Kotihoito
Laatuseloste
Kotihoidon -tilaston laatuselosteessa arvioidaan tilaston luotettavuutta ja sopivuutta eri käyttötarkoituksiin. Laatuselosteessa noudatetaan Suomen virallisen tilaston (SVT) suosituksia.
- Kotihoito
- Tilastotietojen relevanssi
- Menetelmäkuvaus
- Tietojen kattavuus
- Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
- Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
- Tietojen vertailukelpoisuus
- Tilastovuoden 2023 erityiskysymykset
- Oikaisu aiempien vuosien tietoon intensiivisen kotihoidon asiakkaiden määrästä
Kotihoito
Kotihoidon tiedot kerätään Avohilmon kautta, joka on osa hoitoilmoitusjärjestelmää (Hilmo) eli valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonkeruu- ja raportointijärjestelmän kokonaisuutta. Avohilmoon kerätään kotihoidon lisäksi perusterveydenhuollon avohoitokäyntien ja työterveyshuollon tietoja. Tiedot perustuvat automaattisena tietopoimintana ja tiedonsiirtona sähköisistä asiakas- tai potilastietojärjestelmistä toteutettuun ajantasaiseen Hilmo-ohjeistuksen mukaiseen tietotuotantoon.
Tilastotietojen relevanssi
Kotihoitotilasto sisältää tietoja kotihoidon, kotisairaanhoidon, kotipalvelun ja kotisairaalan toiminnasta Hoitoilmoitusrekisterin tietojen pohjalta. Hoitoilmoitusrekisteri sisältää lisäksi tietoja palvelun tuottajasta, väestön palvelujen käytöstä, kotihoidon asiakkaiden terveysongelmista, asiakkaan tai potilaan kotikunnasta ja sukupuolesta, käynneistä ikäryhmittäin, palvelumuodoittain ja yhteystavoittain, käyntisyistä, toimenpiteistä ja jatkohoidosta, lääkityksestä ja rokotuksista.
Tilasto on tarkoitettu toiminnan seurannan, arvioinnin, valvonnan ja ohjauksen tueksi terveydenhuollon ammattihenkilöille, hallintoviranomaisille, suunnittelijoille ja tutkijoille, jotka tarvitsevat ajantasaista tietoa terveyskeskusten palvelutuotannosta Suomessa. Tilaston pohjana olevan hoitoilmoitusrekisterin tietosisältöä ja tiedonkeruuta sekä raportointia kehitetään yhteistyössä tiedontuottajien ja käyttäjien kanssa.
Hoitoilmoitustietojen keruu perustuu seuraaviin lakeihin:
- Laki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (668/2008) (Finlex)
- Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (27.8.2021/784) (Finlex)
Menetelmäkuvaus
Tilaston perusjoukko muodostuu kaikista niistä henkilöistä, joilla on toteutunut hyvinvointialueen järjestämä kotihoidon, kotisairaanhoidon, kotipalvelun tai kotisairaalan käynti tarkasteluvuoden aikana.
Seuraavat poimintaehdot ovat käytössä kaikilla kotihoidon tietokantaraporteilla:
- Käynti on tapahtunut, eli käyntiä ei ole kirjattu peruutetuksi
- Käynti on yksilökäynti
- Käynnin palvelumuoto on T40 (kotihoito), T41 (kotisairaanhoito), T42 (kotipalvelu) tai T43 (kotisairaala).
Yllä listattujen yleisten poimintarajausten lisäksi kotihoidon asiakasraporttien tiedot on rajattu vain kotikäynteihin, joiden yhteystapa on R20. Yksityisten palveluntuottajien käynnit on poistettu. Kotihoidon asiakkaiksi on määritelty ne henkilöt, joilla on tarkasteltavana vuonna toteutunut vähintään yksi kotihoidon kotikäynti.
Asiakasraportin laskenta perustuu kaikista asiakkaan kotihoidon kotikäynneistä muodostettuihin jaksoihin. Jaksolla tarkoitetaan vähintään kahta käyntiä, jotka ovat alle 60 vuorokauden sisällä toisistaan.
