Lasten ja nuorten mielenterveysperusteinen tutkimus ja hoito
Yleiskuvaus
Tilaston kuvaus
Tilastossa tarkastellaan mielenterveysperusteisia tutkimus- ja hoitokäyntejä lapsilla ja nuorilla perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Tilaston aineistoon on otettu mukaan THL:n terveysrekisteihin kertyneet tiedot käynneistä, joissa oli mielenterveysperusteiseen tutkimukseen tai hoitoon liittyvä kirjaus.
Tilastoa julkaistaan mahdollisuuksien mukaan vuosittain tai muutaman vuoden välein. Ensimmäinen, sisällöltään laajempi, tilastoraportti julkaistiin 2022: Mielenterveysperusteinen tutkimus- ja hoitokäynti terveydenhuollossa 2020. Tilastoraportti 21/2022, 3.6.2022. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022060342738Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
Relevanssi
Tilaston liitetaulukot tarjoavat mahdollisuuden hyvinvointialueiden palveluiden suunnitteluun ja tietopohjan parantamiseen.
Tilasto esittelee eri palveluiden käytön yleisyyttä samassa raportissa, jotta mielenterveysperusteisen tutkimuksen ja hoidon yleisyydestä ja kohdentumisesta on mahdollista muodostaa kokonaiskuva. Alueittaisten tulosten esittely tuo esiin paikallisten käytäntöjen eroja.
Tilaston tietosisältö
Tilastossa ja sen sähköisissä liitetaulukoissa käsitellään mielenterveysperusteisten palvelujen käyttöä, kuten:
- Mielenterveysperusteisten tutkimus- ja hoitokäyntien määrää julkisessa terveydenhuollossa.
- Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon vertailua asiakas- ja käyntimäärien osalta.
- Vuodeosastohoitojaksojen esiintyvyyttä.
- Palvelujen käytön kehitystä ja kasvua eri vuosina sekä alueellisia eroja mielenterveyspalvelujen saatavuudessa ja käytössä.
- Diagnoosikirjausten esiintyvyyttä.
- Lastensuojelun sijoittamien lasten ja nuorten mielenterveysperusteisia tutkimus- ja hoitokäyntejä.
Tilastoprosessi
3.1. Lähdeaineistot
THL:n perusterveydenhuollon tiedot (”Avohilmo”). Asiakaskohtainen lakisääteinen tiedonkeruu, jossa tiedontuottajia ovat palveluntuottajat. Henkilötason tieto kustakin palvelutapahtumasta. Palvelutuottajien toimittajien tuottamien tietojen laajuus voi kuitenkin vaihdella. Tietoja on kerätty vuodesta 2011 alkaen. Katso lisää: https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/aineistot-ja-palvelut/tilastojen-laatu-ja-periaatteet/laatuselosteet/perusterveydenhuolto
THL:n erikoissairaanhoidon tiedot (”Terveys-Hilmo”). Asiakaskohtainen lakisääteinen tiedonkeruu vuodesta 1994. Tiedontuottajia ovat palveluntuottajat. Katso lisää: https://thl.fi/tilastot-ja-data/aineistot-ja-palvelut/tilastojen-laatu-ja-periaatteet/laatuselosteet/psykiatrinenerikoissairaanhoito
THL:n lastensuojelurekisteri Asiakaskohtainen lakisääteinen tiedonkeruu vuodesta 1991. Tiedontuottajia ovat hyvinvointialueet (aiemmin kunnat). Katso lisää: https://thl.fi/tilastot-ja-data/aineistot-ja-palvelut/tilastojen-laatu-ja-periaatteet/laatuselosteet/lastensuojelu
Sosiaalihuollon avopalveluista ei ole vielä käytettävissä kansallista rekisteritietoa, joten sosiaalihuollon tuki ei sisälly tilastoon. Erityisesti sosiaalihuollon kasvatus- ja perheneuvolassa toteutuu mielenterveysperusteisia käyntejä, jotka eivät näin sisälly tilaston aineistoon.
Tiedonkeruumenetelmä
Tässä tilastoraportissa raportoidaan terveydenhuollon hoitoilmoitustiedot 25.6.2024 tilanteen mukaisesti.
