Lastensuojelu

Laaturaportti (SVT)

Lastensuojelu -tilaston laaturaportissa arvioidaan tilastokohtaisesti tilaston luotettavuutta ja sopivuutta eri käyttötarkoituksiin. Laaturaportissa noudatetaan Suomen virallisen tilaston (SVT) suosituksia.

Yleiskuvaus

Tilaston kuvaus

Lastensuojelutilasto sisältää tietoja kodin ulkopuolelle sijoitetuista sekä lastensuojelun avohuollon asiakkaina olleista lapsista ja nuorista.
 
Kodin ulkopuolelle sijoitettujen osalta tieto perustuu henkilötunnisteiseen tietoon. Asiakkuutta ja ilmoituksia koskevat tiedot perustuvat summatason aineistoon. Hyvinvointialueet toimittavat tiedot kuntakohtaisesti vuosittain.
 
Tilasto julkaistaan vuosittain huhti-toukokuussa. 

Relevanssi

Tilaston tavoitteena on antaa yleiskäsitys lastensuojelun toimista ja lastensuojelupalveluiden kohteena olevista lapsista ja nuorista.
 
Hyvinvointialue- ja kuntakohtaiset tiedot pitkältä ajalta mahdollistavat erilaisten toimintatapojen vertailun.  
 

Tilaston tietosisältö

Tiedot kuvaavat kattavasti lastensuojelun asiakasmääriä ja sijoituksia koko maassa ja hyvinvointialueilla. Tilastoon on lisäksi koottu tietoa lastensuojelun olennaisesti liittyvistä kysymyksistä kuten lapsiperhe-palveluiden asiakkaista ja lastensuojelun kustannuksista.
 
Tilaston keskeiset käsitteet ja muuttujat on kuvattu Käsitteet ja määritelmät- luvussa osana tilastoraporttia.
 

Tilastoprosessi

Lähdeaineistot

THL:n lastensuojelurekisteri
 
Asiakaskohtainen lakisääteinen tiedonkeruu vuodesta 1991. Tiedontuottajia ovat hyvinvointialueet (aiemmin kunnat).
 
Rekisteriin kerätään tieto avohuollon tukitoimena, kiireellisenä sijoituksena, huostaanotettuna tai jälkihuoltona sijoitetuista lapsista ja nuorista. Rekisteriin kerätään myös tiedot lapsen tai nuoren sijoituspaikan tyypistä ja sijoituksen kestosta.
 
Tietosisältöön voi tutustua Ohjeet tietojen toimittamiseen- sivulla ja  aineistokuvaus – sivulla.

Lastensuojelun avohuollon tilastoaineisto

Aggregoitu eli ei-asiakaskohtainen hyvinvointialueita velvoittava tiedonkeruu vuodesta 2008. Tiedontuottajia ovat hyvinvointialueet (aiemmin kunnat).
 
Aineisto toimitetaan kunnittain ja pääosin ikäryhmittäin. Tietoa toimitetaan asiakasmäärien lisäksi lastensuojeluilmoituksista, lastensuoje-lutarpeen selvityksistä, asiakassuunnitelmista ja päättyneistä asiakkuuksista.
 
Tietosisältöön voi tutustua Ohjeet tietojen toimittamiseen- sivulla ja aineistokuvaus-sivulla.

Muita tilastossa hyödynnettyjä aineistoja: 

Tiedonkeruumenetelmä

Hyvinvointialueet poimivat tiedot asiakastietojärjestelmistään ja toimittavat tiedot THL:ään.

Tietojen validointi

THL:n lastensuojelurekisteri on vuosikymmeniä toiminut lastensuojelu- ja lasten hyvinvointitutkimusten kulmakivenä. Rekisteritietojen laaja käyttö ei ole tuonut esiin systemaattisia ongelmia rekisterin kattavuudessa ja edustavuudessa. Varsinaisia rekisterin validointitutkimuksia ei ole tehty, mutta tahdonvastaisten sijoitusten osalta käynnissä on tutkimus, jossa tietoja verrataan oikeuslaitoksen päätöksiin.
 
Lastensuojelun avohuollon tietojen edustavuuden osalta tietoja on viimevuosina tarkasteltu suhteessa Lastensuojelun käsittelyaika -aineiston, Lastensuojelun sosiaalityön henkilöstömitoitus -aineiston ja Sosiaalihuollon seurantarekisterin tietoihin. Vertailut ovat osoittaneet epäyhdenmukaisuuksia, joita käsitellään tarkemmin luvussa Johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus → Avohuollon asiakasmäärien vertailukelpoisuus.