Säännöllisiksi kotihoidon asiakkaiksi on määritelty ne henkilöt, joilla on tarkasteltavana vuonna kotihoidon kotikäynti vähintään kuutena päivänä yksittäisen jakson sisällä. Säännöllisen kotihoidon asiakkaisiin ei sisälly niitä henkilöitä, jotka ovat saaneet kotihoidon palveluja satunnaisesti.
Intensiivisiksi kotihoidon asiakkaiksi on määritelty ne henkilöt, joilla on tarkasteltavana vuonna vähintään yksi enintään 14 vuorokauden mittainen jakso, jonka aikana on toteutunut vähintään 28 kotikäyntiä.
Jatkaviksi kotihoidon asiakkaiksi on määritelty ne henkilöt, jotka ovat olleet kotihoidon asiakkaita myös tarkasteltavaa vuotta edeltävänä vuonna.
Kotihoidon käyntiraportit päivitetään kuukausittain ja asiakasraportit kerran vuodessa.
Uusia tietoja, päivityksiä ja muutoksia toimitettuihin tietueisiin vastaanotetaan Avohilmo-rekisteriin jatkuvasti. Ajantasainen tieto rekisterin tapahtumista on saatavilla THL:n verkkosivuilta tietokantaraporteilta.
Tietokantaraportit (THL)
Tämä tilastoraportti perustuu THL:lle 16.8.2024 mennessä tulleisiin kotihoidon tietoihin. Tiedot etä- ja kotikäyntien osuuksista sekä eri palvelumuodoille kirjatuista käynneistä on poimittu palveluntuottajakohtaisesta kuutiosta. Tiedot asiakkaiden määristä, käynneistä ja käyntitaajuuksista on poimittu kotihoidon asiakas -kuutiosta. Tilastoraportissa esitetään poiminta-ajankohdan mukainen tieto vuosien 2022 ja 2023 kotihoidon aineistosta.
Tilastossa käytetyt luokitukset sekä tiedonkeruun ohjeet on kuvattu Hilmo-oppaassa sekä THL:n verkkosivuilla. Keskeiset käsitteet ja määritelmät kuvataan erikseen tilastoraportin tekstiosassa.
Tietojen kattavuus
Ajantasaisin Hilmo-tieto kotihoidon osalta on saatavilla THL:n verkkosivuilta tietokantaraporteilta. Tilastoraportissa esitetään poiminta-ajankohtien mukainen tieto. Tämä tilastoraportti perustuu THL:lle 16.8.2024 mennessä Avohilmo-rekisteriin tulleisiin kotihoidon tietoihin.
Julkisesti järjestetyn kotihoidon tiedot saadaan valtakunnallisesti kattavasti. Tietojen aluetason tarkastelussa on kuitenkin huomioitava laatuselosteessa kuvatut alueelliset puutteet aineistossa.
Tilastossa hyvinvointialueen asiakasmäärä perustuu asiakkaan kotikunnan tietoon. Vaikka asiakas saisi toisen hyvinvointialueen järjestämää palvelua, lasketaan hänet asiakkaaksi oman asuinalueensa hyvinvointialueeseen.
Tilastossa ei julkaista niitä kotihoidon tietoja, jotka perustuvat täysin yksityisesti tuotettuun, asiakkaan ja yrityksen välille solmittuun sopimukseen. Joillakin alueilla asiakas- ja käyntimäärien lasku voi johtua siitä, että palveluja ostetaan enemmän yksityisesti.
Vuoden 2023 tietopuutteet on kuvattu kohdassa Tilastovuoden 2023 erityiskysymykset.
Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
Kotihoitotilasto perustuu palveluntuottajilta saatuihin tietoihin, jotka poimiutuvat asiakas- ja potilastietojärjestelmistä suoraan ammattilaisten tekemistä kirjauksista asiakkaiden tietoihin (Avohilmo-tiedot).
Palvelun järjestämisestä vastaava hyvinvointialue on vastuussa tietojen toimittamisesta THL:ään myös silloin, kun palvelu ostetaan yksityiseltä palveluntuottajalta.
Tietojen oikeellisuus on riippuvainen tiedonantajien toimittamien tietojen laadusta ja oikeellisuudesta. Tiedot toimitetaan THL:ään sähköisesti kerran vuorokaudessa tapahtuvalla automaattisella poiminnalla kotihoidon asiakas- tai potilastietojärjestelmistä.