Tietojen validointi
Muussa tutkimuksessa on arvioitu, että noin 15–25 prosentilla lapsista ja nuorista voidaan todeta ajankohtaisesti jokin mielenterveyden häiriö. Noin 10–15 prosentilla toimintakyky on selvästi alentunut häiriön vuoksi. Useamman häiriön samanaikaisuus on lapsilla ja nuorilla tavallista ja lisää palveluiden tarvetta. (Sourander A, Marttunen M. Häiriöiden esiintyvyys ja luokittelu. Kirjassa Kumpulainen K, Aronen E, Ebeling H ym. Lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria, Kustannus Oy Duodecim 2016, Helsinki.)
Tiedon käsittely
Asiakkaita ja käyntejä on luokiteltu asiantuntijanäkemysten ja aineiston pohjalta.
Aineistoon haettu kaikki 0–22-vuotiaiden käynnit, vaikka selvityksessä raportoidaan käytännössä vain 7–22-vuotiaiden tietoja. Aineiston jatkokäytön takia tässä laatuselosteessa raportoidaan kuitenkin koko aineiston, eli myös 0–6-vuotiaiden tietojen, muodostamista ja laatua.
Käynnin määritelmä sisältää myös mm. etävastaanotot. Yhteystavat 'R55', 'R56', 'R60', 'R70', 'R71', 'R72' on kuitenkin rajattu tarkastelun ulkopuolelle.
Perusterveydenhuollon käynnit on muodostettu poimimalla Avohilmo-tiedoista kaikki vuoden aikaiset käynnit 0–22-vuotialle tietyillä kriteereillä. Tietyt diagnoosit on kuitenkin rajattu ulkopuolelle. Lisäksi puheterapian palvelumuodon käyntejä tai puheterapian toimenpiteitä ei ole sisällytetty mielenterveysperusteisiin käynteihin lainkaan.
| Perusterveydenhuolto (julkinen) | Sisältyykö aineistoon |
|---|---|
| Mielenterveys- tai päihdeyksikkö | Lähtökohtaisesti kaikki, mutta tietyt käyntisyyt on rajattu pois aineistosta. |
| Avosairaanhoito | Jos käyntisyy-ehto täyttyy. |
| Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, neuvolat | Jos käyntisyy-ehto täyttyy. |
| Muu perusterveydenhuolto | Jos käyntisyy-ehto täytyy. |
| Kasvatus- ja perheneuvola | Jos kunnassa tehdään tästä sosiaalihuollonpalvelusta kirjauksia perusterveydenhuollon järjestelmiin ja käyntisyy-ehto täyttyy. |
Erikoissairaanhoidon osalta aineistoon on sisällytetty kaikki lasten-, nuoriso- ja aikuispsykiatrian käynnit ja hoitojaksot 0–22-vuotialla. Tietyt diagnoosit on kuitenkin rajattu ulkopuolelle.
| Erikoissairaanhoito (julkinen) | Sisältyykö aineistoon |
|---|---|
| Psykiatrian erikoisalat | Lähtökohtaisesti kaikki, mutta tietyt käyntisyyt on rajattu pois aineistosta. |
| Muu erikoissairaanhoito, kuten lastentaudit | Ei. Ei ole sisällytetty aineiston käynteihin. |
Käyntisyyt-ehdot ja rajaukset
Lähtökohtana oli sisällyttää tilastoon kaikki käynnit ja hoitojaksot 0–22-vuotialla, joilla käyntisyyksi on merkitty mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriö joko ICD-10 luokituksella (F-koodi) tai ICPC-2-luokituksella (P-koodi). Asiantuntijanäkemyksen pohjalta päädyttiin jättämään jotkin koodit tarkastelun ulkopuolelle. Lisäksi päädyttiin rajaamaan pois erikoissairaanhoidon muut käynnit kuin psykiatrian erikoisalojen käynnit. Raportoinnissa päädyttiin jättämään pois nuorin ikäluokka. Päihdehäiriöistä ei poistettu F1x.0 päihtymys diagnooseja.
Tarkastelun ulkopuolelle pääosin rajatut käyntisyyt:
• Älyllinen kehitysvammaisuus (F70-F79, P85)
• Monimuotoiset kehityshäiriöt (F83)
• Oppimiskyvyn häiriöt (F81, P24)
• Motoriikan kehityshäiriöt (F82)
• Puheen ja kielenkäytön häiriöt (F80, F985, F865)
• Lapsen tai imeväisen syömishäiriö (F982, P11)
• Yökastelu P12
Mikäli käynnillä tai hoitojaksolla on näiden poissuljettavien käyntisyiden lisäksi kuitenkin jokin muu mielenterveysperusteinen käyntisyy kuten ahdistuneisuushäiriö, on käynti laskettu mukaan tilastoon. Yllämainittuihin häiriöihin liittyviä käyntejä sisältyy tilastoon kuitenkin myös epäsuorasti, koska häiriön selvittelyyn liittyvät tutkimuskäynnit voivat tulla mukaan tilastoon ennen kuin poissuljettava diagnoosi on asetettu.
Perusterveydenhuollon mielenterveysperusteisiin käynteihin on lisäksi sisällytetty käynnit, joissa toimenpiteenä on ollut jokin taulukon L3 toimenpiteistä.
| Toimenpidekoodit (THL-Toimenpide ja SPAT-koodit): | |
|---|---|
| YKSILÖ- JA PERHETERAPIAT: | PÄIHTEET: |
| Psykoterapia | Päihdekuntoutus |
| Lyhytterapia | Opioidiriippuvaisen vieroitus- ja korvaushoito |
| Perheterapia | Avokatkaisuhoito ja seuranta |
| Perhekeskeiset psykoterapeuttiset interventiot | Riippuvuusoireisen mini-interventio |
| Yksilökeskeiset psykoterapeuttiset interventiot | Perustason päihdepalvelut |
| Muut yksilökeskeiset psykososiaaliset interventiot | KARTOITUKSET: |
| Terapeuttinen keskustelu | Psykiatrinen/psykologinen tutkimus |
| Traumaterapia | Depression tai muun psyykkisen ongelman seulonta |
| Kasvatuksellisen kuntoutuksen terapiamuodot | Psykiatrinen tarkkailulähete eli M1-lähete |
| RYHMÄ- ja VERKOSTOTERAPIAT: | Psykososiaalisen tilanteen laaja kartoitus |
| Ryhmäkeskeiset psykoterapeuttiset interventiot | Sosiaalisen toimintakyvyn arviointi lausuntoineen |
| Verkostokeskeiset psykoterapeuttiset interventiot | Perusteellinen neurologinen tutkimus |
| MUU HOIDON TOTEUS JA SUUNNITTELU: | Kasvatuksellisen kuntoutuksen tarpeen arviointi |
| Muut perustason mielenterveys- ja päihdepalvelut | Psykiatriset tutkimukset |
| Hoito- ja kuntoutussuunnitelmat | LÄÄKEHOITO: Biologiset interventiot |
| Psykiatriset konsultaatiot | |
| Muu psykiatrinen hoito, selvittely ja seuranta | |
| Psykiatrisen tilan suunnitellut terapiakäynnit | |
| Hoidonohjaus | |
| Monialaisen asiantuntijaryhmän tapaaminen |
Mielenterveysperusteiset tutkimus- ja hoitokäynnit (mtpth-käynnit) eivät muodosta selkeästi rajautuvaa kokonaisuutta ja tilastoraportin kirjaamisen eri vaiheissa mukaan onkin ehdotettu erilaisia käyntimuotoja, -syitä ja diagnooseja. Näitä rajauksia on käsitelty yksityiskohtaisemmin vuoden 2022 tilastoraportin laatuselosteessa: Mielenterveysperusteinen tutkimus- ja hoitokäynti terveydenhuollossa 2020. Tilastoraportti 21/2022, 3.6.2022. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022060342738Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
Diagnoosiryhmät
Yleisimpiä diagnooseja on koottu diagnoosiryhmiin. Luokittelussa on huomioitu vuoden aikana tehdyt kirjaukset perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Diagnoosikirjaustaulukoissa esitetään kunkin diagnoosin käyntimäärien tunnuslukuja. Nämä luvut sisältävät asiakkaan kaikki vuoden aikana toteutuneet mielenterveyskäynnit – siis myös ennen diagnoosin asettamista. Jos henkilöllä on useampi diagnoosi, on käynnit tässä tarkastelussa huomioitu molemmissa diagnoosiryhmissä.
Erikoissairaanhoidon osalta ryhmittelyssä on huomioitu vain päädiagnoosi ja perusterveydenhuollossa kaikki asetetut diagnoosit.
| Toimenpidekoodit (THL-Toimenpide ja SPAT-koodit): | |
|---|---|
| Päihdehäiriöt (ml. F1x.0 päihtymys) | F10-F19 |
| Psykoottiset häiriöt | F20,F200,F201,F202,F203,F204,F205,F206,F208, F209,F21,F22,F220,F228,F229,F23,F230,F231, F232,F233,F238,F239,F24,F25,F250,F251,F252, F258,F259,F28,F29 |
| Kaksisuuntainen mielialahäiriö | F31,F310,F311,F312,F313,F314,F315,F316,F317, F318,F319 |
| Masennustilat tai ahdistuneisuushäiriöt: | |
| Masennustilat | F32,F320,F321,F322,F323,F328,F329,F33,F330,F331, |
| Ahdistuneisuushäiriöt | F40,F400,F401,F402,F408,F409,F41,F410,F411, F412,F413,F418,F419,F93,F930,F931,F932,F933,F938 |
| Pakko-oireiset häiriöt | F42,F420,F421,F422,F428,F429 |
| Traumaperäinen stressihäiriö | F431 |
| Syömishäiriöt | F50,F500,F501,F502,F503,F504,F505,F508,F509 |
| Unihäiriöt | F51,F510,F511,F512,F513,F514,F515,F518,F519 |
| Neuropsykiatrinen häiriö: | |
| Monimuotoinen kehityshäiriö | F83 |
| Autismikirjon häiriö | F84,F840,F841,F842,F843,F844,F845,F848,F849 |
| ADHD | F90,F900,F901,F908,F909 |
| Nykimishäiriöt | F95,F950,F951,F952,F958,F959 |
| Käytöshäiriöt | F91,F910,F911,F912,F913,F918,F919,F92,F920, F928,F929 |
| Sosiaalisen vuorovaikutuksen häiriöt | F94,F940,F941,F942,F948,F949 |
3.5. Tiedon revisioituminen
Sosiaali- ja terveydenhuollon tilastotiedoissa tapahtuu täydentymistä ajan myötä. Revisoituminen selittyy asiakastietojärjestelmien muutoksilla, korjauksilla ja toimintakäytännöillä.
Tilaston laadun tarkastelu
Tarkkuus ja luotettavuus
Tiedot perustuvat palveluntuottajien itse ilmoittamiin lukuihin.
Hoitoilmoitusrekisterin tiedoissa on puutteita, joita käsitellään tarkemmin näiden aineistojen tilastoraporteissa. Erityisesti on huomioitava, että:
- Yksityisten palveluntuotuottajien tietojen kirjautumisessa on puutteita. Julkisen perusterveydenhuollon hankkimien ostopalveluista kirjautuu tietoja, mutta tiedot eivät ole kattavia.
- Yksityisesti hankittuja yksityisiä terveyspalveluita (esim. käynti yksityisellä psykologilla) eivät vuonna 2023 pääosin kirjaudu THL:n hoitoilmoitusrekisteriin. Yksityisesti rahoitettujen käyntien ilmoittaminen THL:n rekisteriin on kuitenkin mahdollista ja jatkojulkaisuissa yksityiset ja julkiset käynnit tullaan erottelemaan paremmin.
- Espoon kaupungin lastensuojelun sijoitustiedoissa on puutteita 2019–2023.
Aluejako on tehty asiakkaan kotikunnan mukaisesti eikä palveluntuottajittain. Terveydenhuollon tilastoissa asiakkaan kotikuntana on pidetty koko vuoden osalta kuntaa, joka on ilmoitettu vuoden ensimmäisen käynnin yhteydessä.
Ikä esitetään aina ikänä vuoden lopussa.
Tarkastelutapa soveltuu heikosti 0–6-vuotiaille, joilla normaalikehitykseen sisältyvä vaihtelu on suurta eivätkä ongelmat useinkaan ole erityisen tarkkarajaisia. Tilastoa tehtäessä on pohdittu koko ikäryhmän tai tiettyjen palvelumuotojen rajaamista pois, mutta päädytty pitämään ikäryhmän tarkastelu liitetaulukoissa. Alle kouluikäisten tilastoja ei tässä selvityksessä kuitenkaan analysoida.
Oikea-aikaisuus ja täsmällisyys
Selvitys kuvaa vuosien 2018–2023 palvelujen käyttöä. Tilastoa on tarkoitus päivittää jatkossa vuosittain tai muutaman vuoden välein.
Johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus
Tietolähteiden kirjavuus vaikeuttaa kokonaiskuvan muodostamista ja tiedon vertailtavuutta Mielenterveyttä tukevia palveluita on runsaasti ja niitä toteuttavat eri ammattilaiset. Saman sisältöistä palvelua voidaan tuottaa eri alueilla eri nimillä ja erilaisista lähtökohdista. Lisäksi aineiston muodostamiseen liittyi konkreettisia haasteita, joita kuvataan tarkemmin seuraavaksi.
Osa annetusta hoidosta ei sisälly sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonkeruisiin
Yksityisten tahojen tuottama mielenterveysongelmien arviointi tai hoito ei pääosin myöskään tilastoidu sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonkeruisiin. Tämä koskee erityisesti itsenäisiltä ammatinharjoittajilta ostettuja psykoterapiapalveluita, joita perheet voivat kustantaa itse, Kelan tukemana tai ostopalveluina julkiselle tuottajalle.
Erilaiset verkkoterapiat ja mielenterveyttä tukevat verkkopohjaiset omahoito-palvelut ovat kasvattaneet hoidon ja tuen muotoja ja määrää. On epäselvää missä määrin, jos ollenkaan, nämä hoitomuodot kirjataan terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisteriin.
Ehkäisevän ja hoitavan toiminnan erottelu on vaikeaa
Julkisessa terveydenhuollossa annetusta kokonaisvaltaisesta hoidosta on vaikea erotella, milloin asiakkaalle on annettu mielenterveysperusteista hoitoa ja milloin mielenterveyshäiriötä sairastava on käyttänyt terveydenhoitoa muissa ongelmissa. Tässä tilastoraportissa raja hoidon ja muun tuen välille on tehty osin ammattilaisten tekemien rakenteisten kirjauksien ja osin organisaatiorajojen mukaan. Paikalliset toimintakäytännöt ja ammatillinen orientaatio vaikuttavat todennäköisesti siihen, millä tavoin käyntisyy- ja toimenpidekirjauksia tehdään.
On myös mahdollista, että mielenterveyteen ja päihteiden käyttöön liittyviä käyntisyitä ja toimenpiteitä on korkeampi kynnys kirjata kuin muita käyntisyitä, koska merkintä saatetaan kokea leimaavana.
Tietojärjestelmien ominaisuudet vaikuttavat kirjausten määrään
Rakenteinen kirjaaminen tarkoittaa mm. sitä, että työntekijä valitsee asiakkaan käyntisyytä kuvaavan selityksen valmiista listasta sen sijaan, että kirjoittaisi vastaavan tekstin sanallisesti asiakastietoihin. Käytettävissä olevat potilastietojärjestelmät vaikuttavat siihen, miten vaivatonta rakenteinen kirjaaminen on.
Paikalliset toimintakäytännöt ja palvelujen organisointi vaikuttavat tilastoihin
Alueelliset erot mielenterveyskäyntien määrissä olivat huomattavia. Osa eroista selittynee paikallisilla toimintakäytännöllä kuten sillä, missä määrin työntekijöitä on kannustettu rakenteiseen kirjaamiseen. Se hyödynnetäänkö kirjauksia palvelutuotannon analysoinnissa lisää työntekijän motivaatiota kirjaamiseen ja vaikuttaa osaltaan tietojen luotettavuuteen.
Ajallinen vertailukelpoisuus on erityisen vaikeaa
Edellä kuvatut asiat ovat muuttuneet merkittävästi kahdeksana vuotena 2015–2023. Ajan jaksolla nuorten mielenterveys on tunnustettu yhdeksi merkittävimmiksi yhteiskunnalliseksi haasteeksi, jota on pyritty tukemaan yhä moninaisimmilla palveluilla. Samaan aikaan tietojärjestelmät ovat kehittyneet ja hyvinvointialueiden kiinnostus tietoihin on lisääntynyt. Merkittävää on myös nuorten asenneilmapiiri, joissa mielenterveyshoidon tarvetta ei nähdä yhtä leimaavana kuin aiemmilla sukupolvilla.
Toimintavaltuudet
Tilaston tuottaminen perustuu lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (688/2008) ja tilastolakiin (280/2004). THL:n viranomaistehtävänä on tuottaa tilastotietoa väestön terveydestä ja hyvinvoinnista, niihin vaikuttavista tekijöistä sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen käytöstä ja toimivuudesta päätöksenteon, kehittämisen ja tutkimuksen tueksi. THL:n tilastotuotannon käytäntöjä ohjaavat Eurostatin ja Suomen virallisen tilaston ohjeistukset, suositukset ja määräykset sekä tilastoeettiset periaatteet.
Tietojen jakaminen ja julkaiseminen
Sosiaali- ja terveysalan tietolupaviranomainen Findata voi tehdä tarkempia eri rekisteriaineistoja yhdisteleviä taulukoita ja myöntää tutkijoille luvan tietojen käyttöön tieteellisessä tutkimuksessa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisee tiedot ennakkoon tilastojen julkaisukalenterissa ilmoitettuna ajankohtana. Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti.
Tilastoraportit ovat julkisia. Sen sijaan rekisterin tiedot ovat salassa pidettäviä. Sosiaali- ja terveysalan tietolupaviranomainen Findata myöntää lupia tietojen käyttöön perustuen lakiin sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä (552/2019).
Findatan verkkosivuLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
Tilastollinen tietosuoja
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on viranomaisena velvoite raportoida koko maata koskevaa terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää koottua tietoa. THL:n tilastojen laatimiseen käytettävät tiedot ovat pääasiallisesti salassa pidettäviä, eikä henkilötietoa saa julkaista. Käsiteltävien tietojen suojaus perustuu lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (688/2008), tilastolakiin (280/2004) sekä lakiin viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999), EU:n yleiseen tietosuoja-asetukseen (EU) 2016/679 ja tietosuojalakiin (1050/2018) sekä muihin laitoksen toimintaa ohjaaviin säädöksiin.
THL:n tietoaineistot on suojattu kaikissa käsittelyn vaiheissa. Tietoihin ja tietojärjestelmiin pääsevät käsiksi vain ne, joilla on tietyn aineiston käyttöoikeusselkeästi määriteltyihin käyttötarkoituksiin. Muilla ei ole mahdollisuutta katsella, käsitellä, muuttaa tai poistaa tietoja. Valmiin tilaston tietosuojan varmistamiselle on laadittu kirjallinen ohjeistus. Kaikki THL:n henkilökuntaan kuuluvat ovat salassapitovelvollisia.
Ahvenanmaan lukuja ei eritellä, koska pienestä tapausmäärästä johtuen yksilöt voisivat olla epäsuorasti tunnistettavissa. Ahvenanmaalla asuvat sekä lapset ja nuoret, joille ei ole määritelty kotikuntaa, sisältyvät koko maan lukuihin.
Tilaston vuoden 2023 erityiskysymykset
Tilastoa julkaistaan jatkossa mahdollisuuksien mukaan vuosittain tai muutaman vuoden välein. Ensimmäinen, sisällöltään laajempi tilastoraportti julkaistiin 2022: Mielenterveysperusteinen tutkimus- ja hoitokäynti terveydenhuollossa 2020. Tilastoraportti 21/2022, 3.6.2022. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022060342738 Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
