Laaturaportti: Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen lukioissa – TEA

Tilaston laaturaportissa arvioidaan tilaston luotettavuutta ja sopivuutta eri käyttötarkoituksiin. Laaturaportissa noudatetaan Suomen virallisen tilaston (SVT) suosituksia.

Tällä sivulla

Yleiskuvaus

Tilaston kuvaus

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen keräämä Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen lukioissa -aineisto kuvaa hyvinvointia, terveyttä sekä yhteisöllistä toimintakulttuuria edistävää toimintaa lukioissa.

Kokonaisuus on osa Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmää (TEAviisari), joka on kehitetty yhteistyössä terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), sosiaali- ja terveysministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen kanssa. Vertailutietojärjestelmä tekee näkyväksi kuntien ja hyvinvointialueiden tekemän työn asukkaidensa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi seitsemällä eri toimialalla. Lukiokoulutuksen lisäksi palvelussa on vertailutiedot terveydenedistämisaktiivisuudesta (TEA) ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa, perusopetuksessa, liikunnassa, kuntien strategisessa johtamisessa, kulttuurissa ja hyvinvointialueiden toiminnassa.

Tilasto kerätään parillisina vuosina, vuodesta 2012 alkaen. Tämän tilaston tiedot on kerätty vuonna 2024. Tiedonkeruun esitutkimus tehtiin vuonna 2008. Tiedonkeruun tiedot kuvaavat lähtökohtaisesti tiedonkeruuhetkeä. Joitakin tietoja on välttämätöntä kerätä edelliseltä lukuvuodelta, kuten toteutuneita voimavaroja ja opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden seurantaa kuvaavia tietoja. Tiedonkeruu tehdään yhteistyössä Opetushallituksen ja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Asiantuntijaryhmässä on mukana myös oppilaitosten edustajia. Tiedonkeruun valmistelussa asiantuntijatyöryhmä käy läpi edellisen tiedonkeruun sisällöt ja uudelleen arvioi sekä pisteyttää yksittäiset kysymykset. Lisäksi oppilaitoksilta saadut palautteet huomioidaan.

Relevanssi

Tulosten avulla tuetaan laaja-alaisen hyvinvointitiedon hyödyntämistä oppilaitosten arjessa ja opiskeluhuollon toiminnan johtamisessa. Tiedonkeruiden tuloksia on hyödynnetty valtakunnallisesti mm. elokuussa 2014 voimaan tulleen oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013) valmistelussa sekä opiskeluhuollon ja opiskeluhuoltopalvelujen kehittämisessä. Tietojen avulla koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset voivat kehittää ja arvioida lukioidensa toimintaa suhteessa koko maahan tai toisiin oppilaitoksiin. Tiedot on tarkoitettu oppilaitosten rehtoreille ja opiskeluhuoltoryhmille, opiskeluhuoltopalveluja järjestäville tahoille, kuntien ja kaupunkien viranomaisille, kansallisille ja alueellisille viranomaisille sekä suunnittelijoille ja tutkijoille.

Tilaston tietosisältö

Tilaston kohdejoukkona ovat Manner-Suomen lukiot. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen lukioissa -kokonaisuus jakaantuu seitsemään eri ulottuvuuteen eli sitoutumiseen, johtamiseen, seurantaan ja tarveanalyysiin, voimavaroihin, yhteisiin käytäntöihin, osallisuuteen ja muihin ydintoimintoihin.

  • Sitoutuminen kuvaa mm. missä määrin lukion opettajakokouksessa on käsitelty opiskelijoiden hyvinvointiin ja terveyteen liittyvien tiedonkeruiden tuloksia ja päätetty niiden perusteella toimenpiteistä. 
  • Johtaminen kuvaa mm. opiskeluhuoltoryhmän toimintaa, poissaolojen seurantaa ja oppilaitoksen opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä yhteisön hyvinvoinnin tarkastuksen ajankohtaa. 
  • Seuranta ja tarveanalyysi kuvaa mm. koulukiusaamisen, häirintä- ja ongelmatilanteiden, tupakoinnin ja päihteidenkäytön sekä kurinpitotoimien seurantaa. 
  • Voimavarat kuvaa mm. opiskeluhuoltopalveluiden henkilöstömitoitusta.
  • Yhteiset käytännöt kuvaa mm. päihteiden käytön ehkäisyä ja tupakkatuotteiden käyttöön puuttumista. 
  • Osallisuus kuvaa mm. opiskelijoiden ja vanhempien/huoltajien vaikuttamismahdollisuuksia sekä kodin ja oppilaitoksen yhteistyötä. 
  • Muut ydintoiminnat kuvaa opiskelupäivän liikuntaa lisääviä toimenpiteitä.

