten analysointiin, raportointiin tai tulkintaan.

Tilastotietojen relevanssi

Suomalaisten rahapelaaminen -väestötutkimuksessa tarkastellaan 15–74-vuotiaiden suomalaisten rahapelaamista, rahapeliongelmia ja rahapelaamiseen liittyviä mielipiteitä sekä niihin liittyviä tekijöitä. Tutkimuslomake muodostui seuraavista teemoista: 1) rahapelaamista koskevat asenteet ja mielipiteet, 2) rahapelien pelaaminen, 3) suhde rahapelaamiseen, 4) läheisten rahapelaaminen, 5) digitaalinen pelaaminen, 6) terveys ja hyvinvointi ja 7) taustatiedot.

Tutkimus on keskeisin väestön rahapelaamista koskeva tiedonlähde Suomessa. Se tuottaa luotettavaa ja ajankohtaista tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille, tutkijoille, asiantuntijoille, johtajille ja poliittisille päättäjille sekä rahapelihaittojen ehkäisyn, vähentämisen, hoidon/tuen ja hoitopalvelujen kehittäjille. Aikaisempien vuosien tuloksista on raportoitu laajasti erilaisissa seminaareissa ja konferensseissa sekä useissa kotimaisissa ja kansainvälisissä tieteellisissä julkaisuissa. Suomalaisten rahapelaaminen -tutkimuksen perustuloksia raportoidaan myös vertailukelpoisina indikaattoreina, joka ovat saatavilla maksutta THL:n tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanetistä.

Menetelmäkuvaus

Tilastoraportin tiedot perustuvat vuosina 2007, 2011, 2015, 2019 ja 2023 toteutettuihin Suomalaisten rahapelaaminen -väestötutkimuksen poikittaistutkimusaineistoihin (taulukko 1). Tutkimuksen tavoiteperusjoukon muodostaa 15–74-vuotias Manner-Suomen alueella asuva kotitalousväestö. Laitoksissa asuvat henkilöt, asunnottomat ja ulkosuomalaiset (ml. Ahvenanmaalla asuvat) sekä henkilöt, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame, on rajattu tutkimuksen ulkopuolelle. Tutkimuksen tavoiteperusjoukko (3 610 339) kattaa 64,4 % suomalaisesta väestöstä (5 608 881; Tilastokeskuksen väestötietokanta 22.11.2023). Vuoden 2007 tutkimuksessa oli mukana 15-vuotiaat ja sitä vanhemmat, joten sen vuoden aineistosta tähän tilastoraporttiin otettiin mukaan vain 15–74-vuotiaat vastaajat (n = 4 772).

Taloustutkimus keräsi tutkimusaineistot vuosina 2007 ja 2011, kun taas vuosina 2015, 2019 ja 2023 tiedonkeruusta vastasi Tilastokeskus. Vuoden 2003 tutkimusaineiston (Ilkas & Turja 2003) hyödyntämisessä oli merkittäviä vertailukelpoisuuteen liittyviä haasteita (mm. kohderyhmän eri ikä ja käytettyjen mittareiden eri aikajänne), joten sitä ei otettu tähän tilastoraporttiin mukaan. Yksityiskohtaisemmat kuvaukset vuosien 2007, 2011, 2015 ja 2019 tutkimusaineistoista löytyvät kunkin vuoden perusraporteista (Aho & Turja 2007; Turja ym. 2012, Salonen & Raisamo 2015; Salonen ym. 2020).

Tilastokeskuksen Tiedonkeruupalvelut-ryhmä toteutti vuoden 2023 tiedonkeruun. Tutkimukseen sai osallistua suomeksi tai ruotsiksi. Tutkimusaineiston tiedonkeruu vaihtui puhelinhaastatteluista verkko- ja postikyselyn yhdistelmään. Menetelmämuutoksen arvioimiseksi osa aineistosta kerättiin edelleen puhelinhaastatteluin. Tilastoraportin tutkimustulokset on esitetty vuoden 2023 osalta yhdistetyllä aineistolla, joka sisältää sekä verkko- ja postikyselyn että puhelinhaastatteluiden vastaukset. Verkko- ja postikyselyn lomake testattiin Tilastokeskuksessa ja THL:ssä. Tiedonkeruiden tavoitevastausprosenteiksi asetettiin verkko- ja postikyselylle yli 35 prosenttia ja puhelin-haastatteluille yli 50 prosenttia. Tutkimukseen osallistui yhteensä 5 977 henkilöä ja vastausprosentti oli 36,9. 

Verkko- ja postikyselyn yhdistelmän tiedonkeruu toteutettiin aikavälillä 7.9.–10.12.2023 ja otoksen koko oli 15 000. Verkko- ja postikyselyyn osallistui 5 349 henkilöä. Ylipeiton vähentämisen jälkeen vastausosuus oli 35,7 prosenttia. Tiedonkeruu aloitettiin verkkokyselyllä, johon oli mahdollista vastata koko tiedonkeruun ajan.  Verkkovastaamisen keskikesto oli noin 20 minuuttia. Tiedonkeruun myöhemmässä vaiheessa vastaajille tarjottiin mahdollisuus vastata paperilomakkeella. Verkko- ja postikyselyn yhdistelmän vastauksista 4 596 saatiin verkossa (85,9 %) ja 753 (14,1 %) paperilomakkeella.

