Suomalaisten alkoholinkäyttötavat

Laatuseloste 

Tilastotietojen relevanssi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) julkaisema suomalaisten alkoholinkäyttötavat -tilasto kuvaa suomalaisten alkoholin käyttötapoja sekä itse koettuja haittavaikutuksia alkoholin käytöstä. Tilasto tuotetaan otokseen perustuvana laajana haastattelututkimuksena (Juomatapatutkimus). Lisäksi tietoja on verrattu THL:n postikyselyiden aineistosarjasta (Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus ATH, FinSote-tutkimus sekä Terve Suomi -tutkimuksen postikyselyosuus) saataviin indikaattoritietoihin.

Kansallisen tason luotettavin tieto alkoholin kokonaiskulutuksen muutoksista vuositasolla perustuu Alkoholijuomien kulutus -tilastoon. Myyntitietoihin pohjautuvista tilastoista ei kuitenkaan saada tietoa käyttötavoista tai väestöryhmien kulutuseroista. Suomalaisten alkoholinkäyttötavat -tilasto vastaa erityisesti näihin kysymyksiin. Tilaston aiheita ovat raittiuden yleisyys, alkoholinkäytön ja humalakulutuksen useus, riskikulutus, kerralla juodut annosmäärät sekä alkoholinkäytön seuraukset.

Tietoja käyttävät erityisesti alkoholikysymysten parissa työtä tekevät päättäjät, virkamiehet, terveydenhuolto- ja sosiaalialan ammattilaiset sekä tutkijat ja media. Tietoja käytetään erityisesti kansallisen tason alkoholipolitiikassa, alkoholihaittojen ehkäisyssä ja hoidon tarpeiden kehittämisessä, suunnittelussa, seurannassa ja tutkimuksessa.

Tämän tilaston lisäksi tietoja suomalaisten alkoholinkäytöstä löytyy myös THL:n muista tilastoista, joita on kerätty THL:n verkkosivuille ja kootusti Päihdetilastollisesta vuosikirjasta. Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanettiin (sotkanet.fi) on koottu eri tietolähteistä alkoholinkäytön indikaattoreita koko maassa ja aluetasolla. Alaikäisten päihteidenkäytöstä saa tarkempaa tietoa myös esimerkiksi THL:n Suomessa toteuttamasta eurooppalaisesta koululaistutkimuksesta nuorten päihteidenkäytöstä (ESPAD) sekä Kouluterveyskyselystä.

Alkoholijuomien kulutus -tilasto
Päihteet ja riippuvuudet 
Päihdetilastollinen vuosikirja
Eurooppalainen koululaistutkimus ESPAD 
Sotkanet 
Kouluterveyskysely

Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Tilaston tiedot perustuvat noin kahdeksan vuoden välein tehtävään Juomatapatutkimukseen. Juomatapatutkimus on toteutettu erillistutkimuksina kasvokkaisina haastatteluina vuosina 1968, 1976, 1984, 1992, 2000, 2008 ja 2016 sekä puhelinhaastatteluina Terve Suomi -terveystarkastustutkimuksen alaotokselle vuonna 2023.

Tutkimuksen kohderyhmä olivat Manner-Suomen asukkaat. Ikärajaus oli 15–69 vuotta (edellisen vuoden lopussa määriteltynä ) vuosina 1968–2008, 15–79 vuotta vuonna 2016 ja 20–79 vuotta vuonna 2023.

Vuonna 2023 Juomatapatutkimuksen otos oli 50 prosenttia Terve Suomi -tutkimuksen terveystarkastukseen arvotuista 20–79-vuotiaista henkilöistä (n=4606). Kun ylipeittona poistettiin kuolleet, netto-otos oli 4587. Terve Suomen otanta-asetelma oli sama kuin Terve 2000-perinteessä. Noin 230 Manner-Suomen terveyskeskuspiiristä on alun perin poimittu mukaan 80, joista mukana oli vuonna 2023 50 tutkimuspaikkakuntaa: 15 suurta kaupunkia otostodennäköisyydellä 1 ja 35 pienempää kaupunkia (jotka ovat osa-otos aiemmilla kierroksilla käytetyistä 65 pienemmästä kaupungista) niin että niiden poimintatodennäköisyys on ollut suhteessa väkilukuun.