Tiedon käsittely  

THL:n lastensuojelurekisteri

Sijoittajahyvinvointialue

Lastensuojelurekisterin tiedot tulisi toimittaa siltä hyvinvointialueelta, joka vastaa lastensuojelun kustannuksista (sijoittajahyvinvointialue, lastensuojelulaki 16 a §). Koska myös hyvinvointialue, jonka alueelle lapsi sijoitetaan (sijoitushyvinvointialue, lastensuojelulaki 16 b §) toimii palveluiden antajana, tietoja sijoituksesta saadaan tosiallisesti usein kahdelta hyvinvointialueelta.
 
Ennen sote-uudistusta järjestämisestä vastasivat kunnat ja laissa oli samoin määritelty lastensuojelun kustannuksista vastaava kunta. Koska THL:n lastensuojelurekisteri on perustunut sijoittajakuntiin, ei sijoittajakunnan periaatteesta rekisteritietojen käsittelyssä ole luovuttu 2023–2024, vaan tiedot pyydetään edelleen sen mukaan mikä kunta vastaisi kustannuksista, mikäli järjestämisvastuu olisi edelleen kunnilla (=”maksajakunta”). Mikäli tietojen toimittaja ei kuitenkaan pysty määrittelemään aiemman lainsäädännön mukaista maksajakuntaa, voidaan hyödyntää lapsen asuinkuntaa ennen sijoituksen alkamista tai kuntatietona voidaan käyttää hyvinvointialueen asukasluvultaan suurinta kuntaa.
 
Rekisteriin ilmoitetaan siis ”maksajakunnan” tai sijoitushyvinvointialueen osalta ristiriitaisia ja puutteellisia tietoja, joista THL:n lastensuo-jelurekisteri valitsee kullekin sijoitusjaksolle vain yhden ”maksajakunnan”. Päättelyssä noudatetaan seuraavia periaatteita:

  • Lapsen elämän ensimmäisissä sijoituksissa tarkistetaan sijoitushyvinvointialue erikseen hyvinvointialueilta, jos tiedot on saatu useammalta hyvinvointialueelta.
  • Myöhemmissä sijoitusjaksoissa käytetään aiempien sijoitusjaksojen maksajakuntaa, jos tiedot toimitetaan usealta hyvinvointialueelta. Jos myöhempinä vuosina tiedot saadaan vain toiselta hyvinvointialueelta, sijoitushyvinvointialue voi muuttua. 
  • Jos tietoja muusta syystä erikseen tarkistetaan hyvinvointialueelta, voidaan myös ”maksajakunta”-tietoa korjata taannehtivasti.    

Lastensuojelulain mukaiset ikäkorjaukset
 
Rekisterikäsittelyssä päätetään kaikki kiireelliset sijoitukset ja huostassa olot 18-vuotispäivään. Sijoitusjakso voi jatkua, mutta sijoitusperusteen tulisi olla tällöin ”jälkihuollon sijoitus” tai ”avohuollon sijoitus”.

Kaikki sijoitukset päätetään 25-vuotissyntymäpäivään vuosina 2020–2024. Vuodesta 2025 alkaen kaikki sijoitukset 23-vuotissyntymäpäivään lastensuojelulain muutoksen myötä. Lastensuojelun jälkihuollon enimmäisiäksi määriteltiin 22-vuotta jo 1.1.2024, mutta siirtymäsäännökset mahdollistivat 2024 vielä 23- ja 24-vuotiaiden sijoitukset. Muutos toteutetaan rekisterissä vasta vuonna 2025. Ennen vuotta 2020 kaikki sijoitukset päätetiin 21-vuotissyntymäpäivään.

Avoimien sijoitusjaksojen päättäminen

Hyvinvointialueiden (aiemmin kuntien) tulisi vuosien kuluessa ilmoittaa päättymispäivä jokaiselle joskus alkaneelle sijoitukselle. Käytännössä päättymispäiviä ei aina saada, joten lastensuojelurekisteriin on alusta alkaen muodostettu erilaisia käsittelysääntöjä sijoitusten päättämiseen.
 
Kukin jatkuva sijoitus pitää ilmoittaa joka vuosi THL:n lastensuojelurekisteriin. Jos sijoitusta ei ilmoiteta, sijoitus päätetään edellisen vuoden viimeiseen päivään. Esimerkki:
 

  • Keväällä 2009 kunta on ilmoittanut, että tietty lapsi on huostaanotettu 21.4.2008 ja huostaanotto jatkui vuoden 2008 loppuessa.
  • Keväällä 2010 kunta on ilmoittanut, että sama 21.4.2008 alkanut huostaanotto jatkui vuoden 2009 loppuessa.
  • Keväällä 2011 kunta ei enää ilmoita lainkaan kyseisen lapsen sijoitustietoja. Tässä tapauksessa THL:n lastensuojelurekisterissä lapsen 21.4.2008 alkanut huostaanotto päätetään päivämäärään 31.12.2010. 
  • Keväällä 2012 kunta ilmoittaisi taas 21.4.2008 alkaneen sijoituksen jatkuvan, päättymispäivämäärä 31.12.2010 poistettaisiin tiedoista ja THL:n rekisterissä huostaanoton katsottaisiin jatkuvan keskeytyksettä vuodesta 2008.

Sijoituksia päätetään myös suhteessa uudempiin alueiden toimittamiin tietoihin. Muutokset kuntien ja hyvinvointialueiden asiakastieto-järjestelmissä selittävät, että useita vuosia myöhemminkin THL:ään voidaan toimittaa tarkentunutta tietoa päättymispäivästä, sijoituspaikasta tai sijoituksen perusteesta.
 
Edellä kuvattujen korjausten toteuttaminen ei aina ole onnistunut. Keväällä 2024 käsittelyä korjattiin tavalla, joka aikaisti lähes 2 000 sijoituksen päättymispäivää 15 vuoden aikana. Suhteellisesti muutos vaikutti eniten yli 18-vuotiaiden sijoituksiin, koska korjauksen myötä päätetiin paljon sijoituksia avohuollon tukitoimena ja jälkihuollon sijoitusjaksoja, jotka ovat voineet jatkua myös 18-vuotispäivän jälkeen. Korjaukset on toteutettu takautuvasti myös mm. Sotkanet-indikaattoreihin.
 
Sijoituksista vuoden viimeiseen päivään päättyy vuosittain noin 3–7 % ketjutetuista sijoituksista eli sijoitusepisodeista. Päättymispäivämäärän yleisyys ei kuitenkaan selity kokonaan THL:n tekemillä korjauksilla, vaan on todennäköistä, että myös käytännön työssä päättymispäivämääräksi valikoituu jossain määrin useammin vuoden viimeinen päivä.

Sijoituksia päätetään myös lastensuojelulain mukaisten ikärajojen mukaisesti, kuten edellä on kuvattu. THL myös tarvittaessa päättää sijoituksen henkilön kuolemaan.

Mikäli lapsi tai nuori on saman vuoden aikana ollut sijoitettuna useamman kuin yhden kunnan toimesta, julkaistaan sijoitustieto viimeisimmän sijoituskunnan mukaan. Myös siinä tapauksessa, että lapsi tai nuori on vuoden aikana ollut sijoitettuna eri perustein ja/tai useammassa kuin yhdessä sijoituspaikassa, julkaistaan sijoitustieto viimeisimmän sijoitustiedon mukaan

Sijoitusjaksojen päivämääräkorjaukset
 
THL:n lastensuojelurekisterissä henkilöllä voi olla kerrallaan käynnissä vain yksi sijoitusjakso. Todellisuudessa on kuitenkin mahdollista, että lapsi on esimerkiksi huostaan otettuna perhehoidossa, mutta tulee kiireellinen tarve muuttaa lapsen sijoituspaikkaa kuukaudeksi laitoshoitoon. Tällaisissa tapauksissa rekisterissä huostaanottopaikaksi vaihdetaan kuukauden ajaksi laitoshoito, jonka jälkeen huostaanotto perhehoidossa jatkuu.
 
THL:n lastensuojelurekisterille on myös ominaista, että erilaisista päätöksistä ja kirjauksista johtuen sijoitukset eivät aivan ketjutu ts. aiempi sijoitus voi esimerkiksi päättyä 23.4 ja seuraava alkaa 25.4. THL:n rekisteri ei muuta tämän kaltaisia päivämäärätietoja.
 
