Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen lukioissa – TEA
Laatuseloste
Tilaston laatuselosteessa arvioidaan tilaston luotettavuutta ja sopivuutta eri käyttötarkoituksiin. Laatuselosteessa noudatetaan Suomen virallisen tilaston (SVT) suosituksia.
Tämän sivun sisältö
- Tilastotietojen relevanssi
- Menetelmäkuvaus
- Tietojen kattavuus
- Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
- Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
- Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys
- Tilastojen vertailukelpoisuus
- Selkeys ja eheys/yhtenäisyys
- Vuoden 2022 erityiskysymykset
Tilastotietojen relevanssi
Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä TEAviisari on kehitetty yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), sosiaali- ja terveysministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen kanssa. Vertailutietojärjestelmä tekee näkyväksi kuntien tekemän työn asukkaidensa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi seitsemällä eri toimialalla. Lukiokoulutuksen lisäksi palvelussa on vertailutiedot terveydenedistämisaktiivisuudesta (TEA) ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa, perusopetuksessa, perusterveydenhuollossa, liikunnassa, kuntien strategisessa johtamisessa ja kulttuurissa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen keräämä Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen lukioissa -aineisto kuvaa hyvinvointia, terveyttä sekä yhteisöllistä toimintakulttuuria edistävää toimintaa lukioissa. Tulosten avulla tuetaan laaja-alaisen hyvinvointitiedon hyödyntämistä oppilaitosten arjessa ja opiskeluhuollon toiminnan johtamisessa. Tiedonkeruiden tuloksia on hyödynnetty valtakunnallisesti mm. elokuussa 2014 voimaan tulleen oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013) valmistelussa. Tietojen avulla oppilaitokset ja koulutuksen järjestäjät voivat kehittää ja arvioida lukioidensa toimintaa suhteessa koko maahan tai toisiin oppilaitoksiin. Tiedot on tarkoitettu oppilaitosten rehtoreille ja opiskeluhuoltoryhmille, opiskeluhuoltopalveluja järjestäville tahoille, kuntien ja kaupunkien viranomaisille, kansallisille ja alueellisille viranomaisille sekä suunnittelijoille ja tutkijoille.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen lukioissa -kokonaisuus jakaantuu seitsemään eri ulottuvuuteen eli sitoutumiseen, johtamiseen, seurantaan ja tarveanalyysiin, voimavaroihin, yhteisiin käytäntöihin, osallisuuteen ja muihin ydintoimintoihin.
- Sitoutuminen kuvaa mm. missä määrin lukion opettajakokouksessa on käsitelty opiskelijoiden hyvinvointiin ja terveyteen liittyvien tiedonkeruiden tuloksia ja päätetty niiden perusteella toimenpiteistä.
- Johtaminen kuvaa mm. opiskeluhuoltoryhmän toimintaa, poissaolojen seurantaa ja oppilaitoksen opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä yhteisön hyvinvoinnin tarkastuksen ajankohtaa.
- Seuranta ja tarveanalyysi kuvaa mm. koulukiusaamisen, häirintä- ja ongelmatilanteiden, tupakoinnin ja päihteidenkäytön sekä kurinpitotoimien seurantaa.
- Voimavarat kuvaa mm. opiskeluhuoltopalveluiden henkilöstömitoitusta.
- Yhteiset käytännöt kuvaa mm. päihteiden käytön ehkäisyä ja tupakkatuotteiden käyttöön puuttumista.
- Osallisuus kuvaa mm. opiskelijoiden ja vanhempien/huoltajien vaikuttamismahdollisuuksia sekä kodin ja oppilaitoksen yhteistyötä.
- Muut ydintoiminnat kuvaa opiskelupäivän liikuntaa lisääviä toimenpiteitä.