Vuosina 2000–2016 otos oli yksinkertainen satunnaisotos Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaisesta Manner-Suomen väestöstä, pois lukien laitosväestö. Vuosina 1968 ja 1976 käytettiin kaksivaiheista ryvästettyä vyöhykeotantaa. Ensimmäisessä vaiheessa arvottiin tutkimuspaikkakunnat, jotka oli järjestetty teollistuneisuusasteen mukaan, sen jälkeen arvottiin lähekkäisiä äänestysalueita ja niiden sisältä vastaajia. Vuosina 1984 ja 1992 äänestysalueiden arvonta jätettiin pois. Otantojen toisessa vaiheessa valittiin vastaajat kunnista menetelmillä, joissa oli vähäisiä eroja vuosien välillä.

Vuosina 1968–1992 tiedonkeruun toteutti Alkon organisaatio käyntihaastatteluina syksyllä, niin että haastattelijat koulutettiin Alkon henkilöstöstä ja tiedot tallennettiin paperilomakkeilta. Vuosina 2000–2016 Tilastokeskuksen haastattelijat keräsivät aineiston käyntihaastatteluina syksyllä tietokoneavusteisesti. Syksyn haastattelut ovat ajoittuneet syyskuusta marraskuuhun. Vuonna 2023 haastattelut tehtiin osana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Terve Suomi -terveystarkastustutkimusta keväällä (26.1.–15.6.2023). Juomatapahaastattelut toteutettiin joko puhelimitse tai Teams-alustalla. Kaikkien eri vuosien haastatteluissa haastateltavat ovat nähneet vastausvaihtoehdot edessään tekstinä niin kutsuttujen vastauskorttien avulla.  Vuoteen 2016 asti haastattelut kestivät vajaan tunnin, ja vuonna 2023 noin puoli tuntia.

Tarkemmat yksityiskohdat otosten poimintatavasta ja aineistojen keruusta löytyvät vuoden 2023 osalta Terve Suomen lyhyestä menetelmäkuvauksesta. Vuoden 2016 osalta on julkaistu erillinen menetelmäkuvaus, jossa on myös tarkempaa tietoa kulutuksen mittaamisesta Juomatapatutkimuksissa . Muiden vuosien osalta tietoa löytyy Suomi juo -kirjasta .

Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Satunnaisten virheiden kuten tallennusvirheiden lisäksi otospohjaisiin haastattelututkimuksiin liittyy kahdentyyppisiä virhelähteitä. Ensinnäkin haastateltujen ihmisten joukko ei välttämättä muodosta edustavaa otosta alkuperäisestä tarkoitetusta kohdeväestöstä. Toiseksi haastateltujen vastaukset ovat itse ilmoitettuja arvioita kysytyistä asioista, eivätkä ne välttämättä anna virheetöntä kuvaa vastaajien käyttäytymisestä.

Satunnaisia virheitä on pyritty vähentämään monin tavoin. Tietojen keruun päätteeksi tiedot tarkistetaan mahdollisten virheiden, puutteiden ja epäloogisuuksien havaitsemiseksi. Muodostettuja tilastoja verrataan edellisen tiedonkeruun vastaaviin tietoihin. Epäselvät tiedot tarkistetaan ja korjataan mahdollisuuksien mukaan. Kaikkien vuosien tiedot on tallennettu sähköiseen tietokantaan.

Otos on poimittu väestörekisteristä, joka sisältää Suomen asukkaat varsin kattavasti, joten poimitun otoksen voi olettaa edustavan väestöä hyvin. Ahvenanmaa joudutaan kuitenkin käytännön syistä rajaamaan käyntipohjaisten tutkimusten kuten Terve Suomen terveystarkastustutkimuksen ulkopuolelle. Vuonna 2023 vastaajia oli 2 643 ja vastausprosentti oli 58 (ks. muut vuodet liitetaulukosta 8). Paljon alkoholia käyttävien tiedetään osallistuvan muita harvemmin tutkimuksiin. Vastausaktiivisuuden lasku vuosikymmenien myötä saattaa siksi vaikuttaa myös saatuihin tuloksiin. Kunakin vuonna vastaajajoukko on tuloksia raportoitaessa korjattu painottamalla vastaamaan perusjoukkoa siten, että painot on laskettu huomioiden ikä, sukupuoli ja alue. Tämä ei kuitenkaan korjaa vastausten vinoumaa silloin, jos samoilla ominaisuuksilla varustetut vastaajat (esimerkiksi pääkaupunkiseudun nuoret miehet) käyttävät alkoholia eri tavalla kuin samoilla ominaisuuksilla varustetut ihmiset, jotka jättävät vastaamatta.