Sijoitusperusteiden korjaukset
 
Ristiriitaisten sijoitusjaksotietojen osalta sijoitusperustetietoja korjataan siten, että mikäli lapsi on huostaanotettuna, kiireellinen sijoitus tai sijoitus avohuollon tukitoimena ei voi keskeyttää huostaanottoa. Ristiriitaisessa tiedoissa tahdonvastaista huostaanottoa ei myöskään muuteta ei-tahdonvastaiseksi. Edellä mainittuja korjauksia ei kuitenkaan tehdä koko aineistolle vaan periaatteet rajoittuvat vain ristiriitaisen tiedon käsittelyyn.
 
Sijoituspaikkatyypin korjaukset

Mikäli hyvinvointialue ei toimita tietoa henkilön sijoituspaikkatyypistä (esim. laitossijoitus), rekisteriin merkitään edellisen 12 kuukauden aikainen sijoituspaikkatyyppi. Jos henkilö ei ole ollut sijoitettuna edellisen vuoden aikana, eikä hyvinvointialue kykene tarkentamaan sijoituspaikkaa, sijoituspaikkatyypiksi merkitään ”muu” tai pyydetään tietojen toimittajaa korjaamaan tietonsa. Tietojen takautuvaa tarkistamista hyvinvointialueiden kanssa kehitetään vuoden 2025 aikana.
 
Lastensuojelun avohuollon tilastoaineisto

THL laskee toimitetuista tiedoista tunnuslukuja, kuten keskiarvoja ja osuuksia. Koska tiedot ovat koontitietoja, tietojen jatkojalostusmah-dollisuudet ovat vähäiset.

Tiedon revisioituminen

Hyvinvointialueet ja aiemmin kunnat korjaavat usein aiempina vuosina antamiaan sijoitustietoja. Tyypillisesti tuoreimman vuoden sijoitettujen määrä täydentyy noin 100–200 sijoitetulla seuraavan vuoden tilastoon ja myös aiempien vuosien tietoja päivitetään THL:ään. Näin ollen myös aiemmin julkaistut vuosittaiset aikasarjatiedot muuttuvat korjausten myötä.
 
Kunnat korjaavat myös takautuvasti avohuoltoa koskevia tietoja tarvittaessa. Vuodelta 2023 avohuollon tietoja korjasi Varsinais-Suomen hyvinvointialue Turun osalta sekä Keski-Uudenmaan hyvinvointialue Hyvinkään osalta.
 

 

Tilaston laadun tarkastelu

Tarkkuus ja luotettavuus

Tilaston tietoja voidaan pitää pääosin hyvin luotettavina. Luotettavuus perustuu seuraaviin tekijöihin:

  • Tietosisältö on pysynyt pitkään samanlaisena. 
  • THL tarkastelee toimitettujen tietojen luotettavuutta suhteessa aiemmin toimitettuihin tietoihin. 
  • Koska tietoja hyödynnetään laajasti, mahdolliset virheet tai epäloogisuudet huomataan nopeasti.  
  • Lastensuojelurekisterin sijoitustiedot ovat erityisen luotettavia, koska tiedot saadaan tunnisteellisina ja mahdollisia virheitä pystytään näin jäljittämään ja korjaamaan henkilötunnuksien avulla.

Koska avohuollon tietoja ei saada henkilötunnisteellisena, avohuollon tietoja ei voi pitää yhtä luotettavina ja tarkkoina kuin sijoitustietoja. Haasteita käsitellään tarkemmin luvussa Yhdenmukaisuus ja vertailukelpoisuus.

Oikea-aikaisuus ja täsmällisyys

Lastensuojelutilasto julkaistaan vuosittain huhti-toukokuussa. Pääosin raportoidaan edellisen kalenterivuoden tietoja. Lisäksi käsittelyajoista ja henkilöstömitoituksesta julkaistaan tietoja puolivuosittain. Tilastoa kehitetään uuden Sosiaalihuollon seurantarekisterin tietojen myötä ajantasaisemmaksi siten, että tietoja tullaan julkaisemaan useita kertoja vuodessa. 

Johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus

 Avohuollon asiakasmäärätietojen vertailukelpoisuus 
Lastensuojelun avohuollon tiedot toimitetaan summatasolla ilman henkilötunnuksia. Tilaston tiedot pohjautuvat hyvinvointialueiden (ja aiemmin kuntien) sekä tietojärjestelmätoimittajien tekemiin poimintoihin, joissa on alueellisia eroja.

Hyvinvointialuekohtainen vertailukelpoisuus: avohuollon tiedot

Erityisesti avohuollon asiakasmäärä määritellään alueilla eri tavoin. Toisilla alueilla poiminnassa ovat mukana henkilöt, jotka ovat saaneet vuoden aikana nimenomaan avohuollolle tyypillisiä lastensuojelupalveluja kuten tehostettua perhetyötä tai nimetyn tukiperheen. Toisilla alueilla avohuollon asiakkuus on ymmärretty laajemmin sisältäen kaiken lastensuojelun sosiaalityön. Jälkimmäisen määrittelyn mukaan myös sijoitetut tai huostaanotetut lapset saavat myös avohuollollisia palveluita, jolloin avohuollon asiakasmäärä on sama kuin koko lastensuojelun asiakasmäärä. 

Taulukko L1. Eri tietolähteiden vertailu hyvinvointialueittain, 0–17-vuotiaat asiakkaat, 2024.
Hyvinvointialue Avo-
huollossa 2024 
(A)		 Lasten-suojelussa 2024 
(S)		 Asiakkaita 8.10.2024 (H) Avoh 
/ ls 
(A/S)		 8.10.24 
/ avoh (H/A)		 8.10.24 
/ ls 
(H/A)		 Analyysi hyvinvointialueen tilanteesta
Ahvenanmaa 73 - - - - - Ahvenanmaa toimittaa vain tiedot ls-avohuollon tiedonkeruussa.
Etelä-Karjala 395 286 251 138 % 64 % 88 % Seurantarekisteritiedot puutteellisia asiakkuusasiakirjan käyttöönotosta johtuen.
Etelä-
Pohjanmaa		 524 1702 996 31 % 190 % 59 % Avohuollon asiakkuus vaikuttaa määrittyvän vain tiettyjen palvelujen kautta.
Etelä-Savo 957 1313 873 73 % 91 % 66 % Avohuollon asiakasmäärä ei täysin vastaa lastensuojelun asiakasmäärää.
Helsinki 3751 4864 3583 77 % 96 % 74 % Avohuollon asiakasmäärä ei täysin vastaa lastensuojelun asiakasmäärää.
Itä-Uusimaa 426 601 438 71 % 103 % 73 % Avohuollon asiakasmäärä ei täysin vastaa lastensuojelun asiakasmäärää.
Kainuu 324 532 340 61 % 105 % 64 % Avohuollon asiakasmäärä ei täysin vastaa lastensuojelun asiakasmäärää.
Kanta-Häme 1104 1145 1043 96 % 94 % 91 % Avohuollon asiakkuus vaikuttaa sisältävän kaikki lastensuojelun asiakkaat.
Keski-
Pohjanmaa		 131 408 422 32 % 322 % 103 % Avohuollon asiakkuus vaikuttaa määrittyvän vain tiettyjen palvelujen kautta.
Keski-Suomi 1995 2705 2004 74 % 100 % 74 % Avohuollon asiakasmäärä ei täysin vastaa lastensuojelun asiakasmäärää.
Keski-Uusimaa 1277 1835 1213 70 % 95 % 66 % Avohuollon asiakasmäärä ei täysin vastaa lastensuojelun asiakasmäärää.
Kymenlaakso 992 2085 1030 48 % 104 % 49 % Seurantarekisterin tiedot liiallisia.
Lappi 1450 1384 1089 105 % 75 % 79 % Seurantarekisterin tiedot puutteellisia. Joko paljon lyhytaikaisia asiakkuuksia tai avohuollon tiedonkeruuseen tai määräaikatiedonkeruuseen ilmoitettu epäjohdonmukainen määrä asiakkaita.
Länsi-Uusimaa 3372 3459 2444 97 % 72 % 71 % lyhytaikaisia asiakkuuksia tai avohuollon tiedonkeruuseen tai määräaikatiedonkeruuseen ilmoitettu epäjohdonmukainen määrä asiakkaita.
Pirkanmaa 318 4715 3172 70 % 96 % 67 % Avohuollon asiakasmäärä ei täysin vastaa lastensuojelun asiakasmäärää.
Pohjanmaa 764 414 944 185 % 124 228 Seurantarekisteritiedot puutteellisia asiakkuusasiakirjan käyttöönotosta johtuen.
Pohjois-Karjala 1129 1622 1133 70 % 100 % 70 % Avohuollon asiakasmäärä ei täysin vastaa lastensuojelun asiakasmäärää.
Pohjois-
Pohjanmaa		 3335 792 2816 421 % 84 % 356 % Seurantarekisteritiedot puutteellisia asiakkuusasiakirjan käyttöönotosta johtuen.
Pohjois-Savo 1897 2576 1956 74 % 103 % 76 % Avohuollon asiakasmäärä ei täysin vastaa lastensuojelun asiakasmäärää.
Päijät-Häme 661 398 1093 166 % 165 % 275 % Seurantarekisteritiedot puutteellisia asiakkuusasiakirjan käyttöönotosta johtuen  Avohuollon asiakkuus vaikuttaa määrittyvän vain tiettyjen palvelujen kautta.
Satakunta 1517 1991 1509 76 % 99 % 76 % Avohuollon asiakasmäärä ei täysin vastaa lastensuojelun asiakasmäärää.
Vantaa-Kerava 2268 4821 1844 47 % 81 % 38 % Seurantarekisterin tiedot liiallisia.
Varsinais-Suomi 3237 4201 3088 77 % 95 % 74 % Avohuollon asiakasmäärä ei täysin vastaa lastensuojelun asiakasmäärää.
Koko maa 34897 43849 33281 80 % 95 % 76 %  

A = Lastensuojelun avohuollon tiedonkeruu, S= Sosiaalihuollon seurantarekisteri, H= Lastensuojelun sosiaalityön henkilöstömitoitus tiedonkeruu.

THL ei ole tarkentanut poimintasääntöjä, sillä asiakastietojärjestelmissä tapahtuu merkittävää kehittämistä 2022–2026. Kehityksen myötä asiakastiedot tulee tallentaa Kanta-palveluihin, joista THL saa tiedot Sosiaalihuollon seurantarekisteriin. Alueiden on lisäksi tullut toimittaa tunnisteiset tiedot lastensuojelun asiakkaista Seurantarekisteriin vuodesta 2023 lähtien. Näin ollen tiedon laadun kehittämisen väline on lähivuosina erityisesti Kanta-tietojen hyödyntämisen aloittaminen. Lisäksi on odotettu mahdollista lastensuojelulain kokonaisuudistuksia ja sen vaikutuksia tiedonhallintaan. Muutosten keskellä tieto lastensuojelusta on luotettavinta, mikäli aikasarjat pysyvät ennallaan.
 
Vaikka hyvinvointialueiden toimintaa ohjaa sama lainsäädäntö, hyvinvointialueet soveltavat velvollisuuksia eri tavoin ja palvelujärjestelmät ovat paikallisesti erilaisia. Tämä entisestään heijastuu tietojen vertailukelpoisuuteen.
 
Taulukossa L1 on vertailtu tässä tilastossa julkaistuja avohuollon asiakasmäärätietoja tietoihin asiakasmäärästä, joita THL kerää Sosiaalihuollon seurantarekisteriin ja Lastensuojelun sosiaalityön henkilöstömitoitus -tiedonkeruuseen. Vertailun pohjalta voidaan päätellä, että lähes kaikki hyvinvointialueet jättävät osan lastensuojelun asiakkaista ilmoittamatta avohuollon tiedonkeruuseen. Tämä voidaan huomata tarkastelemalla koko vuoden avohuollon asiakasmäärien (A) suhdetta lastensuojelun asiakasmäärään tiettynä päivänä (H). Vaikka alueen lastensuojelun asiakaskunta pysyisi hyvin tasaisena vuoden aikana, eikä lyhytaikaisia tai uusia asiakkuuksia juuri olisi, pelkästään lasten aikuistumisten takia tietyn päivämäärän asiakasmäärän tulisi olla 5–15 % pienempi kuin koko vuoden asiakasmäärä. Koska usealla alueella asiakasmäärät ovat hyvin lähellä toisiaan on todennäköistä, että tilastoihin ilmoitetaan hieman eri lapset – avohuollon tilastosta jätetään pois lapsia, jotka ovat koko vuoden sijaishuollossa, mutta toisaalta avohuollon asiakasmäärätilasto sisältää myös lapsia ja nuoria, joiden lastensuojelun asiakkuus on päättynyt ennen 8.10.2025.
 
Taulukosta huomataan, myös että seurantarekisterin kautta saadut tiedot eivät vielä ole riittävän laadukkaita vuositasoiseen seurantaan. Seurantarekisterin raportoinnissa tietoja esitetään 3 kuukauden seurantajaksoissa ja myös kunnittain. Tällainen yksityiskohtaisempi tietojen tarkastelu mahdollistaa, että osaa tiedoista voidaan kuitenkin hyödyntää. Lue lisää seurantarekisterin tiedoista.