Verkko- ja postikyselyyn liittyviä postituksia oli neljä: kaksi ensimmäistä postitusta olivat saatekirjeitä, joissa kerrottiin tutkimuksesta sekä annettiin ohjeet ja henkilökohtaiset tunnukset verkkovastaamiseen. Ensimmäinen saatekirje oli nelisivuinen ja kirjekuoren pullisteena postitettiin pehmoheijastin. Toisen postituksen kirje oli kaksisivuinen, ja siitä tehtiin erilliset versiot nuorille (15–30-vuotiaille) sekä vanhemmille vastaajille. Kolmas postitus sisälsi verkkovastaustunnusten lisäksi paperilomakkeen ja palautuskuoren. Neljäs postitus oli muistutuskortti verkkovastaustunnuksineen. Vastaajia tavoiteltiin myös sähköpostimuistutuksilla, jos väestötietojärjestelmään oli kirjattu henkilön sähköpostiosoite. Sähköpostiosoitetieto löytyi noin 65 prosentille koko otoksesta. Sähköpostimuistutuksissa oli mukana vastaajan henkilökohtainen suoralinkki, josta lomakkeelle pääsi ilman kirjautumistunnusten syöttämistä.

Menetelmämuutoksen vaikutuksen arvioimiseksi vuoden 2023 tutkimusaineiston tiedonkeruuseen sisällytettiin erillinen puhelinhaastatteluin kerätty otos (n = 1 250). Nämä vastaukset kerättiin käyttäen samaa lomaketta kuin verkko- ja postikyselyn otoksen tiedonkeruussa. Puhelinhaastatteluihin osallistui 628 henkilöä ja vastausprosentti oli ylipeiton poistamisen jälkeen 50,7. Puhelinhaastattelujen keskikesto oli noin 31 minuuttia.

Puhelinhaastatteluissa oli kaksi saatekirjepostitusta. Ensimmäinen kirje oli nelisivuinen ja se postitettiin kahdessa jaksossa: 11.9.2023 (1. jakso) sekä 9.10.2023 (2. jakso). Toinen kaksisivuinen kirje postitettiin 2.11.2023, ja siitä tehtiin erilliset versiot nuorille (15–30-vuotiaille) sekä vanhemmille vastaajille. Kirjeiden liitteenä lähetettiin pehmoheijastin. Haastattelijat tavoittelivat tutkittavia soittamisen lisäksi sähköposteilla ja tekstiviesteillä. Puhelinhaastatteluja teki yhteensä 26 Tilastokeskuksen koulutettua tilastohaastattelijaa.

Tilastokeskuksen koulutetuille tilastohaastattelijoille lähetettiin itseopiskelumateriaali, johon sisältyi tutkimuksen työohjeet, kirjeet ja lomake. Haastattelijat tekivät harjoitus-haastatteluja työparinsa kanssa. Haastattelijoille järjestettiin ennen tiedonkeruun alkua Teams-koulutustilaisuus, jossa heillä oli mahdollisuus esittää kysymyksiä tiedonkeruusta. Lisäksi haastattelijat vastasivat verkkokyselyyn, jossa heidän piti pohtia muun muassa mitä tarkoitusta varten tietoja kerätään, miten kiireistä vastaajaa suostutellaan ja miten vastaajia motivoidaan osallistumaan haastatteluun. Kyselyn vastauksista tehtiin tiivistelmä, joka lähetettiin kaikille haastattelijoille tiedonkeruun alku-vaiheessa.

Tilastokeskus hyödynsi tiedonkeruussa suomen- ja ruotsinkielistä esittelyvideota, jonka kohderyhmäksi määriteltiin erityisesti alle 30-vuotiaat vastaajat. Kyseessä oli päivitetty versio vuoden 2019 tutkimuksen tiedonkeruussa käytetystä esittelyvideosta. Linkki esittelyvideoon lähetettiin vastaajille tekstiviestinä ja sähköpostilla. Lisäksi video oli nähtävillä koko tiedonkeruun ajan Tilastokeskuksen Suomalaisten rahapelaaminen -väestötutkimuksen tiedonkeruusivulla.<

Koko tiedonkeruun ajan vastausten kertymistä seurattiin ja arvioitiin viikoittain. Vuosien 2015 ja 2019 lailla, vuoden 2023 aineisto valmisteltiin Tilastokeskuksessa ennen sen luovutusta THL:ään. Valmisteluprosessiin kuului aineiston tarkistaminen ja siistiminen. Tämän jälkeen tutkimusaineisto tarkistettiin myös THL:ssä. Lisäksi tilastoraportin laadunvarmistus suunniteltiin, toteutettiin ja dokumentoitiin Suomalaisten rahapelaaminen -työryhmässä. Tilastoraportti arvioitiin ja hyväksyttiin THL:n käytäntöjen mukaisesti.

Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Suomalaisten rahapelaaminen -tutkimuksen vastausprosentit ovat vaihdelleet eri vuosien tutkimuksissa 25,0–61,9 prosentin välillä (taulukko 1). Nämä vastausprosentit eivät ole täysin vertailukelpoisia, sillä Taloustutkimuksen keräämissä tutkimusaineis-toissa vuosina 2007 ja 2011 ylipeiton ja kadon osuutta ei ole raportoitu kovin yksityiskohtaisesti. Vuonna 2023 ylipeiton syitä olivat: kuolema, pysyvä vamma tai sairaus, pysyvä muutto ulkomaille, pysyvästi laitoshoidossa, tuntematon osoite ja puhelinnumero ja muu bruttokato. Verkko- ja postikyselyssä ylipeittoon jäi 23 henkilöä ja puhelinhaastatteluissa 12.

Vuosina 2007 ja 2011, jolloin Taloustutkimus keräsi tutkimusaineistot, yleisimmät kadon syyt olivat puhelinnumerotietojen puuttuminen ja tutkimuksesta kieltäytyminen. Sen sijaan Tilastokeskuksen vuosina 2015, 2019 ja 2023 keräämissä tutkimusaineistoissa nämä edellä mainitut syyt olivat selvästi harvinaisempia.

Vuonna 2023 verkko- ja postikyselyssä katoon jäi 9 628 henkilöä, joista kadon syy saatiin selville vain pienelle osalle. Lisäksi osa otokseen poimituista ei enää kuulunut kohdejoukkoon. Vastaaminen jäi kesken 222 henkilöltä, kieltäytymisiä tuli tietoon 64 ja ylipeittoon kuuluvia oli 23. Jos katoon jääneistä olisi saatu enemmän tietoa, olisi netto-otos voinut olla pienempi ja vastausosuus vastaavasti hieman korkeampi. Puhelinhaastatteluissa katoon jäi 610 henkilöä, joista 238 kieltäytyi, 217 ei tavoitettu, 149 ei suoraan kieltäytynyt, kuusi haastattelua keskeytyi ja ylipeittoon kuuluvia oli 12.

Koko aineistossa naiset osallistuivat aktiivisemmin, ja naisista miehiä useampi osallistui verkko- ja postikyselyyn, mutta puhelinhaastatteluun saatiin miehiä mukaan jopa naisia paremmin. Vastausosuudet ovat nuorimmissa ikäryhmissä huomattavasti matalammat kuin vanhimmissa ikäryhmissä. Verkko- ja postikyselyssä vastausaktiivisuus on miesten kahden alimman ikäryhmän välillä kuitenkin yhtä suuri. Puhelinhaastatteluissa vastausaktiivisuus ovat naisten kahden alimman ikäryhmän ja miesten kahden ylimmän ikäryhmän välillä yhtä suuret. Koulutusasteen mukaan erot vastausasteissa ovat selviä. Heikoin vastausosuus oli korkeintaan perusasteen tutkinnon suorittaneilla ja korkein vastausosuus ylimmän korkeakoulu- tai tutkijakoulutusasteen suorittaneilla. Tämä ero näyttäisi korostuvan verkko- ja postikyselyn tiedonkeruussa.

Vuoden 2023 tutkimukseen vastanneista 52,7 prosenttia oli naisia ja 47,3 prosenttia oli miehiä (taulukko 3). Vastaajista 2,9 prosenttia oli 15–17-vuotiaita ja vastaajien osuus nousi ikäryhmittäin. Vastaajia oli jokaisesta Manner-Suomen maakunnasta, mutta eniten Uudeltamaalta.

Tutkimusaineistot painotettiin vastaamaan tutkimuksen tavoiteperusjoukkoa. Tutkimusaineistojen kullekin vastanneelle muodostettiin kaksi painokerrointa. Otospainot ovat korottavat, eli laskettaessa kokonaismääräestimaatteja tulokset ovat tarkasteltavissa tavoiteperusjoukon tasolla. Otospainojen summa vastaa siten tutkimuksen tavoiteperusjoukkoa (N = 3 610 339; Tilastokeskuksen väestötietokanta marraskuu 2023). Jokainen vastaaja edustaa siis keskimäärin 604 ihmistä väestötasolla. Analyysipainot eivät sisällä korottavaa vaikutusta, vaan painojen arvot vaihtelevat ykkösen molemmin puolin ja niiden summaksi tulee vastanneiden määrä tutkimusaineistossa.

Painotus toteutettiin erikseen kussakin osa-aineistossa ja nimettiin seuraavalla tavalla: otospainot (yhdistetty aineisto: OTOSPAINO; verkko- ja postikysely: OTOSPAINO1; puhelinhaastattelu OTOSPAINO2:) että niistä johdetut analyysipainot (yhdistetty aineisto: ANALYYSIPAINO; verkko- ja postikysely: ANALYYSIPAINO1 ; puhelinhaastattelu: ANALYYSIPAINO2). Taulukossa 3 on esitetty tutkimukseen osallistuneiden painottamattomat ja painotetut osuudet vastaajaryhmissä.