Kyselytietojen tiedetään aliarvioivan erilaisia kulutustietoja, oli sitten kyseessä alkoholinkäyttö tai jokin muu kulutus kuten ruoka-aineiden kulutus. Tämä voi johtua yhtäältä tahallisesta aliraportoinnista esimerkiksi häveliäisyyssyistä ja toisaalta tahattomasta aliraportoimisesta esimerkiksi muistamiseen liittyvien vaikeuksien vuoksi.

Haastattelutietojen kattavuutta Juomatapatutkimuksessa on arvioitu liitetaulukossa 8 vertaamalla haastattelutietojen mukaista väestön alkoholin keskikulutusta myyntitilastojen ja tilastoimattoman alkoholinkulutuksen mukaiseen keskimääräiseen kulutukseen. Niinä vuosina, kun kattavuusprosentti on muita vuosia alempi, myös alkoholinkäytön muut tunnusluvut voivat aliarvioida todellista ilmiötä muita vuosia enemmän.

Juomatapatutkimuksissa on vuodesta 2000 alkaen ollut käytössä kaksi tapaa arvioida alkoholinkulutuksen keskimääräistä tasoa – edeltävän viikon yksittäisten juomiskertojen läpikäyntiin perustuva viikkokulutusarvio sekä portaittaisen juomistiheyden GF-mittari. Tässä tilastoraportissa on käytetty jälkimmäistä, ja sen kattavuus on hieman viikkoarviota parempi. Vuosina 2016 ja 2023 GF-mittarin kattavuus oli 33 ja 36 prosenttia.

Viikkokulutusarviolla voidaan tehdä kattavuusprosenttien pidempää aikavertailua Juomatapatutkimuksen tiedonkeruissa. Juomatapatutkimusten kattavuus on ollut keskimäärin 38 prosenttia. Vuosina 2016 ja 2023 tämän mittarin kattavuus oli 30 prosenttia. Keskimääräistä parempaan kattavuuteen on päästy vuosina ennen vuotta 2000 tehdyissä Juomatapatutkimuksissa. Juomatapatutkimusten kattavuusprosentit ovat kansainvälisessä vertailussa melko alhaisia mutta eivät poikkeuksellisia (Moska-lewicz ym. 2017, s. 109).

Alkoholin riskikäyttöä mittaavan AUDIT-C mittarin sekä AUDIT-C:n kolmannen kysymyksen (humalahakuinen alkoholinkäyttö) tuloksien muuttumista ajassa voitiin verrata yhtäältä Juomatapatutkimuksissa ja toisaalta THL:n säännöllisissä postikyselyissä 2000-luvulla (näistä viimeisin oli Terve Suomen postikyselyosuus vuonna 2022). Vertailu on raportoitu tilastoraportin kuvioissa 9 ja 10. Vertailun perusteella Juomatapatutkimuksen tiedonkeruun metodimuutos ei näyttäisi suuresti vaikuttaneen alkoholin käytöstä saatuihin tuloksiin.

Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Juomatapatutkimuksesta saadaan tietoa suomalaisten alkoholinkäyttötavoista noin kahdeksan vuoden välein. Kahden viimeisimmän kierroksen eli vuosien 2016 ja 2023 väli oli seitsemän vuotta. Vuosittaiseen monitorointiin käytetään Suomessa muun muassa virallisia kulutustilastoja ja Sotkanet.fi -sivuille koottavaa väestökyselypohjaista indikaattoritietoa. Juomatavat ja juomiskulttuuri muuttuvat kuitenkin hitaasti, minkä takia tämä perusteellisempi juomatapojen kartoitus voidaan tehdä harvemmin.

Ensimmäiset aineiston tiedot julkaistaan noin puoli vuotta tiedonkeruun päättymisen jälkeen. 