Tilastoprosessi

Lähdeaineistot 

THL kokoaa hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen lukioissa -kokonaisuuteen tarvittavat tiedot suoraan lukioista. Yhteensä indikaattoreita vuonna 2024 on 92. Tiedot kuvaavat terveydenedistämisaktiivisuuden seitsemää ulottuvuutta eli sitoutumista, johtamista, seurantaa ja tarveanalyysia, voimavaroja, yhteisiä käytäntöjä, osallisuutta ja muita ydintoimintoja. Ulottuvuuskohtaiset pistemäärät on saatu pisteyttämällä lukion toimintaa kuvaavat tosiasialuonteiset tiedot suhteessa lainsäädäntöön, suosituksiin ja hyviin käytäntöihin. Kokonaispistemäärä on ulottuvuuksia kuvaavien pistemäärien keskiarvo. Indikaattorit on pisteytetty asteikolla 0–100. Pistemäärä kuvaa, miten hyvin hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen toteutuu lukioissa. Pistemäärä 100 tarkoittaa, että toiminta on kaikilta osin hyvän käytännön ja hyvän laadun mukaista. 

Esimerkki indikaattorin pisteytyksestä:

Kysymys 17. Seurataanko lukiossa suunnitelmallisesti terveydenhoitajan tai lääkärin hoitoa vaatineiden tapaturmien lukumäärää?

Lukion sisätiloissa tai ulkoalueilla: 

Ei tietoa (0 pistettä) 
Ei seurata (0 pistettä) 
Seurataan (50 pistettä) 
Seurataan ja tehdään yhteenveto (100 pistettä) 

Koulu- tai muulla siirtymismatkalla: 

Ei tietoa (0 pistettä) 
Ei seurata (0 pistettä) 
Seurataan (50 pistettä) 
Seurataan ja tehdään yhteenveto (100 pistettä)

Kuntakohtainen pistemäärä on kunnan alueella sijaitsevien lukioiden opiskelijamäärällä painotettu keskiarvo ja alueiden pistemäärä on kuntakohtaisten tietojen väestömäärällä painotettu keskiarvo. Kuntakohtainen pistemäärä lasketaan, jos vähintään puolet kunnan lukioista on toimittanut tietonsa. Jos kunnassa on vähemmän kuin kolme lukiota, niin kaikilta vastanneilta lukioilta pitää olla lupa tietojen julkaisemiseen, jotta kunnan pistemäärä voidaan julkaista.

Tiedonkeruumenetelmä

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen lukioissa -tiedonkeruu toteutetaan syksyisin, kahden vuoden välein parillisina vuosina. Tiedonkeruulomake lähetetään sähköisenä kaikkiin nuorten lukiokoulutusta antaviin oppilaitoksiin rehtorille osoitettuna. Tiedot pyydetään kokoamaan yhteistyössä opiskeluhuoltoryhmän kanssa. Tietojen toimittamisesta muistutetaan kahdesti sähköpostilla. Tarvittaessa vastaamattomiin oppilaitoksiin ollaan yhteydessä puhelimitse.

Tietojen validointi 

Vuonna 2024 tiedot kokosi pääsääntöisesti rehtori yhdessä opiskeluhuoltopalvelujen henkilöstön (79 %) tai opiskeluhuoltoryhmän (67 %) kanssa. Rehtori yksin tai toimistohenkilöstön kanssa vastasi 40 prosenttia lukioista ja 74 prosentissa lukioista rehtori oli valmistellut vastauksen yhdessä opetushenkilöstön edustajien kanssa. Ohjeena oli, että lomake tulisi täyttää yhteistyössä opiskeluhuoltoryhmän kanssa. 

Vuonna 2024 aineiston laadun ja luotettavuuden kehittämiseksi lukioiden opiskeluhuoltopalvelujen henkilöstön eli terveydenhoitajien, lääkäreiden, psykologien ja kuraattoreiden henkilöstövoimavaroja kartoittavan kysymyksen tiedot (yhteensä 4 indikaattoria) tarkistettiin ja käytiin läpi systemaattisesti. 

Laadunvarmistukseen valittiin numeeriset, työpanoksia mittaavat indikaattorit. Ilmoitetuista tiedoista laskettiin kunkin ammattihenkilön työpanosta kuvaavat tunnusluvut. Tiedot tarkistettiin lähettämällä tiedonkeruun yhdyshenkilöille lukiokohtaiset tunnusluvut sähköpostilla ja pyydettiin heitä tarkistamaan tiedot yhdessä opiskeluhuoltopalvelujen henkilöstön kanssa. 

Tiedot lähetettiin tarkistettaviksi kaikkiin lukioihin. Erityisesti lukioita pyydettiin kiinnittämään huomiota lukuihin, joissa ilmoitettu resurssi oli yli kaksinkertainen suosituksiin tai lainsäädäntöön nähden. Nämä luvut olivat korostettu tarkistettavaksi lähetetyssä tiedostossa punaisella värillä. Lukioiden oli tässä yhteydessä mahdollista korjata myös lukion opiskelijamäärää. Tietoja tarkensi yhteensä 55 lukiota. Näistä neljä lukiota ilmoitti, että tarkistettaviksi lähetetyt tiedot ovat oikein ja loput 51 lukiota korjasi tai täydensi tietojaan. Opiskeluhuoltopalvelujen tunnusluvuista 116 muuttui tarkistuksen yhteydessä.

Tiedon käsittely

Julkaistavan tilastotiedon laatu varmennetaan mm. jokaisen tiedonkeruun yhteydessä tehtävällä auditoinnilla ks. kohta ”Tietojen validointi”.

Tiedon revisioituminen

Tämä tilasto perustuu tiedonkeruuseen, jossa kerätyt tiedot on saatu kokonaisuudessaan kerralla eivätkä tiedot pääosin täydenny myöhemmin. Yksittäisen lukion tietoja voidaan tarvittaessa päivittää takautuvasti.

Tilaston laadun tarkastelu

Tarkkuus ja luotettavuus

Tilaston tiedot pohjautuvat lukioiden ilmoittamiin tosiasialuonteisiin, objektiivisiin tietoihin. Lomakkeella kerättävät lukion toimintaa kuvaavat tiedot olivat sellaisia, jotka jokaisen lukion olisi pitänyt olla mahdollista toimittaa tiedonkeruuta varten. TEAviisarissa hyödynnettävistä yksittäisistä tiedoista (92 kpl) kattavan vastauksen (ts. ei yhtään puuttuvaa tietoa) antoi 178 lukiota. Alle 5 prosenttia puuttuvia tietoja oli 96 prosentissa vastauksista. Yksi lomake jouduttiin hylkäämään, koska tiedoista puuttui yli puolet. 

Vuonna 2024 aineiston laadun ja luotettavuuden kehittämiseksi lukioiden opiskeluhuoltopalvelujen henkilöstön eli terveydenhoitajien, lääkäreiden, psykologien ja kuraattoreiden henkilöstövoimavaroja kartoittavan kysymyksen tiedot (yhteensä 4 indikaattoria) tarkistettiin ja käytiin läpi systemaattisesti. (ks. kohta "Tietojen validointi")

Oikea-aikaisuus ja täsmällisyys 

Tiedot hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä lukioissa kerätään parillisten vuosien syksyllä (loka-joulukuu). Kysymyskohtaiset perusjakaumat julkaistaan perustaulukoissa seuraavan vuoden huhtikuussa lukion opiskelijamäärän ja opetuskielen, tilastollisen kuntaryhmityksen, aluehallintoviraston alueen ja hyvinvointialuejaon mukaan. 

Lukiokohtaiset tiedot niiden lukioiden osalta, jotka ovat antaneet luvan tulosten julkaisemiseen, sekä kuntakohtaiset tiedot raportoidaan pisteytettyinä toukokuussa TEAviisarissa. Tiedot esitetään valmiiksi analysoituina ja toiminnan suunnittelun, johtamisen ja arvioinnin kannalta hyödyllisinä visuaalisina graafeina. TEAviisari näyttää kokonaiskuvan sekä auttaa löytämään lukion toiminnan keskeiset vahvuudet ja kehittämistarpeet.

Johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus

Vuonna 2024 tietonsa toimitti 345 lukiota (97 % kaikista Manner-Suomen lukioista). Tiedot kattavat 98 prosenttia (222) kunnista, joiden alueella järjestetään lukiokoulutusta. Kaikki lukiot (100 %) toimittivat tietonsa seuraavilta hyvinvointialueilta: Etelä-Karjala, Etelä-Pohjanmaa, Etelä-Savo, Itä-Uusimaa, Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Keski-Uusimaa, Kymenlaakso, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Savo, Päijät-Häme, Satakunta, Vantaa-Kerava ja Varsinais-Suomi. Vastausaktiivisuudeltaan matalin hyvinvointialue oli Kanta-Häme (78 % lukioista). Yli 400 opiskelijan lukioista vastauksen toimitti 99 prosenttia ja alle 100 opiskelijan lukioista 98 prosenttia. Tietonsa toimittaneet lukiot kattoivat 98 prosenttia koko maan opiskelijamäärästä. Lukiokohtaiset tiedot julkaistaan vain lukion johdon suostumuksella. Luvan lukiokohtaisten tulosten esittämiseen TEAviisarissa antoi 79 prosenttia vastanneista.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen lukioissa -aineisto on kerätty vuosina 2012, 2014, 2016, 2018, 2020, 2022 ja 2024. Tietosisältöön on kehitetty uusia indikaattoreita ja myös tehty pieniä muutoksia. Keskeinen tietosisältö, yhteensä 42 indikaattoria on pysynyt samana vuodesta 2012. Vuonna 2024 indikaattoreita oli yhteensä 92, joista 86 oli käytössä myös vuonna 2022. Vuonna 2024 samoja indikaattoreita kuin vuonna 2022 oli ulottuvuuksittain seuraavasti: sitoutuminen 4 (4 samoja kuin vuonna 2022), johtaminen 11/11, seuranta ja tarveanalyysi 36/36, voimavarat 4/4, yhteiset käytännöt 7/11, osallisuus 19/20, muut ydintoiminnat 5/6.