Tietojen laatua seurataan THL:ssä ja tietojen tuottajien toimesta Avohilmon pikaraportilta, joka päivittyy päivittäin. Pikaraporteilta on tarkasteltavissa tietojen kattavuus ja laatu palveluntuottajittain ja palvelumuodoittain sekä käyntisyiden ja toimenpiteiden kirjaamiskattavuus.
Avohilmon pikaraportti
Tiedonantajiin ja tietojärjestelmätoimittajiin ollaan yhteydessä, jos laadussa havaitaan puutteita. Tietojen korjaaminen tapahtuu aina tiedon tuottajan toimesta. Rekisteriin vastaanotetaan tietojen päivityksiä ja korjauksia. Ne on tilastoraportissa huomioitu 16.8.2024 mennessä tulleiden päivityksien osalta.
Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Tilastoraportti julkaistaan, kun tietojen oletetaan olevan riittävän kattavalla tasolla ja sisältävän valtaosan palvelutuottajien korjauksista tilastovuoden tietoihin. Tietojen korjaaminen on kuitenkin mahdollista tämän jälkeenkin. Päivittyneet tiedot huomioidaan seuraavan vuoden tilastoraportissa.
Päivittäin päivittyvältä pikaraportilta on saatavilla tietoja kotihoidon tapahtumista. Kuukausittain päivittyvät tietokantaraportit, eli tiivisteet ja kuutiot, mahdollistavat käyttäjän omat valinnat ja tiedonhaun rekisteriaineistosta. Tiivisteillä tarkoitetaan valmiiksi tehtyä koostetta aihealueen keskeisistä tiedoista. Kuutiot mahdollistavat tietojen monipuolisemman tarkastelun. Kotihoidon käyntitietoja voi tarkastella vuodesta 2014 alkaen alue-, palveluntuottaja- ja asiakasnäkökulmasta.
Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanetistä tietoja on mahdollista tarkastella kunta, maakunta ja koko maan tasolla väestöön suhteutettuna ja absoluuttisina lukuina. Tiedot päivittyvät vuosittain. Säännöllisen kotihoidon indikaattorit ovat saatavilla Sotkanetissä.
Tilasto- ja indikaattoripankki (Sotkanet)
Aihekohtaisissa tilastoraporteissa raportoidaan vuosittain laajemmin perusterveydenhuollon avohoidon käyntitietoja eri ammattiryhmissä ja palvelumuodoissa sekä käyntien syitä avohoidon käynneillä. Tilastoraporttien tarkempi julkaisuaikataulu ilmenee THL:n julkaisukalenterista.
THL:n julkaisukalenteri
Tietojen vertailukelpoisuus
Kotihoitotilasto tuotettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2020 vuosien 2018–2019 aineistosta. Säännöllisen kotihoidon raportointi perustui aiemmin kotihoidon laskentaan ennen nykyistä kotihoitotilastoa. Tällöin raportoitiin vain marraskuun tiedot. Hilmon kautta kerättävät ja raportoitavat Avohilmo-rekisterin kotihoitotilaston mukaiset tiedot korvasivat tietotuotannossa kotihoidon laskennan mukaisen raportoinnin. Nykyisen kotihoito-tilaston tiedot kattavat koko vuoden tiedot.
Kotihoidon määritelmä muuttui 1.1.2023 sosiaalihuoltolaissa (1301/2014). Uuden määritelmän mukaan kotihoito on sosiaalipalvelu, johon kuuluu terveydenhuoltolain 25 §:ssä tarkoitettu kotisairaanhoito. Samalla kotipalvelu säädettiin kuuluvaksi pelkästään lapsiperheille. Sen vuoksi kotipalvelu poistettiin Avohilmon palvelumuotoluokituksesta keväällä 2024. Vuoden 2023 kotihoidon tilastoraportissa on kuitenkin vielä voimassa vanhan lain mukaiset määritelmät.
Tilastovuoden 2023 erityiskysymykset
Asiakas- ja potilastietojärjestelmän vaihdoksesta johtuen seuraavien alueiden tiedoissa on puutteita: Vantaa (vuodesta 2019 alkaen), Helsinki ja Kerava (vuodesta 2021 alkaen). Kyseisillä alueilla säännöllisen kotihoidon käyntimäärien muutos on noin 30 prosenttia ja asiakasmäärien muutos 20–25 prosenttia verrattuna aikaan ennen järjestelmän vaihdosta. Vaikutus koko maan säännöllisen kotihoidon asiakas- ja käyntimääriin on 2–3 prosenttia. Näiltä alueilta kotihoidon käynnit tulevat pääasiassa kotisairaanhoidon ja kotipalvelun palvelumuodolla, mutta ne kuitenkin lasketaan osaksi tilastossa käytettävää kotihoidon kokonaisuutta.
Lapin hyvinvointialueeseen kuuluvien Pelkosenniemen ja Savukosken kotihoidossa ei ole käytössä sähköistä potilastietojärjestelmää, minkä vuoksi tilastoista puuttuu osa kotihoidon asiakkaista ja käynneistä. Myöskään Muoniosta ja Enontekiöltä ei ole saatu kattavia tietoja kotihoidon käynti- ja asiakasmääristä.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueeseen kuuluvan Isokyrön käynti- ja asiakasmäärä moninkertaistui edellisiin vuosiin verrattuna, koska aiemmin mukaan oli kirjattu vain kotisairaanhoidon käynnit.
Keski-Suomen hyvinvointialueeseen kuuluvan Luhangan käynti- ja asiakasmäärä moninkertaistui edellisiin vuosiin verrattuna, koska kotihoidon asiakkaat ja käynnit oli aiemmin kirjattu tukipalveluiksi, joita ei tilastoida Avohilmo-rekisteriin.
Pirkanmaan hyvinvointialueeseen kuuluvassa Hämeenkyrössä kotihoidon käynnit kirjattiin väärällä yhteystapa-koodilla, minkä vuoksi käynti- ja asiakasmäärä väheni merkittävästi edellisiin vuosiin verrattuna.
Pohjois-Savon hyvinvointialueeseen kuuluvissa Joroisissa ja Varkaudessa käynnit kirjattiin väärällä yhteystapa-koodilla, minkä vuoksi käynti- ja asiakasmäärä väheni merkittävästi edellisiin vuosiin verrattuna. Lisäksi molemmissa kunnissa jäi tilastoitumatta pieni osa tilapäisten työntekijöiden ja ostopalvelujen käynneistä.
Etelä-Savossa kotihoidon asiakasmäärät laskivat osin siksi, että Savonlinnassa kotihoidon asiakkaiksi laskettiin aiemmin myös perhehoitoa saaneet sekä sellaiset omaishoidon asiakkaat, joille oli tehty vain seurantakäyntejä. Ja näiden lisäksi myös palveluohjaukseen liittyvät palvelutarpeen kartoituskäynnit kirjattiin kotihoidon käynneiksi ja asiakkuuksiksi.
Oikaisu aiempien vuosien tietoon intensiivisen kotihoidon asiakkaiden määrästä
Aiempien vuosien tilastoissa on tarkasteltu säännöllisen kotihoidon asiakkaita, joilla on ollut vähintään yksi kahden viikon mittainen intensiivinen jakso, jonka aikana on toteutunut vähintään 28 käyntiä. Näiden asiakkaiden määrä on laskettu tilastoihin virheellisesti ja todellinen vuosittainen intensiivisen kotihoidon asiakkaiden määrä on ollut kymmeniätuhansia pienempi kuin mitä tilastoissa on ilmoitettu. Esimerkiksi vuonna 2022 on virheellisesti laskettu olleen noin 90 000 intensiivisen kotihoidon asiakasta, kun oikea määrä on ollut noin 55 000. Korjattu ja virheellinen intensiivisyystieto on esitetty vuosittain tilastoraportin kuviossa 5. Intensiivisyystietoa ei käytetä tällä tilastoraportilla, vaan paljon kotihoitoa saaneiden tilastointitapa on muutettu käyntitaajuuteen perustuvaksi. Korjattu intensiivisyystieto löytyy kotihoidon tietokantaraportilta ja se on korjattu takautuvasti myös aiemmille vuosille.