Ajallinen vertailukelpoisuus: avohuolto

Keskeiset avohuollon tiedonkeruun tiedot kuten lastensuojeluilmoitusten määrä ja avohuollon asiakkaiden määrä on saatu kattavasti yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta pitkään. Mahdolliset puuttuvat tiedot on kuvattu vuosittain laaturaporttien erityiskysymyksiä-osiossa.
 
Nykyinen lastensuojelulaki astui voimaan 1.1.2008. Lastensuojelulain myötä myös valtakunnallisen lastensuojelutilaston tietosisältö uudistettiin kokonaan. Uudistuksia on kuvattu seuraavien vuosien tilastojen laaturaporteissa.

Avohuollon tietoihin vaikuttaa merkittävästi 1.4.2015 voimaan tullut sosiaalihuoltolaki, joka muutti lastensuojelun asiakkaan määritelmää. Vuodesta 2015 lastensuojelun asiakkuus alkaa, kun palvelutarpeen arvion perusteella nähdään, että lastensuojelulle ja lastensuojelun palveluille on tarvetta tai lastensuojeluasian vireille tulon takia ryhdytään kiireellisiin toimiin lapsen terveyden ja kehityksen turvaamiseksi tai kun lapselle tai hänen perheelleen muutoin annetaan lastensuojelulaissa tarkoitettuja palveluja tai muuta tukea ennen palvelutarpeen arvioinnin valmistumista. Ennen muutosta lastensuojelun asiakkuus alkoi silloin, kun lastensuojelun tarvetta ryhdyttiin selvittämään.

Lastensuojelu 2021 -tilastoraporttia edeltäneissä tilastoraporteissa 18 vuotta täyttäneet eivät olleet mukana lukumäärissä lastensuoje-luilmoituksen kohteena olevien lastenlukumäärässä. Aikasarjaa on muutettu takautuvasti tilaston taulukoihin ja indikaattoreihin.

18 vuotta täyttävät asiakkaat tilastoituvat pääosin osin 18–24-vuotiaisiin, mikäli asiakkuus jatkuu ja/tai tietojärjestelmissä asiakkaiden ikä lasketaan vuoden lopussa. Jos asiakkuus päättyy ja tietojär-jestelmissä asiakkaiden ikä lasketaan asiakkuuden päättyessä nämä nuoret voivat paikoin tilastoitua myös 0–17-vuotiaisiin.
 
Sijoitustietojen vertailukelpoisuus
 
THL (Stakes 31.12.2008 asti) on kerännyt lastensuojelurekisterin tietoja alkaen vuodesta 1991. Tiedonkeruun käsitteet ja määritelmät ovat pysyneet käytännössä ennallaan koko rekisterin historian.
 
Hyvinvointialuekohtainen vertailukelpoisuus: sijoitustiedot
 
Lastensuojelun sijoitukset ovat niin tarkkaan määritelty lainsäädännössä, että THL:n Lastensuojelurekisterin tietoihin ei kohdistu systemaattisia alueellisia eroja. Tietyissä yksityiskohdissa, kuten esimerkiksi jälkihuollon tuen ilmoittamiseen sijoituksena (esim. tuettu asuminen), alueellisia eroja saattaa kuitenkin olla myös tietojen toimittamisessa varsinaisen toiminnan erojen lisäksi.
  
Ajallinen vertailukelpoisuus: sijoitustiedot
 
Sijoitustiedot on saatu kattavasti yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta pitkään. Mahdolliset puuttuvat tiedot on kuvattu vuosittain laaturaporttien erityiskysymyksiä-osiossa.
 
Lastensuojelun yläikärajaa on muutettu useita kertoja 2000-luvulla. Tästä syystä nuorten sijoitusten vertailuväestö kuvataan aina tapaus-kohtaisesti.

Lastensuojelu 2021 -tilastoraporttia edeltäneissä tilastoraporteissa osa 0–17-vuotiaiden tilastoja ei sisältänyt kyseisenä vuonna 18 vuotta täyttäviä sijoitettuja. Nykyisin 0–17-vuotiaiden tilastot sisältävät kaikki alaikäisinä sijoitettuina vuoden aikana olleet. Muutos on toteutettu takautuvasti tilaston taulukoihin ja indikaattoreihin. 
 

Toimintavaltuudet

Tilaston tuottaminen perustuu lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitok-sesta (688/2008) ja tilastolakiin (280/2004). THL:n viranomaistehtävänä on tuottaa tilastotietoa väestön terveydestä ja hyvinvoinnista, niihin vaikuttavista tekijöistä sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen käytöstä ja toimivuudesta päätöksenteon, kehittämisen ja tutkimuksen tueksi. THL:n tilastotuotannon käytäntöjä ohjaavat Eurostatin ja Suomen virallisen tilaston ohjeistukset, suositukset ja määräykset sekä tilastoeettiset periaatteet.

Tietojen jakaminen ja julkaiseminen

Lastensuojelutilasto julkaistaan kerran vuodessa tilastoraporttina. Tilastoraportti päivitetään THL:n verkkosivuille. 
Tilaston keskeiset tiedot voi poimia myös Sotkanet -verkkopalvelusta. Lastensuojeluindikaattorit saa näkyviin asiasanalla ”lastensuojelu”.

Tilastollinen tietosuoja

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on viranomaisena velvoite raportoida koko maata koskevaa terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää koottua tietoa. THL:n tilastojen laatimiseen käytettävät tiedot ovat pää-asiallisesti salassa pidettäviä, eikä henkilötietoa saa julkaista. Käsiteltävien tietojen suojaus perustuu lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (688/2008), tilastolakiin (280/2004) sekä lakiin viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999), EU:n yleiseen tietosuoja- asetukseen (EU) 2016/679 ja tietosuojalakiin (1050/2018) sekä muihin laitoksen toimintaa ohjaaviin säädöksiin.

THL:n tietoaineistot on suojattu kaikissa käsittelyn vaiheissa. Tietoihin ja tietojärjestelmiin pääsevät käsiksi vain ne, joilla on tietyn aineiston käyttöoikeusselkeästi määriteltyihin käyttötarkoituksiin. Muilla ei ole mahdollisuutta katsella, käsitellä, muuttaa tai poistaa tietoja. Valmiin tilaston tietosuojan varmistamiselle on laadittu kirjallinen ohjeistus. Kaikki THL:n henkilökuntaan kuuluvat ovat salassapitovelvollisia.
 

Lastensuojelu 2024 tilastoraportin erityiskysymykset

Kodin ulkopuolisia sijoituksia koskevat tiedot:

  • 2024 tiedot saatiin kaikilta hyvinvointialueilta, kaikkien kuntien asukkaista. 
  • Joillakin alueilla erottelu pienten kuntien kesken ei onnistunut, joten tiedot ilmoitettiin kahden kunnan osalta yhdellä kotikuntakoodilla. Sijoitettujen lasten ja nuorten tiedot ilmoitettiin Kuhmoisten osalta Kangasalan kotikuntakoodilla ja Vesilahden osalta osana Pirkkalan sijoitustietoja. 
  • Espoon sijoittamien lasten tiedoissa on ollut virheitä vuosilla 2020–2023, joita korjaavat tiedot saatiin 2024 sijoitustietojen yhteydessä. Korjaukset on tehty takautuvasti tilastoraportin taulukoihin ja indikaattoreihin. 

Avohuollon tiedonkeruun tiedot:

  • 2024 tiedot saatiin kaikilta hyvinvointialueilta, kaikkien kuntien asukkaista. 
  • Joillakin alueilla erottelu pienten kuntien kesken ei onnistunut, joten tiedot ilmoitettiin kahden kunnan osalta yhdellä kotikuntakoodilla. Utsjoki ja Inari ilmoitettiin yhteissummana Inarin kuntakoodilla.
  • Usealla alueella oli meneillään merkittäviä järjestelmän vaihtoja, joka voi tuoda haasteita tilastotietojen laatuun. 
  • Etelä-Karjalassa oli haasteita avohuollon asiakasmäärien poiminnassa. 
  • Pohjois-Pohjanmaalla lastensuojeluilmoitusten määrää mahdollisesti vääristi puutteelliset mahdollisuudet tehdä sähköisesti muita ilmoituksia sosiaalihuoltoon, jolloin lastensuojeluilmoitusten määrä on korostunut. 
  • Pohjanmaa toimitti avohuollon tiedot kysymysten 6, 7, ja 11 osalta ainoastaan ajalta 1.1.-4.10.2024. 
  • Kanta-Hämeen hyvinvointialue sai toimitettua palvelutarpeen arviointeja koskevia summatietoja ainoastaan Hämeenlinnan osalta.
     

Päivitetty:

tilaston kotisivu

MUUALLA PALVELUSSA

MUUALLA VERKOSSA