Painotus perustuu kalibrointimenetelmään, jossa tutkimusaineistosta estimoidut valittujen muuttujien jakaumat pakotetaan vastaamaan tavoiteperusjoukon jakaumia (ns. painotuskriteerit). Menetelmällä pyritään pienentämään vastauskadon aiheuttamaa harhaa sekä tehostamaan estimointia. Kalibrointiin käytettiin Ranskassa kehitettyä CALMAR2-ohjelmaa ja sen logistista kalibrointimenetelmää, jossa painojen vaihtelua on mahdollista rajoittaa. Painotuskriteereinä käytettiin ikä-sukupuolijakaumaa (sukupuolittain 15–19, 20–24, 25–34, 35–49, 50–64, 65–74; 12 luokkaa), aluetta (maakunta; 18 luokkaa) ja kaupunki-maaseutuluokitusta (7 luokkaa). Puhelinhaastatteluosassa oli tarpeen karkeistaa alueluokitusta yhdistämällä Kainuu ja Pohjois-Karjala-luokat, sillä Kainuussa oli vain kolme vastannutta.

Menetelmämuutoksen vaikutuksen arvioimiseksi kerätyn puhelinhaastattelun otoskoko (n = 1 250) perustui voimalaskelmiin, joissa otoskoot asetettiin verkko- ja postikyselyssä 15 000 henkilöön ja puhelinhaastattelussa 1 250 henkilöön. Vastausaktiivisuuksien oletettiin olevan heikoimmillaan verkko- ja postikyselyssä vähintään 30 prosenttia ja puhelinhaastattelussa vähintään 40 prosenttia. Merkitsevyystasoksi asetettiin 0,025 ja voimaksi 0,80. Näillä valinnoilla 80 prosentin osuuksilla vähintään 5,4–6,1 ero osuuksissa on tilastollisesti merkitsevä. Vastaavasti 1,5 prosentin osuuksilla vähintään 1,2–2,2 ero on tilastollisesti merkitsevä. Tämä tarkoittaa sitä, että noin 1,5 prosentin ja sitä pienempien osuuksien kohdalla ei todennäköisesti havaita tilastollisesti merkitseviä eroja menetelmien välillä.

PGSI-osuuksien tarkastelussa kohtalaisen riskin pelaajat (PGSI = 3–7) ja ongelmapelaajat (PGSI ≥ 8) on yhdistetty samaan luokkaan, sillä puhelinhaastatteluaineiston koko ei riitä menetelmämuutoksen vaikutuksen arviointiin erikseen vähintään kahdeksan PGSI-pisteen osajoukossa.

Vain kivijalassa pelaavien osuus on pienempi verkko- ja postikyselyyn vastanneiden joukossa kuin puhelinhaastatteluun vastanneissa. Vastaavasti vain internetissä pelaavien osuus on suurempi verkko- ja postikyselyssä kuin puhelinhaastattelussa. Lisäksi alhaisen riskin pelaajien osuus on pienempi puhelinhaastattelussa kuin verkko- ja postikyselyssä, kun verrattiin vain alhaisen riskin pelaajien osuuksia dikotomisella muuttujalla. Nämä tulokset tarkoittavat sitä, että vertailtaessa vuoden 2023 pelaamisen kanavaan tai alhaisen riskin pelaajiin liittyviä tuloksia edellisiin tuloksiin on huomioitava menetelmämuutos. Esimerkiksi nettipelaajien osuuden nousu vuodesta 2019 vuoteen 2023 (liitetaulukko 7) voi johtua osittain siitä, että verkko- ja postikyselyyn vastanneiden joukossa on enemmän vain internetissä pelaavia kuin puhelinhaastatteluun vastanneissa. Yleisesti ottaen menetelmämuutoksella ei näyttäisi olevan vaikutusta tuloksiin.

Tietojen ajantasaisuus ja tarkkuus

Suomalaisten rahapelaaminen -väestötutkimusta on tehty vuodesta 2003 alkaen neljän vuoden välein. Säännöllisesti toistettava ja kansallisesti edustava seurantatieto on ainoa luotettava tapa tarkastella sitä, miten rahapelaaminen, rahapeliongelmat ja mielipiteet/asenteet sekä niihin keskeisesti liittyvät ilmiöt muuttuvat ajassa. Tutkimuksen perusraportointi valmistuu noin 2–4 kuukautta tiedonkeruun päättymisen jälkeen. Vuonna 2023 THL tuotti STM:lle ennakkotiedot suomalaisten rahapelaamisesta run-saan kolmen viikon kuluessa aineiston toimituksesta rahapelijärjestelmän uudistukseen liittyvää lainvalmistelua varten.

Tutkimus on toteutettu neljän vuoden välein ja kussakin tutkimuksessa tarkastellaan rahapelaamista 12 viime kuukauden ajalta. Näin ollen aineiston keruiden väliin jää aina kolmen vuoden aukko. Vuoden 2023 menetelmämuutoksella (eli siirtymällä puhelinhaastatteluista verkko- ja postikyselyn yhdistelmään) THL on varautunut tekemään tarvittaessa tiiviimpää ja nopeampaa seurantaa hallitusohjelmaan kirjatun rahapelijärjestelmän muutosvaiheessa.  