Alkoholijuomien kulutus

Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys

Ensimmäiseksi Juomatapatutkimuksen tietoja suomalaisten juomatavoista julkaistaan tässä tilastoraportissa.  Aineistoa käytetään tämän lisäksi myöhemmin myös kattavamman raportin sekä erillisartikkeleiden tuottamiseen.

Tilastojen vertailukelpoisuus

Suomalaisten juomatavoista on saatavilla Juomatapatutkimukseen pohjautuvaa tietoa noin kahdeksan vuoden välein vuodesta 1968 alkaen. Vertailukelpoisuutta on käsitelty yllä kohdassa Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus.

Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Katso myös alla kohta Vuoden 2023 tilastoa koskevat erityiskysymykset.

Tuloksia raportoitaessa on pyritty käyttämään vakiintuneita käsitteitä ja luokituksia.

Juomatapatutkimuksen lomakkeessa on pysyviä ja vaihtuvia osia. Vuodesta 1968 asti pysyneitä osia ovat olleet muun muassa alkoholinkulutuksen useutta mittaava kysymys ja niin kutsuttu käyttökertakartoitus, jossa on kartoitettu muutama vastaajien haastattelua edeltävä alkoholinkäyttökerta, ja josta voidaan johtaa monipuolisesti erilaisia alkoholinkäytön ja humalajuomisen määrään ja useuteen sekä alkoholinkäytön tilanteisiin liittyviä muuttujia. Niin kutsuttu GF-mittari (graduated frequency), jossa kysytään erilaisten alkoholin kerralla käytettävien annosmäärien useutta (1–2 annosta kerralla, 3–4 annosta, 5–7, 8–12, 13–17 ja 18+ annosta), on ollut mukana vuodesta 2000 alkaen, ja niin kutsuttu AUDIT-riskimittari vuodesta 1992 lähtien.

Vuoden 2023 tilastoa koskevat erityiskysymykset

Vuoden 2023 tiedonkeruumenetelmä poikkeaa aikaisemmista monessa suhteessa. Ensinnäkin tiedonkeruun konteksti oli erilainen. Aiemmat tiedonkeruut ovat olleet alkoholin käyttöön keskittyviä erillistutkimuksia, joiden kesto oli vajaan tunnin. Vuoden 2023 tutkimus toteutettiin yleisemmän terveystarkastustutkimuksen syventävänä modulina, niin että puolet terveystarkastusotoksen 20–79-vuotiaista oli arvottu myös Juomatapatutkimuksen otokseen. Terveystarkastus kesti noin puolitoista tuntia ja juomatapaosio tehtiin puhelinhaastatteluna pääsääntöisesti terveystarkastuksen jälkeen, ja sen kesto oli noin puoli tuntia (haastateltava sai kieltäytyä haluamistaan osioista). Tällä voi olla vaikutusta sekä siihen, ketkä valikoituvat mukaan tutkimukseen tai siitä pois, että siihen, kuinka voimakkaita vastaamiseen liittyviä vinoumia osallistujilla on. Toiseksi uusin tiedonkeruu tapahtui puhelimitse tai etäyhteydellä ilman vi-deoyhteyttä, millä myös voi olla erilainen vaikutus vastauksia koskeviin vinoumiin kuin kasvotusten tehtävissä haastatteluissa. Kolmanneksi uusin tiedonkeruu tehtiin kevätkaudella, kun aiemmin se on tapahtunut syyskaudella pääasiallisesti ennen pikkujouluaikaa. Syksy on neutraalimpaa aikaa alkoholinkäytön osalta. Keväällä pääsiäinen, vappu ja erilaiset päättäjäiset ja valmistujaiset lisäävät suomalaisten alkoholin käyttöä. Periaatteessa lomakkeen kysymykset kartoittavat edeltävän 12 kuukauden alkoholinkäyttöä, mutta on todennäköistä, että annettaviin vastauksiin vaikuttaa edeltävien viikkojen alkoholinkäyttö enemmän kuin ajallisesti kauempana olevat viikot.

Tehtyjen vertailujen mukaan tiedonkeruun menetelmämuutoksella ei kuitenkaan ollut suurta vaikutusta tuloksiin (kts. tarkemmin yllä Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus).

Päivitetty: