Kotihoito

Tällä sivulla

Yleiskuvaus

Tilaston kuvaus

Kotihoidon käynnit ja asiakkaat -tilasto sisältää tietoja kotihoidon ja siihen kuuluvan kotisairaanhoidon asiakkaista sekä heidän käynneistään. Tilasto kattaa koko maassa julkisesti tuotetun sekä julkisen lukuun ostopalveluna tai palvelusetelillä yksityisesti tuotetun kotihoidon.

Tietoja kotihoidon asiakasmääristä on kerätty vuodesta 1995 lähtien. Vuosina 1995–2018 kotihoidon tiedot perustuivat Kotihoidon laskenta -tilastoon, joka oli poikkileikkaus marraskuussa kotihoitoa saaneista asiakkaista. Vuodesta 2019 lähtien palveluntuottajat ovat toimittaneet kotihoidon tapahtumatiedot asiakas- ja potilastietojärjestelmistään suorina tiedonsiirtoina Avohilmo-rekisteriin. Tiedot ovat siitä lähtien kattaneet koko vuoden. Avohilmo-rekisteriin perustuvat kotihoidon tiedot ovat saatavilla tietokantaraporteilta vuodesta 2014 lähtien.

Kotihoidon asiakkaat ja käynnit -tilastoraportti, Sotkanet-indikaattorit ja asiakastietokantaraportit julkaistaan kerran vuodessa, ja tiedot koskevat aina julkaisua edeltävää kalenterivuotta. Julkaisujen välillä kotihoidon käyntitietoja voi seurata kuukausittain päivittyvistä tietokantaraporteista. Tilastoraportin, indikaattoreiden ja asiakastietokantaraporttien tiedot perustuvat poimintahetkeen, ja ne voivat poiketa käyntitietokantaraporttien tiedoista, koska Avohilmo-rekisterin tiedot päivittyvät jatkuvasti.

Relevanssi

Ikääntyneiden palveluiden painopistettä on siirretty kohti kotiin vietäviä palveluita. Kotihoidon käynnit ja asiakkaat -tilasto antaa ajantasaisen kuvan kotihoidon alueellisen ja kansallisen kattavuuden kehityksestä sekä käyntien määrästä ja tiheydestä. Tilasto on tarkoitettu kotihoidon seurannan, valvonnan, johtamisen ja ohjauksen tueksi päättäjille, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöille, hallintoviranomaisille, suunnittelijoille ja tutkijoille. Lisäksi THL hyödyntää tietoja kansallisissa arviointiraporteissa, yksikkökustannuslaskennassa ja muussa tilastoinnissa.

Tilaston tietosisältö

Kotihoidon asiakkaaksi lasketaan kaikki ne henkilöt, joille on tehty vähintään yksi hyvinvointialueen järjestämä kotihoidon tai kotisairaanhoidon palvelumuodolle kirjattu kotikäynti tarkasteluvuoden aikana. Säännöllisen asiakkaan määritelmä sekä muut käsitteet on kuvattu osana tilastoraporttia.

Tilasto sisältää tiedot asiakkaan kotikunnasta, hyvinvointialueesta, ikäryhmästä, sukupuolesta, käyntitaajuudesta, kotihoitojakson pituudesta, asiakkuuden säännöllisyydestä sekä kotikäyntien ja etäkontaktien määrästä.

Tilastossa hyvinvointialueen asiakasmäärä perustuu asiakkaan kotikunnan tietoon. Vaikka asiakas saisi toisen hyvinvointialueen järjestämää palvelua, lasketaan hänet asiakkaaksi oman asuinalueensa hyvinvointialueeseen. Asiakkaan kotikuntatieto haetaan väestötietojärjestelmästä vuoden viimeiseltä päivältä. Jos asiakkaalle ei löydy kotikuntaa väestötietojärjestelmästä, määritellään asiakkaan kotikunnaksi asiakas- ja potilastietojärjestelmään kirjattu kotikunta tilastovuoden viimeisimmältä käynniltä.

Tilastoprosessi

Lähdeaineistot

Kotihoidon käynnit ja asiakkaat -tilaston lähdeaineistona on THL:n Avohilmo-rekisteri, joka on osa hoitoilmoitusjärjestelmän (Hilmo) eli valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonkeruu- ja raportointijärjestelmän kokonaisuutta. Siihen kuuluvat myös sosiaalihuollon hoitoilmoitusrekisteri (sosiaali-Hilmo) ja terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisteri (terveys-Hilmo). Avohilmo-rekisteriin kerätään kotihoidon lisäksi perusterveydenhuollon avohoidon, työterveyshuollon ja yksityisen terveydenhuollon tiedot.

Avohilmo-rekisteri sisältää asiakkaan perustietojen lisäksi tiedot palvelun tuottajasta, käynnin tehneen ammattihenkilön ammattiluokasta, käynnin yhteystavasta, käyntisyystä, toimenpiteistä, diagnooseista, lääkityksestä ja rokotuksista. Tarkempi tietosisältö on kuvattu hoitoilmoitusoppaassa terveydenhuollolle ja kotihoidolle.

Hoitoilmoitusopas terveydenhuollolle ja kotihoidolle 2025

Tiedonkeruumenetelmä

Tiedot perustuvat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden tekemiin kirjauksiin, jotka toimitetaan palveluntuottajien asiakas- ja potilastietojärjestelmistä Avohilmo-rekisteriin joko sähköisinä tiedonsiirtoina tai kerran vuorokaudessa tapahtuvalla automaattisella tietopoiminnalla. Tietojen tulee olla toimitettuna aina seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä, mikäli muuta vuosikohtaista määräaikaa ei ole annettu.

Tietojen validointi

Tiedot Avohilmo-rekisteriin saadaan suoraan palveluntuottajien käytössä olevista asiakas- ja potilastietojärjestelmistä Avohilmo-tietojen vastaanottoa varten rakennetun rajapinnan kautta. Tietoja ei pyritä korjaamaan rekisterissä. Vastaanotettaessa tietoja niitä verrataan tärkeimpiä koodistoja vasten ja lähettäjälle palautetaan siirrosta suppea palauteraportti, josta voi nähdä tietoja tiedonsiirron onnistumisesta.

Tietojen vastaanotossa on vain muutama tarkistus, jotka aiheuttavat tiedon hylkäämisen. Tapahtuman tiedossa on oltava määrämuotoinen henkilötunnus, palveluntuottajan tunnus (TOPI-koodi) ja käynnin aikaleima.

Rekisteriin toimitetusta aineistosta muodostetaan joka yö käyntiraportti palveluntuottajittain. Palveluntuottajien tulee tarkistaa omia tietojaan säännöllisesti. Avohilmo-tiimi reagoi puuttuviin tai vajavaisiin tietoihin 2–4 viikon välein. Ennen kuin vuositason tilasto ja indikaattorit julkaistaan, validoidaan edellisen vuoden tietoja manuaalisesti tarkemmin ja verrataan niitä aiempien vuosien tietoihin. Mikäli tiedoissa on puutteita, pyydetään ne lähettämään tarvittaessa uudelleen.

Avohilmo-tietojen korjaaminen tapahtuu pääsääntöisesti palveluntuottajien toimesta lähettämällä korjattuja tietoja uudelleen normaalia tiedonsiirtoreittiä käyttäen. Rekisteriin tehdään THL:n toimesta korjauksia vain poikkeustapauksessa.

Tiedon käsittely

Tilastoa varten poimitaan Avohilmo-rekisteristä kaikki kotihoidon, kotisairaanhoidon ja toistaiseksi myös kotipalvelun palvelumuodoille kirjatut kotikäynnit. Näistä käynneistä muodostetaan käyntijaksot, eli saman asiakkaan samana vuonna tapahtuneet käynnit, jotka ovat tapahtuneet alle 60 vuorokauden sisällä toisistaan. Käyntijaksojen perusteella jokaiselle asiakkaalle lasketaan tieto kotihoidon säännöllisyydestä, käyntijakson kestosta ja käyntitaajuudesta.