Toimintavaltuudet

Tilaston tuottaminen perustuu lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (688/2008) ja tilastolakiin (280/2004). THL:n viranomaistehtävänä on tuottaa tilastotietoa väestön terveydestä ja hyvinvoinnista, niihin vaikuttavista tekijöistä sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen käytöstä ja toimivuudesta päätöksenteon, kehittämisen ja tutkimuksen tueksi. THL:n tilastotuotannon käytäntöjä ohjaavat Eurostatin ja Suomen virallisen tilaston ohjeistukset, suositukset ja määräykset sekä tilastoeettiset periaatteet.

Tietojen jakaminen ja julkaiseminen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisee tiedot ennakkoon tilastojen julkaisukalenterissa ilmoitettuna ajankohtana. Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti.
Tilastojen julkaisukalenteri löytyy täältä.

Lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos informoi julkaisuajankohdasta kuntien viranhaltijoita (ml. sivistystoimenjohtajat, rehtorit ja hyvinvointikoordinaattorit) erillisillä TEAviisarin infoviesteillä.

Tilastollinen tietosuoja

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on viranomaisena velvoite raportoida koko maata koskevaa terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää koottua tietoa. Käsiteltävien tietojen suojaus perustuu lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (688/2008), tilastolakiin (280/2004) sekä lakiin viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999), EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalakiin (1050/2018) sekä muihin laitoksen toimintaa ohjaaviin säädöksiin. THL:n tietoaineistot on suojattu kaikissa käsittelyn vaiheissa. Tietoihin ja tietojärjestelmiin pääsevät käsiksi vain ne, joilla on tietyn aineiston käyttöoikeus selkeästi määriteltyihin käyttötarkoituksiin. Muilla ei ole mahdollisuutta katsella, käsitellä, muuttaa tai poistaa tietoja. Valmiin tilaston tietosuojan varmistamiselle on laadittu kirjallinen ohjeistus. Kaikki THL:n henkilökuntaan kuuluvat ovat salassapitovelvollisia.

Tässä tilastossa esitetyt tiedot ovat organisaatiotason tietoja, eivätkä sisällä yksilöitä koskevaa henkilötietoa.

Tilaston vuoden 2024 erityiskysymykset 

Neljästä kunnasta ei ole saatu lainkaan tietoja: Hausjärvi, Laihia, Mänttä-Vilppula, Utsjoki.

Edellisten lisäksi kunnat, joissa on kaksi lukiota, joista vain toinen on toimittanut tietonsa eikä ole antanut niiden julkaisemiseen lupaa tai molemmat ovat toimittaneet tietonsa, mutta ainakin toinen ei ole antanut lupaa tietojen julkaisuun sekä kunnat joissa on yksi lukio joka on toimittanut tietonsa eikä ole antanut lupaa tietojen julkaisuun ovat seuraavat 39 kuntaa: Alavus, Eurajoki, Evijärvi, Ii, Inari, Juuka, Kaarina, Kajaani, Kangasniemi, Kauhava, Kaustinen, Kemi, Kemiönsaari, Kirkkonummi, Kontiolahti, Koski Tl, Kouvola, Kuusamo, Lieksa, Lohja, Nakkila, Nurmes, Nurmijärvi, Oulainen, Parikkala, Perho, Pieksämäki, Pielavesi, Pietarsaari, Pori, Pyhäjoki, Pöytyä, Reisjärvi, Siikajoki, Sonkajärvi, Tornio, Uusikaarlepyy, Ylöjärvi, Ähtäri.

Muiden kuntien tiedot näytetään TEAviisarissa edellä mainittujen ehtojen täyttyessä.

Päivitetty: