Lastensuojelu

Laatuseloste

Lastensuojelu -tilaston laatuselosteessa arvioidaan tilastokohtaisesti tilaston luotettavuutta ja sopivuutta eri käyttötarkoituksiin Suomen virallisen tilaston (SVT) laatuselostesuosituksen mukaan.

• Tilastotietojen relevanssi
• Menetelmäkuvaus
• Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
• Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
• Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys
• Tilastojen vertailukelpoisuus
• Selkeys ja eheys/yhtenäisyys
• Lastensuojelu 2022 -tilastoraportin erityiskysymykset

• Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten sijoitusten kestot 2016 -tilastoraportin erityiskysymykset

Tilastotietojen relevanssi

Lastensuojelutilasto sisältää tietoja kodin ulkopuolelle sijoitetuista sekä lastensuojelun avohuollon asiakkaina olleista lapsista ja nuorista. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia ja nuoria koskeva tilastoraportti laaditaan kunnilta saadun lastensuojelun rekisteritiedon sekä lastensuojelun avohuollon asiakkaita koskevan tilastotiedon pohjalta.

Lastensuojelurekisteriin kerättävät tiedot saadaan henkilötasoisina kunnista vuosittain. Tilastossa julkaistaan tietoa avohuollon tukitoimena, kiireellisenä sijoituksena, huostaan otettuna tai jälkihuoltona sijoitetuista lapsista ja nuorista. Tilasto sisältää myös tiedot lapsen tai nuoren sijoituspaikasta ja sijoituksen kestosta.

Kunnilta kerättävät, lastensuojelun avohuollon toimintaa koskevat tiedot ovat summatietoa. Lomakkeella pyydetään lukumäärätietoja lastensuojelun avohuollon työskentelyprosessin eri vaiheissa olevista asiakkaista, lapsista ja nuorista ikäryhmittäin. 

Lisäksi tilasto sisältää sosiaalihuollon toimintatilaston ja lastensuojelun määräaikatilaston tietoja.

Väkilukutiedot ovat ajankohdalta 31.12.2022.

Lastensuojelutilasto julkaistaan kerran vuodessa tilastoraporttina.

Käytetyt käsitteet ja määritelmät on selitetty tilastoraportin tekstiosassa.

Raportti on tarkoitettu hallintoviranomaisille, kunnille, tutkijoille, opiskelijoille ja muille, joilla on tarve saada tietoa ja lukumääriä kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista ja nuorista.

Tietojen käsittely perustuu lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (668/2008).

Menetelmäkuvaus

Tiedot kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista ja nuorista sekä tiedot lastensuojelun avohuollon toiminnasta kerätään vuosittain Suomen kaikista kunnista.

Kunnat vastasivat lastensuojelun järjestämisestä vuonna 2022, mutta kun tiedot kerättiin alkuvuonna 2023 järjestämisvastuu ja rekisteristerinpitäjyys oli siirtynyt 1.1.2023 aloittaneille hyvinvointialueille. Tässä laatuselosteessa ja tilastossa tietojenantajiksi katsotaan yhä kunnat, vaikka tuoreimmat tiedot tekniksesti saatiin hyvinvointialueilta. 

Kunnille lähetetään kerran vuodessa tietopyyntö, jossa niitä pyydetään annettuun määräaikaan mennessä kirjautumaan Lasu-Netti-verkkopalveluun ja tarkistamaan avoimet sijoitukset, kirjaamaan muutokset sijoituksissa sekä ilmoittamaan uudet sijoitukset lapsen/nuoren kotikunnan mukaan. Tietoja pyydetään myös lastensuojelun avohuollon toimintaa kuvaavaan tilastoon.

Lastensuojeluaineisto saadaan sähköisessä muodossa Lasu-Netti-verkkopalvelun kautta ja se päivittyy THL:n tietokantaan. 

Niille, jotka eivät vastaa määräaikaan mennessä, lähetään muistutus.

Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Lastensuojelurekisteri sijoituksista ja huostaanotoista

Lastensuojelurekisteriin ilmoitettuja tietoja voidaan pitää luotettavina, koska sijoitustiedoissa on mukana henkilötunnus. Mahdollisia virheitä pystytään näin jäljittämään ja korjaamaan henkilötunnuksien avulla. Lastesuojelurekisteriin ilmoitetaan vain Suomen kansalaisia. 

THL:ään saatuun aineistoon tehdään tiettyjä oikeellisuustarkistuksia. Esimerkiksi huostassa olevan lapsen on oltava alle 18-vuotias ja kodin ulkopuolelle sijoitetun nuoren alle 25-vuotias . Jälkihuollon sijoitukset omaan kotiin vanhemman kanssa päätetään 18-vuotispäivään, eikä vastaavia jaksoja yli 18-vuotiailla katsota sijoituksiksi.

Kunnat korjaavat usein aiempina vuosina antamiaan sijoitustietoja. Tämä johtunee siitä, että kuntien asiakastietorekisteriä päivitetään vielä THL:n tilastoon annettujen tietojen jälkeen. THL:n tilastoa päivitetään ja korjataan tällöin kuntien antamien tietojen perusteella, ja näin myös aiemmin julkaistut vuosittaiset aikasarjatiedot muuttuvat korjausten myötä.

Mikäli lapsi tai nuori on saman vuoden aikana ollut sijoitettuna useamman kuin yhden kunnan toimesta, julkaistaan sijoitustieto viimeisimmän sijoituskunnan mukaan. Myös siinä tapauksessa, että lapsi tai nuori on vuoden aikana ollut sijoitettuna eri perustein ja/tai useammassa kuin yhdessä sijoituspaikassa, julkaistaan sijoitustieto viimeisimmän sijoitustiedon mukaan.

Lastensuojelun avohuolto

Lastensuojelun avohuollon tiedot toimitetaan summatasolla ilman henkilötunnuksia. Tilastoon toimitettavien tietojen laatu on vaihdellut sen olemassaolon aikana. Kunnat eivät ole aina pystyneet toimittamaan kaikkia pyydettyjä tietoja THL:n tilastointia varten.

1.4.2015 voimaan tullut sosiaalihuoltolaki selkiyttää lastensuojelun asiakkaan määritelmää. Lastensuojelun asiakkuus alkaa, kun palvelutarpeen arvion perusteella nähdään, että lastensuojelulle ja lastensuojelun palveluille on tarvetta. Ennen voimaan tullutta sosiaalihuoltolakia (1.4.2015) lastensuojelun asiakkuus alkoi silloin, kun lastensuojelun tarvetta ryhdyttiin selvittämään.

Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Lastensuojelutilasto on THL:n kerran vuodessa tuottama tilasto. Tarkistetut tiedot julkistetaan touko-kesäkuussa. 

Vastaukset saadaan alueilta muistutuksen jälkeen lähes 100-prosenttisesti.

Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Lastensuojelurekisteristä julkaistu tilastoraportti päivitetään THL:n verkkosivuille. Tämän lisäksi kunnille lähetetään sähköpostilla ilmoitus lastensuojelutietojen julkistamisesta.

Lastensuojelutietoja voi poimia myös Sotkanet-verkkopalvelusta. Lastensuojeluindikaattorit saa näkyviin asiasanalla lastensuojelu.
Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet

Ajankohtaista lastensuojeluun liittyvää tietoa löytyy myös Lastensuojelun käsikirjasta.

Tilastojen vertailukelpoisuus

THL (Stakes 31.12.2008 asti) on toimittanut ja kerännyt lastensuojelutietoja alkaen vuodesta 1991, mistä lähtien on olemassa vertailukelpoista aikasarjaa.

Käsitteet ja määritelmät ovat pysyneet samansisältöisinä aina vuoteen 2007 asti. 

Nykyinen lastensuojelulaki astui voimaan 1.1.2008. Lastensuojelulain myötä myös valtakunnallisen lastensuojelutilaston tietosisältöä uudistettiin. Uudistetun lastensuojelutilaston sisältöä suunnitteli ja sen sisällöstä päätti työryhmä, jossa olivat edustettuina Sosiaali- ja terveysministeriö, Kuntaliitto, Etelä-Suomen Sosiaalialan osaamiskeskus, Kuusikkokunnista Helsinki ja Vantaa sekä silloinen Stakes. Lastensuojelurekisterissä muutokset kohdistuivat lähinnä lasten ja nuorten sijoituspaikkatietoihin. Sen sijaan lastensuojelun avohuollon toimintaa koskeva tilastointi uudistui kokonaan.

Tilastointiin lastensuojelulain (2008) myötä tehdyt muutokset on luettavissa vuosia 2010–2014 koskevien tilastoraporttien laatuselosteista.

Tämä tilastoraportti perustuu kuntien THL:ään ilmoittamiin tilastovuotta 2022 koskeviin lastensuojelutietoihin. Aiemmin julkaistuja lastensuojelutietoja on tarkistettu ja päivitetty kuntien antamien korjausten mukaisesti.

Vuoden 2020 tilaston laatimisen yhteydessä vuosien 2008‒2020 sijoitustietoja on korjattu DVV:n kuolintiedoilla. Muutamissa tapauksissa kunnat eivät ole päättäneet kuolleiden sijoitusjaksoja THL:n rekisteriin ja nämä korjaukset aiheuttavat pieniä muutoksia rekisteriin vuosille 2008‒2019.

Vuoden 2020 tilaston laatimisen yhteydessä kuntien ilmoitttamia sijoitustietoja vuosilta 2016‒2020 on korjattu siten, että kaikki sijoitusjaksot, jossa sijoituspaikkana on ollut oma koti (vanhempien luona) on päätetty 18-vuotissyntymäpäivään. Korjaus on tehty 2016‒2018 osalta vain nuoriin, jolla sijoitus jatkuisi vielä vuonna 2020. 2019‒2020 osalta korjaus on toteutettu kaikille. Ohjeissa on jo vuosia tuotu esiin, että tälläisiä jaksoja ei pitäisi ilmoittaa sijoituksina.

Muutos ikämäärittelyssä 

Lastensuojelu 2021 tilastoraporttia edeltäneissä tilastoraporteissa osa 0–17-vuotiaiden tilastoja ei sisältänyt kyseisenä vuonna 18 vuotta täyttäviä sijoitettuja, koska näiden tilastojen poiminnat tehtiin vuoden viimeisen päivän iän perusteella. Kyseiset sijoitetut sisältyivät kuitenkin 0–20-vuotiaiden tilastoihin. Nykyisin 0–17-vuotiaiden tilastot sisältävät kaikki alaikäisinä sijoitettuina vuoden aikana olleet. Muutos on toteutettu tilastoihin (tilastoraportti, indikaattorit) myös takautuvasti. Muutoksen seurauksena Lastensuojelu 2022 ja Lastensuojelu 2021 tilastoraportin tiettyjä lukuja ei tulisi verrata aiempina vuonna julkaistuihin tilastoraportin lukuihin, vaan keskeisten tunnuslukujen osalta tulisi katsoa päivitetyt aikasarjatiedot uusimmasta tilastoraportista tai Sotkanetistä.

Jälkihuollon ikärajaa on nostettu. Nuori voi olla lastensuojelun asiakkaana 25-syntymäpäiväänsä asti. Tästä syystä aiemmin käytetystä 0–20-vuotiaiden tilastoinnista pääosin luovutaan.

Myös lastensuojeluilmoitusten kohteena olleiden lasten määriä on muutettu takautuvasti vuonna 2022 julkaistuihin tilastoihin. Aiemmin ikätarkastelu oli vuoden lopun tilanteessa 31.12. jolloin 18 vuotta täyttäneet eivät olleet mukana lukumäärissä. Aikasarjaa on muutettu takautuvasti niin, että kaikki lastensuojeluilmoitusten kohteena vuoden aikana olleet alaikäiset lapset on otettu laskentaan mukaan.

Avohuollon asiakkaiden tiedot saadaan kunnilta aggregoituina, eikä niissä ole mahdollista tehdä vastaavaa muutosta. On kuitenkin mahdollista, että joissain kunnissa asiakkaiden ikä lasketaan asiakkuuden päättyessä, eikä vuoden lopussa.

Lastensuojelun tilastoitiin tulee muutoksia lähivuosina, kun raportoinnissa voidaan vaiheittain hyödyntää uuden sosiaalihuollon seurantarekisteri Sosdatan tietoja. Määrittelyjen muutoksilla varaudutaan tuleviin tilastoihin.

Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Tilastoraportti sisältää koko maan kattavasti tiedot kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista ja nuorista sekä lastensuojelun avohuollon asiakkaiden lukumäärät.

Lastensuojelu 2022 -tilastoraportin erityiskysymykset

Tiedot kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista ja nuorista sekä tiedot lastensuojelun avohuollon toiminnasta kerätään vuosittain Suomen kaikista kunnista. Kunnat vastasivat lastensuojelun järjestämisestä vuonna 2022, mutta kun tiedot kerättiin alkuvuonna 2023 järjestämisvastuu ja rekisteristerinpitäjyys oli siirtynyt 1.1.2023 aloittaneille hyvinvointialueille. Tässä laatuselosteessa ja tilastossa tietojenantajiksi katsotaan yhä kunnat, vaikka tuoreimmat tiedot tekniksesti saatiin hyvinvointialueilta.

Vuonna 2022 sijoitettujen lasten ja nuorten tiedot vahvistettiin Hailuotoa ja Muoniota lukuunottamatta kaikista muista Suomen kunnista (kuntien lukumäärä oli 309 vuonna 2022).

Vaikka lastensuojelun avohuollon tilasto-osaan vastattiin Säkylää lukunottamatta kaikista Suomen kunnista, olivat kuntien antamat tiedot laadultaan melko vaihtelevia ja osin puutteellisia. Hyvinvointialueiden aloituksesta seuranneista tietojärjestelmä- ja henkilöstömuutoksista vuoden 2022 tilastotietojen antaminen oli paikoin vaikeaa.

Lapsiperhepalveluiden asiakasmäärät on suhteutettu lapsiperheiden määrään vuonna 2021, koska lapsperheiden määrää vuonna 2022 ei tilaston ilmestyessä ole vielä julkaistu.

Lasten määrä väheni Suomessa vuodesta 2021 vuoteen 2021 yhden prosentin. Vuoden aikana syntyneiden lasten määrä väheni peräti 9 prosenttia. Väestömuutokset eivät kohdistu tasaisesti koko lapsi ja nuorten väestöön.

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten sijoitusten kestot 2016 -tilastoraportin erityiskysymykset

Käytetty aineisto perustuu lastensuojelurekisterin tietoihin sijoitetuista ja huostaanotetuista lapsista. Avohuollon tiedonkeruun tietoja ei ole käytetty tilastoraportissa lainkaan. 

Sijoitusten kestosta ei suunnitella vuosittain julkaistavaa omaa tilastoraporttia. Nyt tuotetut keskeiset seurantatiedot ovat jatkossakin saatavilla Lastensuojelun tietokantakuutioista. 

Tilastoraportissa sijoituksia koskevat tiedot esitetään ensimmäisen kerran sijoitusepisodien kautta. Raporttia suunniteltaessa pohdittiin parasta episodin määritelmää sekä lastensuojelun käytäntöjen, että pienen otosaineiston perusteella. Samaan episodiin pohdittiin sisällytettävän sijoitusjaksot, jotka alkavat enintään 14 tai 30 vuorokautta viimeisimmän sijoitusjakson päättymisestä. Lopulta valittiin enintään 30 vuorokautta, koska päättyneiden sijoitusten seuranta arveltiin helpommaksi tällä määritelmällä. 

Vuoden 2016 aikana 14 679 lapsella (0–17) oli yhteensä 22 144 tilastoituvaa sijoitusjaksoa, jossa aloitettiin uusi sijoitus, uusittiin kiireellinen sijoitus, muutettiin sijoituksen päätösperustetta tai sijoituspaikkaa. Sijoitusjaksoja oli suhteessa lapsimäärään jonkun verran enemmän 0–2-vuotiailla ja teini-ikäisillä eli lapsilla, joilla on enemmän elämän ensimmäisiä sijoituksia.
Sijoitusepisodeja lapsilla oli vuoden aikana 15 359.  Neljällä prosentilla lapsista (n=636) oli useampi kuin yksi episodi vuoden aikana. Samaan episodiin laskettiin siis kaikki sijoitukset, joiden väli on alle 30 vuorokautta.

Kaikista episodeista, jotka kohdentuivat myös vuodelle 2016, 11 % oli sellaisia, jotka eivät olleet täysin ketjutettuja alkamaan toinen toistensa perään. Raportissa sijoitusten kestot on kuitenkin laskettu tosiasiallisista sijoituspäivistä. Esimerkiksi lapsi, joka on ollut sijoitettuna marraskuun kaksi ensimmäistä viikko ja joulukuun kaksi ensimmäistä viikkoa on ollut sijoitettuna 4 viikkoa eikä 6 viikkoa. Jos lapsi on lisäksi ollut sijoitettuna helmikuussa kuukauden, hänellä on vuoden aikana kaksi episodia.  
Kaikista episodeista, jotka kohdentuivat myös vuodelle 2016, 7 prosentissa episodeja sijoitusjaksojen välisiä vuorokausia oli yhteensä enemmän kuin 7 vuorokautta ja 1 prosentissa episodeja enemmän kuin 30 vuorokautta.

Aineiston pisimmät episodit kestävät lähes 18 vuotta, joten samassa episodissa voi olla useita ”aukkoja”. Nämä jaksojen väliset vuorokaudet ovat voineet tapahtua myös muuna vuonna kuin 2016. Yli 7 aukkovuorokautta sisältävistä episodeista yli puolet koostui useammasta kuin viidestä jaksosta. Toisaalta puolet yli 7 aukkovuorokauden jaksoista oli kestänyt vain 6 viikkoa. Episodi-tarkastelu siis yhdistää hyvin lyhyitä ja toistuvia jaksoja toisiinsa. Eniten jaksojen välisiä vuorokausia oli episodistatuksissa ’Elämän 1., jatkuu’, ’Jatko 1., jatkuu’, ’Uusi, jatkuu’ ja ’Useita 2016’ toisin sanoen episodistatuksissa, joille muutokset ovat muutenkin ominaisia ja joissa lapsi on vuoden lopussa sijoitettuna.