Tietojen saatavuus ja selkeys

Tutkimukselle on saatu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuseettisen lautakunnan puoltava lausunto (THL/1700/6.02.01/2023). Verkko- ja postikyselyin ja puhelinhaastatteluin kerättyä tutkimusaineistoa on tarkoitus täydentää myöhemmin myös muilla hallinnollisista rekistereistä saatavilla tiedoilla. Erikseen määriteltyjen rekisteritietojen hyödyntämiselle jatkoanalyyseissä on saatu Tilastokeskuksen tilastoeettisen lautakunnan puolto (kokous 17.4.2023), ja sen jälkeen tutkittaville jaettavaan materiaaliin tehtiin Tilastokeskuksen ehdottamat täsmennykset. Tilastokeskus on myöntänyt käyttöluvan kyselyaineistoon myöhemmin yhdistäville erikseen määritellyille aineistoille (Asianumero TK/1632/07.03.00/2023). THL on tutkimuksen rekisterinpitäjä ja Tilastokeskus puolestaan tietojen käsittelijä. 

Aiempien vuosien tutkimusaineistot ovat saatavilla sekä avoimesti tutkijoiden ja tiedeyhteisön käytettävissä Tietoarkistosta (FSD). Tilastokeskus toimittaa vuoden 2023 aineiston ilman siihen yhdistettyjä rekisteritietoja FSD:hen heti kun kaikki tutkimuksen keskeiset tulokset on julkaistu. Henkilötietoja ei tulla siirtämään EU:n tai ETA:n ulko-puolelle. Vuoden 2023 osalta tieteellisen tutkimuksen tietosuojailmoitus löytyy Suomalaisten rahapelaaminen väestötutkimuksen internetsivuilta (www.thl.fi/rahapelitutkimus). Tietosuojaa koskeva vaikutustenarviointi (DPIA, Data Protection Impact Assessment) on tehty.

Tilastolliset analyysit tehtiin pääasiassa IBM SPSS Statistics -ohjelmistolla (versio 27). Rahapelikulutuksen kumuloitumisen tarkastelu, rahapelaamiseen liittyvien asenteiden tarkastelu, voimalaskelmat sekä osa grafiikasta ja tarkistusajoista tehtiin R-ohjelmalla (versio 4.3.3.). Painotettujen osuuksien laskemisessa ei odotetuille frekvensseille tai painoille tehty pyöristyksiä. Analyyseissä ei käytetty ikävakiointeja.

Tilastollisesti merkitsevät tulokset (p ≤ 0,05) on raportoitu. Ajallisen muutoksen tilastollinen merkitsevyys (p) laskettiin prosenttijakaumille Khiin neliö -testillä ja keskiarvoille riippumattomien otosten t-testillä verraten ensisijaisesti ensimmäistä mittaus-ajankohtaa (enimmäkseen vuosi 2007) ja vuotta 2023 sekä edellistä mittausajankohtaa (vuosi 2019) ja vuotta 2023. Vertailut on toteutettu pääosin kaikkien vastaajien osalta. Niiden alaryhmien tuloksia, joissa vastaajamäärä on alle viisi, ei ole raportoitu lainkaan. Tilastoraportin liitetaulukoissa vastaajamäärä (n) on raportoitu käyttämättä painokerrointa ja prosenttiosuus (%) painokertoimen kanssa.

Tietojen vertailukelpoisuus

Suomalaisten rahapelaaminen -väestötutkimuksen toteuttamista on ohjannut ajallisen vertailukelpoisuuden säilyttäminen ja keskeisten indikaattorien osalta muutosten tarkastelu ajassa. Keskeiset indikaattorit liittyvät rahapelaamiseen (pelityypit, rahapelaamisen useus jne.), rahapeliongelman yleisyyteen sekä rahapelaamiseen liittyviin asenteisiin ja mielipiteisiin. Ajallisen vertailukelpoisuuden varmistamiseksi tiedonkeruu on pyritty toteuttamaan asetelmaltaan ja kysymyksiltään mahdollisimman saman-kaltaisena koko aikasarjan ajan. Ajallisen vertailun mahdollistamiseksi vuoden 2023 tutkimusaineisto yhdistettiin vuosien 2007, 2011, 2015 ja 2019 datan sisältävään SPSS-matriisiin. Jotta aikaisemmat tutkimusaineistot saatiin yhdenmukaisiksi vuoden 2023 tutkimuksen luokittelujen kanssa, vertailtavia muuttujia yhdistettiin ja luokiteltiin uudelleen. Tilastoraportissa käytetyt vastaajaryhmät olivat: sukupuoli (rekisteripohjainen), ikä (rekisteripohjainen) ja nettotulot (kyselylomakkeesta). Nettotulot jaettiin tertiileihin kunkin vuoden aineiston osalta erikseen. Lisäksi kunkin vuoden aineiston osalta tehtiin vielä erilliset tulotertiilit kaikille vastaajille ja vain rahapelejä pelanneille vastaajille. Keskeiset tarkasteltavat indikaattorit nimettiin yhtenäisesti. Vuonna 2023 mitään puuttuvia arvoja ei korvattu. Indikaattoreita muodostettaessa puuttuvat tiedot luokiteltiin 0-kategoriaan.

Vuonna 2023 tiedonkeruun tapa vaihdettiin puhelinhaastatteluista verkko- ja postikyselyn yhdistelmään. Osa aineistosta kerättiin kuitenkin puhelinhaastatteluin, jot-ta menetelmämuutoksen vaikutuksia voidaan arvioida. Alustavat tulokset osoittivat, että menetelmämuutos ei vaikuttanut valtaosaan tuloksista. Eroja kuitenkin ilmeni nettipelaajien osuudessa ja rahapeliongelman vakavuuden arvioinnissa. Puhelinhaastattelulla tavoitettiin enemmän ns. kivijalassa pelaavia ja verkko- ja postikyselyllä puolestaan tavoitettiin enemmän alhaisen riskitason pelaajia. Nämä tulokset on syytä huomioida tulosten tulkinnassa. Menetelmämuutoksen vaikutusta tuloksiin arvioidaan yksityiskohtaisemmin jatkoanalyyseissä.

Tutkimuksen toteuttamiseen on liittynyt muitakin eroavuuksia seurantavuosien välillä. Vuoden 2015 jälkeen tutkimukset on toteutettu yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa, sitä aikaisemmin tiedonkeruusta vastasi Taloustutkimus. Vastausaktiivisuus on vaihdellut eri vuosina (taulukko 1); vuoden 2007 tutkimusaineistossa oli alhaisin vastaus-aktiivisuus (25 %) ja vuoden 2015 tutkimusaineistossa oli korkein vastausaktiivisuus (62 %). Vuoden 2023 yhdistetyn aineiston vastausaktiivisuus oli 37 prosenttia, joka on alhaisempi kuin vuosina 2015 ja 2019, mutta korkeampi kuin sitä aikaisemmin. Vuoden 2023 alhaisempi vastausaktiivisuus johtuu suurelta osin menetelmämuutoksesta. Alhaisempi vastausaktiivisuus lisää tulosten epävarmuutta, mutta vuoden 2023 aineisto on kuitenkin edelleen edustava. Vuosien 2007 ja 2015 tutkimusaineistot kerättiin keväällä, kun taas vuosien 2011, 2019 ja 2023 syksyllä ja/tai talvella. Alkuperäisaineistoissa puuttuvat tiedot on korvattu hieman eri tavalla, mutta tätä raporttia varten nämä käytännöt on pyritty yhtenäistämään. Vuoden 2007 otoksessa ei ollut yläikärajaa. Muina vuosina tavoiteperusjoukkona on ollut 15–74-vuotias Manner-Suomen alueella asuva kotitalousväestö. Vuoden 2007 osalta tähän tilastoon otettiin mukaan vain 15–74-vuotiaat.

Tutkimuslomakkeessa on käytetty useita kansainvälisiä mittareita, jonka takia tulokset ovat monelta osin vertailukelpoisia vastaavien kansainvälisten tutkimusten kanssa. Lisäksi tässä tutkimuksessa käytettyä PGSI-mittaria käytetään muissa kotimaisissa väestötutkimuksissa (esim. Terve Suomi) sekä myös useissa sosiaali- ja terveyden-huollon palveluissa Suomessa.

Rahapelien valikoima ja tarjonta muuttuu jatkuvasti: uusia pelejä ja uudenlaisia pelityyppejä tulee markkinoille. Pelitarjonnan muuttumisen takia eri pelityyppien pelaamista on kartoitettu hieman eri tavalla eri vuosina. Ajallisen vertailukelpoisuuden mahdollistamiseksi joitain pelityyppejä on yhdistetty tätä tilastoraporttia varten (liitetaulukko 8). Pelityyppien määrän tarkastelussa on niin ikään hyödynnetty edellä mainittua pelityyppilistaa, jonka lisäksi mukaan on laskettu yksityinen rahapelaaminen ja yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolinen rahapelaaminen. Kyseessä ei siis ole yksittäisten rahapelien määrä. Pelikehittelyn seurauksena myös saman pelityypin piirteet ja ominaisuudet sekä pelaamisen jakelukanava(t), ja näin ollen myös pelien haitallisuus, ovat saattaneet muuttua vuoden 2007 ja 2023 välillä.

Vuonna 2019 ja vuonna 2023 vastaajat saivat ilmoittaa oman rahapelikulutuksensa haluamansa pelaamistiheyden mukaan. Aikaisempina vuosina rahapelikulutusta oli tiedusteltu hieman eri tavalla, minkä vuoksi tässä raportissa rahapelikulutuksesta ei tehdä aikavertailuja muuten kuin vuosien 2019 ja 2023 osalta. Luottamusvälit on esitetty, kun on tarkasteltu rahapelikulutusta jatkuvana muuttujana tai pelikulutuksen kumuloitumista, koska näihin rahapelikulutusmuuttujiin sisältyy paljon epävarmuutta. Vuoden 2019 aineistoissa oli yksi poikkeava havainto, ja se korvattiin saman tutkimuksen toiseksi suurimmalla arvolla. Vuoden 2023 aineistossa korvauksia ei tehty.

Rahapelaamisen motivaatiotekijöitä koskeva kysymys on alun perin yhdysvaltalaiseen tutkimukseen kehitetty kysymys, jota samainen työryhmä on muokannut (Williams, Volberg ym. 2017; Williams, Pekov ym. 2017). Vuonna 2023 motivaatiotekijöistä kysyt-tiin hieman eri tavalla kuin vuonna 2019.

Vuosina 2003–2007 vastaajan oman rahapelaamisen ongelmallisuutta kartoitettiin ainoastaan SOGS-mittarilla (South Oaks Gambling Screen; Lesieur & Blume 1987; 1993). SOGS- ja PGSI-mittareita käytettiin rinnakkain vuosina 2011–2019. Vuodesta 2023 alkaen rahapeliongelman vakavuutta arvioidaan kuitenkin ainoastaan PGSI-mittarilla (Problem Gambling Severity Index; Ferris & Wynne 2001). PGSI-mittari mittaa yhdeksän kysymyksen avulla vakavuudeltaan eri asteista rahapeliongelmaa ja/tai riskialtistapelaamista. Luokittelutarkkuudeltaan PGSI on SOGS:a tiukempi käytettäessä katkaisukohtana kahdeksaa pistettä (Salonen ym. 2014). PGSI mahdollistaa SOGS:a paremman vertailukelpoisuuden kansallisesti ja kansainvälisesti. PGSI soveltuu sekä väestötutkimuksiin että kliinisen työn apuvälineeksi. Aikaisempien vuosien kokemusten perus-teella Suomalaisten rahapelaaminen -tutkimuksen vastaajat keskeyttivät tavallisimmin SOGS:n aikana: SOGS-mittari on pitkä. Toisesta ongelmamittarista piti luopua myös siksi, ettei se vaikuta siten kielteisesti vastausaktiivisuuteen.

PGSI:n pisteytyksistä on esitetty alkuperäisen (Ferris & Wynne 2001) lisäksi vaihtoehtoisia luokittelutapoja (Currie ym. 2010, Stone ym. 2015). Tilastoraportin liitetaulukoissa 20–27 esitetään luvut, joita on mahdollista hyödyntää useampiin luokitteluvaihto-ehtoihin. Tilastoraportissa PGSI-mittarin tulokset on kuitenkin raportoitu ensisijaisesti alkuperäisen pisteytystavan mukaan (Ferris & Wynne 2001). Tämän ratkaisun taustalla on THL:n kesällä 2022 toteuttama kansainvälinen sidosryhmäkysely, jonka perusteella alkuperäistä pisteytystapaa suositaan kansainvälisesti erityisesti vertailukelpoisuuden takaamiseksi.

Vuonna 2023 rahapelihaittojen mittaamisessa hyödynnettiin Australiassa kehitetyn Harms Checklist -mittarin lyhyitä versioita, joita on käytetty aiemmin muun muassa THL:n Rahapelikysely -väestötutkimuksessa. SGHS-10 sisältää kymmenen erityyppistä rahapelaamisen kielteistä seurausta: taloudelliset haitat (5 kpl), tunnetason haitat (4 kpl) ja ihmissuhdehaitat (1 kpl) (Browne ym. 2018). Kymmenen kysymystä sisältävän SGHS-10-mittari soveltuu rahapelihaittojen tunnistamiseen, myös henkilöillä, jotka pelaavat alhaisen riskin tasolla (Boyle et al. 2022). 18 kysymystä sisältävä SGHS-18 soveltuu tilanteisiin, joissa haittoja halutaan tarkastella helposti täytettävällä mittarilla, mutta hieman monipuolisemmin (Latvala ym. 2021). SGHS-18 kartoittaa taloudellisia haittoja (3 kpl), työhön ja opiskeluun liittyviä haittoja (3 kpl), terveyshaittoja (3 kpl), tunnetason haittoja (3 kpl), ihmissuhdehaittoja (3 kpl) ja muita haittoja (3 kpl). Edellä mainitut haittakategoriat ovat samat mitä alkuperäisessä 72 eri haittaa sisältävässä Harms Checklist-mittarissa (Browne ym. 2016; Langham ym. 2016; Li ym. 2016). Nämä rahapelihaittoja koskevat kysymykset kysyttiin vain verkko- ja postikyselyyn vastanneilta.

Tarkasteltaessa ongelmallisen pelaamisen yleisyyttä läheisnäkökulmasta, kyseessä on vastaajan oma näkemys läheisensä rahapelaamisesta. Jo vuosia käytössä olleissa kysymyksissä tarkastelun aikajännettä ei ole määritelty, joten ne vastaukset heijastelevat enemmänkin koko elämänmittaista aikajännettä. Vuonna 2023 lomakkeeseen lisättiin kuitenkin tarkentava kysymys, jolla arvioidaan tilannetta 12 viime kuukauden ajalta. Ongelman yleisyysluvut läheisnäkökulmasta eivät ole vertailukelpoisia 12 kuu-kauden aikajänteellä arvioituun esiintyvyyteen ja/tai vastaajan oman peliongelman yleisyyteen (PGSI). Läheisen henkilön, joko perheenjäsenen tai muutoin pelaajalle läheisen henkilön, kokemat haitat ovat usein samantyyppisiä kuin pelaajaan itsensä kokemat haitat (Li ym. 2016).

Rahapelaamiseen liittyviä asenteita tarkasteltiin Attitudes Towards Gambling Scale -mittarilla (ATGS-8; Orford ym. 2009; Wardle ym. 2011). Väittämien vastausasteikko oli 1‒5 (1 = täysin samaa mieltä, 5 = täysin eri mieltä). Summapisteitä varten puolet väittämistä käännettiin (taulukko 43; väittämät 1, 4, 6 ja 7). Pisteiden pohjalta laskettiin summapisteet, joiden mahdollinen minimi oli kahdeksan pistettä ja maksimi 40 pistettä. Summapisteet laskettiin vain henkilöille, jotka olivat vastanneet jokaiseen kahdeksaan kysymykseen. Puuttuvia arvoja ei korvattu. Näin ollen vastaukset jäivät puuttumaan 648 henkilöltä vuonna 2011, 259 henkilöltä vuonna 2015 ja 275 henkilöltä vuonna 2019 ja 224 henkilöltä vuonna 2023. Summapisteiden perusteella kielteisen ja myönteisen suhtautumisen raja-arvo oli keskipiste eli 24: alle 24 pistettä kuvaa kielteistä asennetta, 24 pistettä neutraalia asennetta ja yli 24 pistettä myönteistä asennetta (Wardle ym. 2011). ATGS-8-mittari on osoittautunut sisäisesti johdonmukaiseksi suomalaisissa tutkimuksissa: alfa-arvo on 0,71–0,73 (Salonen, Castrén, Raisamo ym. 2014; Salonen, Alho & Castrén 2017).

Lisäksi yksittäisten mielipidekysymysten avulla on pyritty kartoittamaan ja seuraa-maan ajankohtaisia aiheita. Tämän takia osa yksittäisistä mielipidekysymyksistä on kysytty kaikkina tutkimusvuosina ja osa vain tiettyinä vuosina. Keskeisimmät kysymykset on pyritty pitämään jokseenkin samoina tiedonkeruusta toiseen. 

Tutkimuslomakkeessa tiedusteltiin myös vastaajan hyvinvointiin ja elämäntapoihin liittyviä kysymyksiä, joita ei ole raportoitu tässä tilastoraportissa. Psyykkistä kuormittuneisuutta mitattiin viisi kysymystä sisältävällä Mental Health Inventory -mittarilla (MHI-5; Berwick ym. 1991). MHI-5 mittaa hermostuneisuutta, alakuloisuutta ja surumielisyyttä sekä rauhallisuutta ja onnellisuutta. Vastaajan yksinäisyyttä mitattiin yksittäisellä kysymyksellä. Alkoholinkulutusta mitattiin kolme kysymystä sisältävällä Alcohol Use Disorders Identification Test -mittarilla (AUDIT-C; Seppä 2010).  AUDIT-C mittaa juomisen useutta, kertamääriä ja sitä, kuinka usein juo runsaasti eli kuusi tai useampia annoksia kerralla. Digipelaamisen ongelmallisuutta tiedusteltiin käyttämällä seitsemän kysymyksen Gaming Addiction Scale -mittaria (GAS-7, Lemmens ym. 2009) ja sen suomenkielistä versiota (Männikkö ym. 2015). Kyseinen mittari perustuu DSM-tautiluokituksen riippuvuuskriteeristöön. GAS mittaa riippuvuuden ulottuvuuksia: kärsimättömyyttä, toleranssia, mielialan muuttumista, uusiutumista, vieroitusoireita, konflikteja ja digipelaamisen aiheuttamia ongelmia. Vastaajan omaa näkemystä digipelaamisen ongelmallisuudesta tarkasteltiin vuosina 2011, 2015, 2019 ja 2023 myös yksittäisellä kysymyksellä.

Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Suomalaisten rahapelaaminen -väestötutkimuksen toteuttamista on ohjannut ajallisen vertailukelpoisuuden säilyttäminen ja keskeisten indikaattorien osalta muutosten tarkastelu ajassa. Keskeiset indikaattorit liittyvät rahapelaamiseen (pelityypit, rahapelaamisen useus jne.), rahapeliongelman yleisyyteen sekä rahapelaamiseen liittyviin mielipiteisiin. Toisaalta tutkimuksen avulla pyritään myös seuraamaan ja kartoittamaan ajankohtaisia tutkimusteemoja sekä pysymään mukana rahapelitarjonnan, pelaamisen tapojen ja toimintaympäristöjen kehityksessä sekä myös tutkimusmenetelmien kehityksessä. Kysymysten muotoiluun on kuitenkin tehty parannuksia ja niitä on ajanmukaistettu muun muassa rahapelitarjonnan ja havaittujen haasteiden mukaan.  
 

Laatuselosteen taulukot löytyvät tilastoraportista: Suomalaisten rahapelaaminen 2023

Päivitetty:

Suomalaisten rahapelaaminen 2023 
Tilaston kotisivu