Tilasto kerätään parillisina vuosina, vuodesta 2012 alkaen. Tiedonkeruun esitutkimus tehtiin vuonna 2008. Tiedonkeruun tiedot kuvaavat lähtökohtaisesti tiedonkeruuhetkeä. Joitakin tietoja on välttämätöntä kerätä edelliseltä lukuvuodelta, kuten toteutuneita voimavaroja ja opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden seurantaa kuvaavia tietoja. Tiedonkeruu tehdään yhteistyössä Opetushallituksen ja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Asiantuntijaryhmässä on mukana myös oppilaitosten edustajia. Tiedonkeruun valmistelussa asiantuntijatyöryhmä käy läpi edellisen tiedonkeruun sisällöt ja uudelleen arvioi sekä pisteyttää yksittäiset kysymykset. Lisäksi oppilaitoksilta saadut palautteet huomioidaan.
Menetelmäkuvaus
THL kokoaa hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen lukioissa -kokonaisuuteen tarvittavat tiedot suoraan lukioista. Yhteensä indikaattoreita vuonna 2022 on 107 kappaletta.
Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen lukioissa -tiedonkeruu toteutetaan syksyisin, kahden vuoden välein parillisina vuosina. Tiedonkeruulomake lähetetään kaikille nuorten lukiokoulutusta antavien oppilaitosten rehtoreille sähköisenä. Tiedot pyydetään keräämään yhteistyössä opiskeluhuoltoryhmän kanssa. Tietojen toimittamisesta muistutetaan kahdesti sähköpostilla. Tarvittaessa vastaamattomiin oppilaitoksiin ollaan yhteydessä puhelimitse.
Tiedonkeruun materiaalit esim. lomake tutustuttavissa TEAviisarin verkkosivuilla.
Tiedot kuvaavat terveydenedistämisaktiivisuuden seitsemää ulottuvuutta eli sitoutumista, johtamista, seurantaa ja tarveanalyysia, voimavaroja, yhteisiä käytäntöjä, osallisuutta ja muita ydintoimintoja. Ulottuvuuskohtaiset pistemäärät on saatu pisteyttämällä lukion toimintaa kuvaavat tosiasialuonteiset tiedot suhteessa lainsäädäntöön, suosituksiin ja hyviin käytäntöihin. Kokonaispistemäärä on ulottuvuuksia kuvaavien pistemäärien keskiarvo. Indikaattorit on pisteytetty asteikolla 0–100. Pistemäärä kuvaa, miten hyvin hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen toteutuu lukioilla. Pistemäärä 100 tarkoittaa, että toiminta on kaikilta osin hyvän käytännön ja hyvän laadun mukaista.
Esimerkki indikaattorin pisteytyksestä:
Kysymys 19. Seurataanko lukiossa suunnitelmallisesti terveydenhoitajan tai lääkärin hoitoa vaatineiden tapaturmien lukumäärää? Merkitkää myös tapaturmien lukumäärä lukuvuoden 2021–2022 aikana.
Lukion sisätiloissa tai ulkoalueilla:
Ei tietoa (0 pistettä)
Ei seurata (0 pistettä)
Seurataan (50 pistettä)
Seurataan ja tehdään yhteenveto (100 pistettä)
Koulu- tai muulla siirtymismatkalla:
Ei tietoa (0 pistettä)
Ei seurata (0 pistettä)
Seurataan (50 pistettä)
Seurataan ja tehdään yhteenveto (100 pistettä)
Kuntakohtainen pistemäärä on kunnan alueella sijaitsevien lukioiden opiskelijamäärällä painotettu keskiarvo ja alueiden pistemäärä on kuntakohtaisten tietojen väestömäärällä painotettu keskiarvo. Kuntakohtainen pistemäärä lasketaan, jos vähintään puolet kunnan lukioista on toimittanut tietonsa. Jos kunnassa on vähemmän kuin kolme lukiota, niin kaikilta vastanneilta lukioilta pitää olla lupa tietojen julkaisemiseen, jotta kunnan pistemäärä voidaan julkaista.
