Lasten ja nuorten mielenterveysperusteinen tutkimus ja hoito

Laatuseloste

Laatuselosteessa kuvataan aineiston muodostuminen yksityiskohtaisesti ja arvioidaan selvityksen luotettavuutta ja sopivuutta eri käyttötarkoituksiin Suomen virallisen tilaston (SVT) laatuselostesuosituksen mukaan.

Tilastotietojen relevanssi

Selvitys esittelee eri palveluiden käytön yleisyyttä samassa raportissa, jotta mielenter-veysperusteisen tutkimuksen ja hoidon yleisyydestä ja kohdentumisesta on mahdollista muodostaa kokonaiskuva. Alueittaisten tulosten esittely tuo esiin paikallisten käytäntöjen eroja.

Menetelmäkuvaus

Terveydenhuollosta on käytettävissä asiakaskohtaista käynti- ja hoitojaksotason tietoa. Selvityksen aineisto on koottu seuraavista terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisterin aineistoista: 

THL:n perusterveydenhuollon tiedot (”Avohilmo”). Asiakaskohtainen lakisääteinen tiedonkeruu, jossa tiedontuottajia ovat palveluntuottajat. Henkilötason tieto kustakin palvelutapahtumasta. Palvelutuottajien toimittajien tuottamien tietojen laajuus voi kuitenkin vaihdella. Tietoja on kerätty vuodesta 2011 alkaen.

THL:n erikoissairaanhoidon tiedot (”Terveys-Hilmo”). Asiakaskohtainen lakisääteinen tiedonkeruu vuodesta 1994. Tiedontuottajia ovat palveluntuottajat.

Asiakkaita ja käyntejä on luokiteltu asiantuntijanäkemysten ja aineiston pohjalta. 

Aineistoon haettu kaikki 0–22-vuotiaiden käynnit, vaikka selvityksessä raportoidaan käytännössä vain 7–22-vuotiaiden tietoja. Aineiston jatkokäytön takia tässä laatuselos-teessa raportoidaan kuitenkin koko aineiston, eli myös 0–6-vuotiaiden tietojen, muo-dostamista ja laatua. 

Käynnin määritelmä sisältää myös mm. etävastaanotot. Yhteystavat 'R55', 'R56', 'R60', 'R70', 'R71', 'R72' on kuitenkin rajattu tarkastelun ulkopuolelle.

Perusterveydenhuollon käynnit on muodostettu poimimalla Avohilmo-tiedoista kaikki vuoden aikaiset käynnit 0–22-vuotialle tietyillä kriteereillä. Tietyt diagnoosit on kuiten-kin rajattu ulkopuolelle.  Lisäksi puheterapian palvelumuodon käyntejä tai puhetera-pian toimenpiteitä ei ole sisällytetty mielenterveysperusteisiin käynteihin lainkaan.

Taulukko 4.  Onko seuraavat  perusteydenhuollon yksikköjen käynnit huomioitu mielenterveysperusteisissa tutkimus- tai hoitokäynneissä?

Mielenterveys- tai päihdeyksikkö 

Lähtökohtaisesti kaikki, mutta tietyt käyntisyyt on rajattu pois aineistosta.

Avosairaanhoito

Jos käyntisyy-ehto täytyy.

Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, neuvolat

Jos käyntisyy-ehto täytyy.

Muu perusterveydenhuolto (esim. toimintaterapia, puheterapia)

Jos käyntisyy-ehto täytyy.

Kasvatus- ja perheneuvola

Jos kunnassa tehdään tästä sosiaalihuollonpalvelusta kirjauksia perusterveydenhuollon järjestelmiin ja käyntisyy-ehto täyttyy. 

Koulupsykologit, -kuraattorit

Jos kunnassa tehdään kirjauksia tästä opiskeluhuollon palvelusta perusterveydenhuollon järjestelmiin ja käyntisyy-ehto täyttyy.

 

Erikoissairaanhoidon osalta aineistoon on sisällytetty kaikki lasten-, nuoriso- ja aikuis-psykiatrian käynnit ja hoitojaksot 0–22-vuotialla. Tietyt diagnoosit on kuitenkin rajattu ulkopuolelle. 

Taulukko 5.  Onko seuraavat  erikoissairaahoidon yksikköjen käynnit huomioitu mielenterveysperusteisissa tutkimus- tai hoitokäynneissä?

Psykiatrian erikoisalat 

Lähtökohtaisesti kaikki, mutta tietyt käyntisyyt on rajattu pois aineistosta.

Muu erikoissairaanhoito, kuten lastentaudit

Ei. Ei ole sisällytetty aineiston käynteihin.

 

Käyntisyy-ehdot ja rajaukset

Lähtökohtana oli sisällyttää tilastoon kaikki käynnit ja hoitojaksot 0–22-vuotialla, joilla käyntisyyksi on merkitty mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriö joko ICD-10 luoki-tuksella (F-koodi) tai ICPC-2-luokituksella (P-koodi).  Asiantuntijanäkemyksen pohjalta päädyttiin jättämään   jotkin koodit tarkastelun ulkopuolelle. 

Tarkastelun ulkopuolelle pääosin rajatut käyntisyyt: 

  • Älyllinen kehitysvammaisuus (F70-F79, P85)
  • Monimuotoiset kehityshäiriöt (F83)
  • Oppimiskyvyn häiriöt (F81, P24) 
  • Motoriikan kehityshäiriöt (F82)
  • Puheen ja kielenkäytön häiriöt (F80, F985, F865)
  • Lapsen tai imeväisen syömishäiriö (F982, P11) 
  • Yökastelu (P12)

Mikäli käynnillä tai hoitojaksolla on näiden poissuljettavien käyntisyiden lisäksi kuiten-kin jokin muu mielenterveysperusteinen käyntisyy kuten ahdistuneisuushäiriö, on käynti laskettu mukaan tilastoon. Yllämainittuihin häiriöihin liittyviä käyntejä sisältyy tilastoon kuitenkin myös epäsuorasti, koska häiriön selvittelyyn liittyvät tutkimuskäyn-nit voivat tulla mukaan tilastoon ennen kuin poissuljettava diagnoosi on asetettu. 

Perusterveydenhuollon mielenterveysperusteisiin käynteihin on lisäksi sisällytetty käynnit, joissa toimenpiteenä on ollut jokin seuraavista toimenpiteistä: 

YKSILÖ- JA PERHETERAPIAT:   

  • Psykoterapia
  • Lyhytterapia
  • Perheterapia
  • Perhekeskeiset psykoterapeuttiset interventiot
  • Yksilökeskeiset psykoterapeuttiset interventiot
  • Muut yksilökeskeiset psykososiaaliset interventiot
  • Terapeuttinen keskustelu
  • Traumaterapia
  • Kasvatuksellisen kuntoutuksen terapiamuodot

RYHMÄ- ja VERKOSTOTERAPIAT: 

  • Ryhmäkeskeiset psykoterapeuttiset interventiot
  • Verkostokeskeiset psykoterapeuttiset interventiot

MUU HOIDON TOTEUS JA SUUNNITTELU:   

  • Muut perustason mielenterveys- ja päihdepalvelut
  • Hoito- ja kuntoutussuunnitelmat
  • Psykiatriset konsultaatiot
  • Muu psykiatrinen hoito, selvittely ja seuranta
  • Psykiatrisen tilan suunnitellut terapiakäynnit
  • Hoidonohjaus
  • Muut perustason mielenterveys- ja päihdepalvelut
  • Monialaisen asiantuntijaryhmän tapaaminen

PÄIHTEET: 

  • Päihdekuntoutus
  • Opioidiriippuvaisen vieroitus- ja korvaushoito
  • Avokatkaisuhoito ja seuranta
  • Riippuvuusoireisen mini-interventio
  • Perustason päihdepalvelut

KARTOITUKSET: 

  • Psykiatrinen/psykologinen tutkimus
  • Depression tai muun psyykkisen ongelman seulonta
  • Psykiatrinen tarkkailulähete eli M1-lähete
  • Psykososiaalisen tilanteen laaja kartoitus
  • Sosiaalisen toimintakyvyn arviointi lausuntoineen
  • Perusteellinen neurologinen tutkimus
  • Kasvatuksellisen kuntoutuksen tarpeen arviointi
  • Psykiatriset tutkimukset

LÄÄKEHOITO:

  • Biologiset interventiot

Tiettyjen rajausten tarkastelua

Mielenterveysperusteiset tutkimus- ja hoitokäynnit (mtpth-käynnit) eivät muodosta selkeästi rajautuvaa kokonaisuutta ja tilastoraportin kirjaamisen eri vaiheissa mukaan onkin ehdotettu erilaisia käyntimuotoja, -syitä ja diagnooseja. 

Erikoissairaanhoidon osalta rajaudutaan vain psykiatrian erikoisalan käyteihin (830 000 käyntiä 0–22-vuotiailla). Muilla erikoisaloilla oli 0–22-vuotiailla vuonna 2020 yhteensä 103 119 käyntiä, joille oli kirjattu F-alkuinen diagnoosikoodi. Käynneistä 42 528 oli toteutunut lastenneurologian, 18 028 lastentautien, 12 610 foniatrian ja päivystyksellisillä erikoisaloilla 11 943. On huomattava, että näidenkin käyntien asiak-kaista suurin osa kuitenkin sisältyy myös tähän tilastoon – lastenneurologian F-diagnosoiduista 55 prosentilla oli vuoden aikana myös selvityksen mukainen mielenterveysperusteinen tutkimus- ja hoitokäynti, lastentaudeissa 67 prosentilla, foniatriassa 37 prosentilla ja päivystyksessä F-diagnosoiduista 88 prosentilla. Diagnoosien pois-rajauksilla (esim. älyllinen kehitysvamma) on vielä pienempi lukumäärällinen merkitys: poisrajattuja käyntejä oli yhteensä 10 342 ja 97 % asiakkaista oli vuoden aikana myös selvityksen mukainen mielenterveysperusteinen tutkimus- tai hoitokäynti. 

Jos kaikki erikoissairaanhoidon käynnit, joille oli kirjattu F-alkuinen diagnoosikoodi olisi sisällytetty mtpth-käynteihin, käyntien kokonaismäärä olisi ollut keskimäärin 12 prosenttia korkeampi. Tosiasiassa valtaosa näistä käynneistä kohdistui kuitenkin lap-sille, eikä nuorille.

Perusterveyshuollon osalta merkittävimmät rajaukset koskevat puheterapian ja toi-mintaterapian käyntien rajaamista kokonaan selvitysaineiston ulkopuolelle. Näistä käynneistä valtaosa kohdentuu alle kymmenvuotiaille. Puheterapiakäyntejä on ollut vuosittain alle 23-vuotialla yhteensä noin 130 000 ja toimintaterapiakäyntejä noin 60 000. Puhe- ja toimintaterapian keinon hoidetaan myös muita kuin mielenterveys-perusteisia ongelmia. 

Perusterveydenhuollon osalta on lisäksi rajattu tarkastelun ulkopuolelle käyntejä, joihin ei selvästi ole kirjattu mielenterveysperusteisuutta. Näiden rajausten tekeminen ei ole ollut yksiselitteistä, vaan tilastoa laadittaessa on käyty keskustelua erilaisten käyntityyppien sisällyttämisestä tilastoon. Kuvion 2 jaottelua hyödyntäen alla olevat käynnit on katsottu psykososiaaliseksi tueksi (eikä mielenterveyshäiriön tutkimukseksi ja hoidoksi) mikäli käynnille ei ole kirjattu muuta mielenterveysperusteista käyntisyytä:

  • Kaikki psykologien käynnit: 160 000 käyntiä vuodessa alle 23-vuotialla, yli puolet tullut mukaan mtpth-käynteihin. Jos kaikki psykologien käynnit olisi sisällytetty mtpth-käynteihin, käyntien kokonaismäärä olisi ollut keskimäärin 6 prosenttia korkeampi.  
  • Kaikki kasvatus- ja perheneuvolan käynnit (T25): 70 000 käyntiä vuodessa alle 23-vuotialla, näistä kolmannes tullut mukaan mtpth-käynteihin. Jos kaikki terveydenhuollon hoitoilmoituksissa raportoidut kasvatus- ja perheneuvolan käynnit olisi sisällytetty mtpth-käynteihin, käyntien kokonaismäärä olisi ollut keskimäärin 4 prosenttia korkeampi.  
  • Kaikki erityisen tuen tarpeen käynnit: 40 000 käyntiä vuodessa alle 23-vuotialla, näistä neljännes tullut mukaan mtpth-käynteihin. Jos kaikki erityisen tuen tarpeen käynnit  olisi sisällytetty mtpth-käynteihin, käyntien kokonaismäärä olisi ollut keskimäärin 2 prosenttia korkeampi.  
  • Kaikki, joissa toimenpiteenä psykososiaalinen neuvonta ja ohjaus: 40 000 käyntiä vuodessa alle 23-vuotialla, näistä puolet tullut mukaan mtpth-käynteihin. Jos kaikki nämä käynnit olisi sisällytetty mtpth-käynteihin, käyntien kokonaismäärä olisi ollut keskimäärin 2 prosenttia korkeampi.  
  • Oppimiskyvyn häiriö perusterveydenhuollossa (F81, P24): 35 000 käyntiä vuodes-sa alle 23-vuotialla, nämä rajautuvat lähes kokonaan mtpth-käyntien ulkopuolelle. Jos kaikki nämä käynnit olisi sisällytetty mtpth-käynteihin, käyntien kokonaismäärä olisi ollut keskimäärin 3 prosenttia korkeampi.  

Diagnoosiryhmät 

Yleisimpiä diagnooseja on koottu diagnoosiryhmiin. Määrittely vastaa osin aiemmassa selvityksessä (Huikko ym. 2017) käytettyjä diagnoosikoreja ja osin syntymäkohortti-tutkimuksissa käytettyjä ryhmittelyjä. 

Luokittelussa on huomioitu vuoden aikana tehdyt kirjaukset perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Taulukossa 3 esitetään kunkin diagnoosin käyntimäärien tunnuslukuja. Nämä luvut sisältävät asiakkaan kaikki vuoden aikana toteutuneet mie-lenterveyskäynnit – siis myös ennen diagnoosin asettamista. Jos henkilöllä on useampi diagnoosi, on käynnit tässä tarkastelussa huomioitu molemmissa diagnoosiryhmissä. Liitetaulukossa 2.3 ja 3.3 on kuvattu yleisimpien diagnoosien kirjausmääriä. 

Erikoissairaanhoidon osalta ryhmittelyssä on huomioitu vain päädiagnoosi ja perus-terveydenhuollossa kaikki asetetut diagnoosit. 

Taulukko 7. Mielenterveysperusteisten käyntien diagnoosiryhmät (ICD-10-koodisto)

Päihdehäiriöt (ml. F1x.0 päihtymys)

F10-F19 

Psykoottiset häiriöt

F20,F200,F201,F202,F203,F204,F205,F206,F208,F209,F21,F22,F220,F228,F229, F23,F230,F231,F232,F233,F238,F239,F24,F25,F250,F251,F252,F258,F259,F28,F29   

Kaksisuuntainen mielialahäiriö

F31,F310,F311,F312,F313,F314,F315,F316,F317,F318,F319

Masennustilat

F32,F320,F321,F322,F323,F328,F329,F33,F330,F331,F332,F333,F334,F338,F339, F34,F340,F341,F348,F349,F38,F380,F381,F388,F39  

Ahdistuneisuushäiriöt

F40,F400,F401,F402,F408,F409,F41,F410,F411,F412,F413,F418,F419,F93,F930, F931,F932,F933,F938 

Pakko-oireiset häiriöt

F42,F420,F421,F422,F428,F429 

Traumaperäinen stressihäiriö

F431

Syömishäiriöt

F50,F500,F501,F502,F503,F504,F505,F508,F509

Unihäiriöt

F51,F510,F511,F512,F513,F514,F515,F518,F519 

Monimuotoinen kehityshäiriö

F83

Autismikirjon häiriö

F84,F840,F841,F842,F843,F844,F845,F848,F849  

ADHD

F90,F900,F901,F908,F909 

Nykimishäiriöt

F95,F950,F951,F952,F958,F959 

Käytöshäiriöt

F91,F910,F911,F912,F913,F918,F919,F92,F920,F928,F929 

Sosiaalisen vuorovaikutuksen häiriöt

F94,F940,F941,F942,F948,F949  

 

Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Tiedot perustuvat palveluntuottajien itse ilmoittamiin lukuihin.  

Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Selvitys kuvaa vuoden 2020 palvelujen käyttöä. Tämän selvitysaineiston tietoja on jatkossa tarkoitus julkaista Sotkanet-palvelussa. 

Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Sosiaali- ja terveysalan tietolupaviranomainen Findata voi tehdä tarkempia eri rekisteriaineistoja yhdisteleviä taulukoita ja myöntää tutkijoille luvan tietojen käyttöön tieteellisessä tutkimuksessa.

Tilastojen vertailukelpoisuus

Tilastoraportin tilastojen luotettavuudessa ja edustavuudessa on eroja, koska tilastot perustuvat eri lähteisiin. Alueelliset erot voivat selittyä eroavuuksissa paikallisissa toiminta- ja kirjaamiskäytännöissä. 

0–6-vuotiaiden tiedot 

Tarkastelutapa soveltuu heikosti 0–6-vuotiaille, joilla normaalikehitykseen sisältyvä vaihtelu on suurta eivätkä ongelmat useinkaan ole erityisen tarkkarajaisia. 0–6-vuotiailla yleisin käyntiin liittyvä syy tai toimenpide oli ’lapsen käytösoire’ (P22), joka oli kirjattuna 45 % käynneistä. Tilastoa tehtäessä on pohdittu koko ikäryhmän tai tiettyjen palvelumuotojen rajaamista pois, mutta päädytty pitämään ikäryhmän tarkastelu liitetaulukoissa. Alle kouluikäisten tilastoja ei tässä selvityksessä kuitenkaan analysoida. 

Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Tilastot esitetään koko maan tasolla ja hyvinvointialueittain. 

Aluejako on tehty asiakkaan kotikunnan mukaisesti eikä palveluntuottajittain. Terveydenhuollon tilastoissa asiakkaan kotikuntana on pidetty koko vuoden osalta kuntaa, joka on ilmoitettu vuoden ensimmäisen käynnin yhteydessä. 

Ahvenanmaan lukuja ei eritellä, koska pienestä tapausmäärästä johtuen yksilöt voisivat olla epäsuorasti tunnistettavissa. Ahvenanmaalla asuvat sekä lapset ja nuoret, joille ei ole märitelty kotikuntaa, sisältyvät koko maan lukuihin.  

Ikä esitetään aina ikänä vuoden lopussa.  

Tilastoraportin erityiskysymykset 

Selvitys on suunniteltu julkaistavan tässä laajuudessa vain kerran. Keskeiset luvut on suunniteltu julkaistavan jatkossa Sotkanet-palvelussa.