Sotkanet-indikaattorin 5466 ”Kotihoidon etäkäyntien osuus kaikista kotihoidon käynneistä (reaaliaikainen etäasiointi) (%)” poimintaehto eroaa muista Kotihoidon käynnit ja asiakkaat -tilaston poimintaehdoista siten, että kyseiseen indikaattoriin poimitaan myös ne asiakkaat, joille ei ole tehty yhtään kotikäyntiä tilastovuoden aikana.

Tiedon revisioituminen

Avohilmo-rekisterin tiedonkeruu on ajantasaista ja palveluntuottajat voivat tarvittaessa korjata tai täydentää aiemmin lähettämiään tietoja tai lähettää takautuvasti aiemmin puuttuneita tietoja. Tyypillisesti vuosittaisten aikasarjojen viimeistä edellinen vuosi muuttuu jonkin verran (1–2 % volyymista) ja sitä edellinen vuosi vähän. Alueellisesti muutokset voivat olla merkittävämpiä.

Tilaston laadun tarkastelu

Tarkkuus ja luotettavuus

Tämän tilaston lähteenä olevaan Avohilmo-rekisteriin saadaan kotihoidon tapahtumatiedot kaikilta hyvinvointialueilta. Tietojen kattavuus on ollut hyvä lukuun ottamatta Lapin hyvinvointialuetta, johon kuuluvilla Pelkosenniemen, Savukosken ja Muonion kunnilla ei ole käytössään asiakas- ja potilastietojärjestelmää. Sen vuoksi näiden kuntien kotihoidon tapahtumatiedot ovat merkittävästi puutteelliset. Vaikutus koko Lapin hyvinvointialueeseen on noin 5 prosenttia.

Varsinais-Suomen hyvinvointialueeseen kuuluvan Pyhärannan sekä Itä-Uudenmaan hyvinvointialueeseen kuuluvan Lapinjärven tiedot puuttuvat kokonaan, koska näissä kunnissa kotihoito on ulkoistettu, eivätkä palveluntuottajat ole toimittaneet kotihoidon tietoja Avohilmo-rekisteriin.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella sekä Helsingin kaupungilla oli vuosina 2019–2023 asiakas- ja potilastietojärjestelmän muutoksesta aiheutuvia puutteita. Säännöllistä kotihoitoa saaneiden asiakkaiden määrä väheni noin 20–23 prosenttia ja säännöllistä kotihoitoa saaneiden asiakkaiden käyntimäärä väheni noin 30–33 prosenttia verrattuna aikaan ennen tietojärjestelmän vaihdosta.

Näiden alueiden puutteita on korjattu vuonna 2025 takautuvasti siten, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella vuonna 2024 säännöllistä kotihoitoa saaneiden asiakkaiden käyntimäärät ovat 17 prosenttia suuremmat kuin ennen tietojärjestelmän vaihdosta. Säännöllistä kotihoitoa saaneiden asiakkaiden määrä täydentyi myös, mutta se on edelleen 15 prosenttia alemmalla tasolla kuin ennen tietojärjestelmän vaihdosta. Helsingissä säännöllisen kotihoidon käynti- ja asiakasmäärät ovat myös täydentyneet, mutta ne ovat edelleen noin 10–11 prosenttia alemmalla tasolla kuin ennen tietojärjestelmän vaihdosta. Kotihoidon asiakasmäärät ovat laskeneet samaan aikaan koko maan tasolla 6 prosenttia, joten Helsingin sekä Vantaan ja Keravan asiakasmäärät ovat oletettavasti seuranneet muun maan trendiä ja vastaavat todellista asiakasmäärän tasoa.

Keväällä 2025 tehdyn laaduntarkastuksen yhteydessä havaittiin, että Avohilmo-rekisteristä puuttuu hyvinvointialueiden ostopalvelu- ja palveluseteliasiakkaiden käyntejä. Arvio puutoksista oli 10–12 prosenttia. THL oli tuolloin yhteydessä neljään hyvinvointialueeseen, joilta puuttui suhteellisesti eniten kotihoidon käyntitietoja. Osa näillä alueilla toimivista isoimmista palveluntuottajista kykeni toimittamaan puuttuvat tiedot, minkä vuoksi koko maan käyntimäärä nousi kahdella prosentilla. Monilla pienemmillä palveluntuottajilla ei kuitenkaan ollut joko tietojen toimittamiseen kykenevää asiakas- ja potilastietojärjestelmää tai sitten tietoja ei voinut toimittaa takautuvasti. THL jatkaa syksyllä 2025 muidenkin hyvinvointialueiden ohjeistamista siitä, miten ostopalvelutiedot tulee toimittaa.

Palveluntuottajien tulisi seurata tietojensa laatua THL:n julkisista raporteista, esimerkiksi kerran vuorokaudessa päivittyvistä niin sanotuista pikaraporteista. Tässä raportissa esitettävät kotihoidon tiedot ovat juuri niin laadukkaita ja kattavia, kuin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset ovat ne asiakas- ja potilastietojärjestelmiin kirjanneet, ja siten kuin kirjatut tiedot on toimitettu asiakas- ja potilastietojärjestelmistä Avohilmo-rekisteriin. THL tukee julkisia palvelunjärjestäjiä sekä asiakas- ja potilastietojärjestelmätoimittajia tietojen laadun parantamisessa tuottamalla ohjeita, osallistumalla kirjaamisen verkostoihin ja järjestämällä yhteistyökokouksia kotihoidon tiedoista.

Vuoden 2024 tilastoraportin laatupoikkeamista on oma osio tässä laaturaportissa (luku 8).

Oikea-aikaisuus ja täsmällisyys

Kotihoidon käynnit ja asiakkaat -tilastoraportti julkaistaan vuositasoisena kerran vuodessa tilastovuotta seuraavana syksynä. Kotihoidon palveluntuottajakohtaisista käynneistä julkaistaan kuukausittain ajantasaista tietoa tietokantaraportteina.

Tilaston lähteenä oleva Avohilmo-rekisteri päivittyy ajantasaisesti pääsääntöisesti kerran vuorokaudessa palveluntuottajien lähettämillä kotihoidon tapahtumatiedoilla.

Johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus

Tietoja kotihoidon asiakasmääristä on kerätty vuodesta 1995 lähtien. Kotihoidon laskenta tehtiin aluksi joka toinen vuosi (vuosina 1997, 1999, 2001, 2003, 2005), kunnes vuonna 2007 siirryttiin vuosittaiseen laskentaan.

Kotihoidon asiakkaaksi laskettiin tuolloin kaikki henkilöt, joilla oli 30.11 voimassa oleva hoito- ja palvelusuunnitelma tai jotka muuten saivat säännöllisesti kotihoitoa, kotipalvelua (ml. tukipalvelut), kotisairaanhoitoa tai päiväsairaalapalveluja, ja joille oli tehty vähintään yksi käynti jokaisella marraskuun viikolla. Asiakkaiksi laskettiin myös kaikki vähintään kerran viikossa vanhusten hoidollisessa päivähoidossa marraskuussa käyneet henkilöt sekä omaishoidontuensaajat, vaikka he eivät olisikaan saaneet palveluja kotiin.

Kunnat, kuntayhtymät ja yksityiset palveluntuottajat toimittivat tiedot asiakkaistaan THL:lle verkkopalvelun tai lomakkeiden kautta, joilta ne tallennettiin sosiaalihuollon hoitoilmoitusrekisteriin.

Vuodesta 2019 lähtien palveluntuottajat ovat toimittaneet kotihoidon tapahtumatiedot asiakas- ja potilastietojärjestelmistään suorina tiedonsiirtoina Avohilmo-rekisteriin. Sen myötä asiakkuuden määritelmä muuttui siten, että asiakkaaksi laskettiin kaikki henkilöt, joilla oli ollut tarkasteluvuoden aikana vähintään yksi hyvinvointialueen järjestämä kotihoidon, kotisairaanhoidon tai kotipalvelun kotikäynti. Samalla kotihoito -tilastoon otettiin mukaan myös kotisairaalan käynnit. Tiedot ovat siitä lähtien kattaneet koko vuoden. Avohilmo-rekisteriin perustuvat kotihoidon tiedot ovat saatavilla tietokantaraporteilta vuodesta 2014 lähtien.

Tilastovuoteen 2022 asti kotihoidon tilasto sisälsi tiedon paljon kotihoidon palveluja käyttäneiden eli intensiivisten asiakkaiden määrästä. Tällaisiksi asiakkaiksi määriteltiin säännöllisen kotihoidon asiakkaat, joilla oli ollut vähintään yksi kahden viikon mittainen intensiivinen jakso, jonka aikana oli toteutunut vähintään 28 käyntiä. Vuonna 2024 kuitenkin huomattiin, että näiden asiakkaiden määrä oli laskettu tilastoihin virheellisesti ja todellinen vuosittainen intensiivisen kotihoidon asiakkaiden määrä oli ollut kymmeniätuhansia pienempi kuin mitä tilastoissa oli ilmoitettu. Virheestä raportoitiin vuoden 2023 tilastoraportin laatuselosteessa. Samana tilastovuonna paljon kotihoitoa saaneiden tilastointitapa muutettiin käyntitaajuuteen perustuvaksi. Intensiivisyystieto poistettiin tilastovuoden 2024 tietokantaraporteilta.

Kotihoidon määritelmä muuttui 1.1.2023 sosiaalihuoltolain (1301/2014) uudistumisen myötä. Uuden määritelmän mukaan kotihoito on sosiaalipalvelu, johon kuuluu terveydenhuoltolain 25 §:ssä tarkoitettu kotisairaanhoito. Samalla kotipalvelu säädettiin kuuluvaksi pelkästään lapsiperheille, minkä vuoksi se poistettiin Avohilmon palvelumuoto-luokituksesta keväällä 2024. Kaikki tietojärjestelmätoimittajat eivät ole vielä päivittäneet asiakas- ja potilastietojärjestelmiensä koodistoja nykyisen palvelumuotoluokituksen mukaisiksi, minkä vuoksi osa palveluntuottajista toimittaa edelleen tietoja kotipalvelun palvelumuodolla. Sen vuoksi kotipalvelu on edelleen sisällytetty tilaston, Sotkanet-indikaattorien ja tietokantaraporttien poimintaehtoihin.

Sosiaalihuoltolain uudistumisen myötä tavallinen palveluasuminen poistui ja sen tilalle säädettiin uutena sosiaalipalveluna yhteisöllinen asuminen. Tavallisessa palveluasumisessa hoiva kuului palvelun sisältöön, mutta yhteisöllisessä asumisessa annettu hoiva on kotihoitoa, jonka tapahtumatiedot tulee toimittaa Avohilmo-rekisteriin. Palvelurakenteen muutos sekä sen myötä asiakas- ja potilastietojärjestelmiin tehtävät muutokset ovat vielä paikoin käynnissä, minkä vuoksi kaikilta alueilta ja palveluntuottajilta ei vielä saada yhteisöllisessä asumisessa annetun kotihoidon tapahtumatietoja. Kotihoidon käyntimäärät tulevat kuitenkin oletettavasti kasvamaan tämän muutoksen takia, mikä on hyvä huomioida aikasarjoja vertailtaessa.

Kotihoito -tilaston nimi muuttui vuonna 2024 Kotihoidon käynnit ja asiakkaat -tilastoksi. Samalla tilastosta poistettiin kotisairaala useilta eri tahoilta tulleiden palautteiden perusteella. Kotisairaalan käyntien osuus kaikista kotihoidon käynneistä on ollut vuosittain noin yhden prosentin verran, mutta sen määrä on ollut nousussa palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kehittymisen myötä, mikä voisi tulevaisuudessa antaa vääristyneen kuvan kotihoidon kehityksestä. Kotisairaala on poistettu takautuvasti myös Sotkanet-indikaattoreiden ja tietokantaraporttien edellisten vuosien luvuista, jotta ne ovat keskenään vertailukelpoisia.

Toimivaltuudet

Tilaston tuottaminen perustuu lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (688/2008) ja tilastolakiin (280/2004). THL:n viranomaistehtävänä on tuottaa tilastotietoa väestön terveydestä ja hyvinvoinnista, niihin vaikuttavista tekijöistä sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen käytöstä ja toimivuudesta päätöksenteon, kehittämisen ja tutkimuksen tueksi. Kotihoidon käynnit ja asiakkaat -tilasto on osa Suomen virallisen tilaston (SVT) tilastosarjaa. THL:n tilastotuotannon käytäntöjä ohjaavat Eurostatin ja Suomen virallisen tilaston ohjeistukset, suositukset ja määräykset sekä tilastoeettiset periaatteet.

Tietojen jakaminen ja julkaiseminen

THL julkaisee Avohilmo-rekisteristä saatavat kotihoidon käyntien tiedot tietokantaraporteilla kuukausittain hyvinvointialueiden ja valtakunnallisten palveluntuottajien tasolla sekä lisäksi tarkempien toimipaikkojen tasolla, jos tietoja on saatavilla. Raportit löytyvät THL:n verkkosivuilta.

Tilastollinen tietosuoja

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on viranomaisena velvoite raportoida terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää koottua tietoa. THL:n tilastojen laatimiseen käytettävät tiedot ovat pääasiallisesti salassa pidettäviä, eikä henkilötietoa saa julkaista. Käsiteltävien tietojen suojaus perustuu lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (688/2008), tilastolakiin (280/2004) sekä lakiin viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999), EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalakiin (1050/2018).

Laki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (688/2008) (Finlex)

Tilastolaki (280/2004) (Finlex)

Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) (Finlex)

EU:n yleinen tietosuoja-asetus 2016/679 (EU)

Tietosuojalaki (1050/2018) (Finlex)

THL:n tietoaineistot on suojattu kaikissa käsittelyn vaiheissa. Tietoihin ja tietojärjestelmiin pääsevät käsiksi vain ne, joilla on tietyn aineiston käyttölupa selkeästi rajattuihin käyttötarkoituksiin. Muilla ei ole mahdollisuutta katsella, käsitellä, muuttaa tai poistaa tietoja. Valmiin tilaston tietosuojan varmistamiselle on laadittu kirjallinen ohjeistus. Kaikki tietoja käsittelevät THL:n henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen.

Rekisterin tietosuojailmoitus on nähtävissä thl.fi-verkkopalvelussa.

Tietosuojailmoitus, Avohilmo

Tilaston vuoden 2024 erityiskysymykset

Aiempina vuosina kotihoidon kokonaisuuteen on sisällytetty kotisairaalan tiedot, mutta tästä tilastovuodesta lähtien kotisairaala on jätetty pois. Sen vuoksi tässä tilastoraportissa esiintyvät luvut eivät ole vertailukelpoisia edellisten vuosien tilastoraporttien lukuihin. Kotisairaalan tiedot on poistettu takautuvasti Sotkanet-indikaattoreilta ja tietokantaraporteilta, joten niiden luvut ovat keskenään vertailukelpoiset myös aiemmilta vuosilta.

Vuonna 2024 käyntien määrä nousi edellisiin vuosiin verrattuna, mikä johtuu siitä, että tilasto on täydentynyt ostopalvelukäynneillä, joita ei aikaisempina vuosina ole toimitettu yhtä kattavasti. Ostopalvelukäyntejä puuttuu kuitenkin jokaiselta alueelta ja puutoksen arvioitu suuruus on koko maan osalta hieman alle 10 prosenttia. Puutoksella ei kuitenkaan ole suurta vaikutusta asiakkaiden määrään, sillä monella asiakkaalla on arvioitu olevan ostopalvelutuottajan tekemien käyntien lisäksi myös hyvinvointialueen tekemiä käyntejä, jolloin asiakkaat on laskettu hyvinvointialueen asiakkaiksi.

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueeseen kuuluvalla Seinäjoella puuttuu noin 57 000 käyntiä ostopalvelutuottajan tietojärjestelmävaihdoksen vuoksi. Määrä vastaa reilua kolmea prosenttia koko alueen käyntimäärästä.

Pohjois-Pohjanmaalla puuttuu tietokantojen teknisen yhdistämisen vuoksi noin 10 prosenttia käynneistä.

Päivitetty:

TILASTON KOTISIVU

MUUALLA PALVELUSSA

MUUALLA VERKOSSA