Taulukko 1. Muuttujaluettelo (xlsx 13 kt)
Taulukko 2. Kysymyskohtaiset perustaulukot (html)
Tietojen kattavuus
Vuonna 2022 tietonsa toimitti 328 lukiota (92 % kaikista Manner-Suomen lukioista). Tiedot kattavat 98 prosenttia (221 kpl) kunnista, joiden alueella järjestetään lukiokoulutusta. Kaikki lukiot (100 %) toimittivat tietonsa seuraavilta hyvinvointialueilta: Etelä-Karjala, Itä-Uusimaa, Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Keski-Uusimaa, Kymenlaakso, Pohjois-Pohjanmaa ja Vantaa-Kerava. Vastausaktiivisuudeltaan matalin hyvinvointialueisiin rinnastettava alue oli Helsingin kaupunki (76 % lukioista). Yli 400 opiskelijan lukioista vastauksen toimitti 86 % ja alle 100 opiskelijan lukioista 95 %. Tietonsa toimittaneet lukiot kattoivat 88 prosenttia koko maan opiskelijamäärästä. Lukiokohtaiset tiedot julkaistaan vain lukion johdon suostumuksella. Luvan lukiokohtaisten tulosten esittämiseen TEAviisarissa antoi 74 % vastanneista.
Lomakkeella kerättävät lukion toimintaa kuvaavat tiedot olivat sellaisia, jotka jokaisen lukion olisi pitänyt olla mahdollista toimittaa tiedonkeruuta varten. TEAviisarissa hyödynnettävistä yksittäisistä tiedoista (107 kpl) kattavan vastauksen (ts. ei yhtään puuttuvaa tietoa) antoi 152 lukiota. Alle 5 prosenttia puuttuvia tietoja oli 87 prosentissa vastauksista. Kaksi lomaketta jouduttiin hylkäämään, koska tietoja puuttui yli puolet.
Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
Vuonna 2022 tiedot kokosi pääsääntöisesti rehtori yhdessä opiskeluhuoltopalvelujen henkilöstön (75 %) tai opiskeluhuoltoryhmän (66 %) kanssa. Rehtori yksin tai toimistohenkilöstön kanssa vastasi 36 prosenttia lukioista ja 66 prosentissa lukioista rehtori oli valmistellut vastauksen yhdessä opettajakunnan kanssa. Ohjeena oli, että lomake tulisi täyttää yhteistyössä opiskeluhuoltoryhmän kanssa. Vuonna 2022 aineiston laadun ja luotettavuuden kehittämiseksi lukioiden opiskeluhuoltopalvelujen henkilöstön eli terveydenhoitajien, lääkäreiden, psykologien ja kuraattoreiden henkilöstövoimavaroja kartoittavan kysymyksen tiedot (yhteensä 4 indikaattoria) tarkistettiin ja käytiin läpi systemaattisesti. Laadunvarmistukseen valittiin numeeriset, työpanoksia mittaavat indikaattorit. Ilmoitetuista tiedoista laskettiin kunkin ammattihenkilön työpanosta kuvaavat tunnusluvut. Tiedot tarkistettiin lähettämällä tiedonkeruun yhdyshenkilöille lukiokohtaiset tunnusluvut sähköpostilla ja pyydettiin heitä tarkistamaan tiedot yhdessä opiskeluhuoltopalvelujen henkilöstön kanssa. Tiedot lähetettiin tarkistettaviksi kaikkiin lukioihin. Erityisesti lukioita pyydettiin kiinnittämään huomiota lukuihin, joissa ilmoitettu resurssi oli yli kaksinkertainen suosituksiin tai lainsäädäntöön nähden. Nämä luvut olivat korostettu tarkistettavaksi lähetetyssä tiedostossa punaisella värillä. Tietoja tarkensi yhteensä 52 lukiota. Näistä 5 lukiota ilmoitti, että tarkistettaviksi lähetetyt tiedot ovat oikein ja 47 lukiota korjasi tai täydensi tietojaan. Opiskeluhuoltopalvelujen tunnusluvuista 103 muuttui tarkistuksen yhteydessä.
Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Tiedot hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä lukioissa kerätään parillisten vuosien syksyllä ja kysymyskohtaiset perusjakaumat julkaistaan perustaulukoissa seuraavan vuoden maaliskuussa lukion opiskelijamäärän ja opetuskielen, tilastollisen kuntaryhmityksen, aluehallintoviraston alueen ja hyvinvointialuejaon mukaan. Lukiokohtaiset tiedot niiden lukioiden osalta, jotka ovat antaneet luvan tulosten julkaisemiseen, sekä kuntakohtaiset tiedot raportoidaan pisteytettyinä toukokuussa TEAviisarissa. TEAviisarissa tiedot esitetään valmiiksi analysoituina ja toiminnan suunnittelun, johtamisen ja arvioinnin kannalta hyödyllisinä visuaalisina graafeina. TEAviisari näyttää kokonaiskuvan sekä auttaa löytämään lukion toiminnan keskeiset vahvuudet ja kehittämistarpeet.
Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys
Tiedot ja kysymyskohtaiset perusjakaumataulukot THL:n ylläpitämässä TEAviisari-verkkopalvelussa
Poimi tilastotietoja Tilasto- ja indikaattori-pankki Sotkanetistä
Sotkanetistä on mahdollista tarkastella kokonaispisteitä ja kuraattori- tai psykologiresursseja. Ulottuvuuksittain ja yksittäisten indikaattoreiden tasolla tiedot ovat saatavilla TEAviisarista. Tiedot raportoidaan voimassa olevalla kuntajaolla.
THL:n tilastoraportissa julkaistaan kansalliset päätulokset.
Tilastojen vertailukelpoisuus
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen lukioissa -aineisto on kerätty vuosina 2012, 2014, 2016, 2018, 2020 ja 2022. Tietosisältöön on kehitetty uusia indikaattoreita ja myös tehty pieniä muutoksia. Keskeinen tietosisältö, yhteensä 42 indikaattoria on pysynyt samana vuodesta 2012. Vuonna 2022 indikaattoreita oli yhteensä 107, joista 83 oli käytössä myös vuonna 2020. Vuonna 2022 samoja indikaattoreita kuin vuonna 2020 oli ulottuvuuksittain seuraavasti: sitoutuminen 4 (3 samoja kuin vuonna 2020), johtaminen 10/23, seuranta ja tarveanalyysi 31/36, voimavarat 4/8, yhteiset käytännöt 7/8, osallisuus 23/23, muut ydintoiminnat 5/5.
Selkeys ja eheys/yhtenäisyys
Tilasto sisältää melko kattavasti koko maan tiedot lukioissa tapahtuvasta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä (92 % lukioista). Kattavuus on noussut vuosien myötä, vuonna 2012 kattavuus oli 86 % lukioista.
Vuoden 2022 erityiskysymykset
Seuraavista kunnista (5 kappaletta) ei ole saatu lainkaan tietoja: Laihia, Laukaa, Pomarkku, Tuusniemi, Utsjoki.
Edellisten lisäksi kunnat, joissa on kaksi lukiota, joista vain toinen on toimittanut tietonsa eikä ole antanut niiden julkaisemiseen lupaa tai molemmat ovat toimittaneet tietonsa, mutta ainakin toinen ei ole antanut lupaa tietojen julkaisuun sekä kunnat joissa on yksi lukio joka on toimittanut tietonsa eikä ole antanut lupaa tietojen julkaisuun ovat (46 kpl): Akaa, Evijärvi, Hankasalmi, Hausjärvi, Ilmajoki, Juuka, Juva, Jämsä, Järvenpää, Kajaani, Kangasniemi, Kauhava, Kauniainen, Keuruu, Kokkola, Koski Tl, Kouvola, Kärsämäki, Lapua, Lieksa, Lohja, Loppi, Muonio, Mustasaari, Mynämäki, Nurmes, Nurmijärvi, Padasjoki, Pello, Pieksämäki, Pielavesi, Pietarsaari, Pori, Pöytyä, Raahe, Rautalampi, Savonlinna, Siikajoki, Somero, Säkylä, Tohmajärvi, Tornio, Uusikaarlepyy, Virrat, Vöyri, Ylöjärvi.
Muiden kuntien tiedot näytetään TEAviisarissa edellä mainittujen ehtojen täyttyessä.