Aikuisväestön hyvinvointi ja terveys – Terve Suomi

Tällä sivulla

Yleiskuvaus

Tilaston kuvaus

Tilasto kuvaa Suomessa asuvien aikuisten hyvinvointia, terveyttä ja sosiaali- ja terveyspalvelukokemuksia sekä näissä tapahtuneita muutoksia.

Tilasto perustuu Terve Suomi -tutkimukseen, joka tuottaa väestöryhmittäistä ja alueellista seurantatietoa sellaisista keskeisistä ilmiöistä, joista ei saada tietoa rekistereistä. Näitä ovat esimerkiksi elintavat ja kokemukset terveydestä, hyvinvoinnista ja palveluista. Tutkimuksen kansallisesti edustava otos koostuu 20 vuotta täyttäneestä Suomessa vakituisesti asuvasta väestöstä. Tutkimuksessa ei ole yläikärajaa.

Tilaston tietoja hyödynnetään sosiaali- ja terveyspolitiikan arvioinnissa ja johtamisessa sekä väestön hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisessä ja suunnittelussa. Tietoja käytetään myös hyvinvointikertomusten laadinnassa, väestön palvelutarpeiden seurannassa sekä hyvinvointi- ja terveyserojen tutkimuksessa.

Vuoden 2024 tiedot kerättiin syyskuu 2024 – maaliskuu 2025 välisenä aikana. Tiedot ovat vertailukelpoisia aiempien Terve Suomi -tutkimuksen 2022 ja FinSote-tutkimuksen 2018–2020 tulosten kanssa.

Tilastoa on julkaistu vuodesta 2022 lähtien [1] ja tilastotietoja tuotetaan 2–3 vuoden välein. Julkaistavat tiedot ovat lopullisia.

Tiedot julkaistaan THL:n tilastoraporttina, Sotkanet.fi-palvelussa ja indikaattoritaulukkoina THL:n verkkopalvelussa (thl.fi/tervesuomi/tulokset). Vuonna 2024 julkaistaan Sotkanet.fi-palvelussa 82 indikaattorin tietoja. Tiedot ovat saatavana alueittain (koko maa, hyvinvointialueet) ja väestöryhmittäin (sukupuoli, ikäryhmä, koulutusryhmä).

Tämä tilasto korvaa THL:n aiemmin toteuttaman Aikuisväestön hyvinvointi, terveys ja palvelut – FinSote -tilaston [2], joka tuotti tietoa aikuisten hyvinvoinnista, terveydestä ja palvelukokemuksista vuosina 2018 ja 2020 alueittain ja väestöryhmittäin. Tämä tilasto korvaa myös Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa - FinTerveys 2017 -tilaston [3]. Tilasto jatkaa THL:n Alueellinen terveys-, hyvinvointi- ja palvelut (ATH) -tutkimuksen vuonna 2010 aloittamaa aikuisväestön kyselytutkimusperinnettä [4].

Relevanssi

Valtakunnallisista terveyden ja sosiaalihuollon rekistereistä saadaan tietoa palveluiden piirissä olevien hyvinvoinnista ja terveydestä sekä palveluiden käytöstä. Rekistereistä ei kuitenkaan saada tietoa monista keskeisistä terveyden ja hyvinvoinnin osa-alueista. Terve Suomi -tutkimus tuottaa väestöryhmittäistä ja alueellista seurantatietoa sellaisista keskeisistä ilmiöistä, joista ei saada tietoa rekistereistä. Näitä ovat esimerkiksi elintavat ja kokemukset terveydestä, hyvinvoinnista ja palveluista.

Tietoja käyttävät erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen johtamisen ja arvioinnin parissa työskentelevät päättäjät, virkamiehet sekä terveydenhuollon ja sosiaalialan ammattilaiset. Tietoja käytetään myös hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen suunnittelussa ja kohdentamisessa, alueellisten hyvinvointikertomusten laadinnassa, palvelutarpeiden seurannassa sekä väestöryhmien välisten hyvinvointi- ja terveyserojen tutkimuksessa.

Tilaston tietosisältö

Tilasto kuvaa Suomessa asuvien aikuisten hyvinvointia, terveyttä ja sosiaali- ja terveyspalvelukokemuksia sekä näissä tapahtuneita muutoksia.

Tilasto perustuu Terve Suomi -tutkimukseen, joka tuottaa väestöryhmittäistä ja alueellista seurantatietoa sellaisista keskeisistä ilmiöistä, joista ei saada tietoa rekistereistä. Tutkimuksen kansallisesti edustava otos koostuu 20 vuotta täyttäneestä Suomessa vakituisesti asuvasta väestöstä. Tutkimuksessa ei ole yläikärajaa.

Vuoden 2024 tilasto perustuu kyselytutkimuksen aineistoon. Tietosisältö vastaa pääosin edellistä vuoden 2022 tilastoa, joka perustui Terve Suomi -tutkimuksen 2022–2023 kyselyosuuden aineistoon. Tarkempia tietoja Terve Suomi -tutkimuksen tiedonkeruista sekä eri vuosien kyselylomakkeet löytyvät THL:n verkkosivuilta (thl.fi/tervesuomi).

Aiemman Terve Suomi -tutkimuksen 2022–2023 tuloksia on julkaistu THL:n tilastoraporttina [1] ja THL:n verkkoraportteina [5]. Tietoja aikaisempien vuosien FinSote-, ATH- ja FinTerveys-tutkimuksen tiedonkeruista löytyy lisäksi Terveytemme.fi- ja Aineistokatalogi.fi -verkkopalveluista.

Tilastoprosessi

Lähdeaineistot

Tilasto perustuu 2–3 vuoden välein toteutettavan Terve Suomi -tutkimuksen aineistoon. Tutkimuksen kansallisesti edustava otos koostuu 20 vuotta täyttäneestä Suomessa vakituisesti asuvasta väestöstä. Tutkimuksessa ei ole yläikärajaa.

Kyselytutkimuksen otos (n=61 600) poimittiin ositetulla satunnaisotannalla. Jokaisen hyvinvointialueen (22 kpl) osalta otoskoko oli 2 800 henkilöä/hyvinvointialue (20–74-vuotiaita 2 000/hyvinvointialue ja 75 vuotta täyttäneitä 800/hyvinvointialue). Otantamenetelmällä vastataan sote-arvioinnin tarpeisiin saada tulokset jokaiselta hyvinvointialueelta ikäryhmittäin.

Vuonna 2024 kyselytutkimuksen tiedot kerättiin syyskuu 2024 – maaliskuu 2025 välisenä aikana lomakkeilla, joihin oli mahdollista vastata postikyselynä tai verkossa.

Lopullisessa aineistossa vastaajia oli 26 682 ja vastausprosentti oli 44,1 %. Ikäryhmittäin tarkasteltuna vastausaktiivisuus oli 20–64-vuotiailla 32,0 %, 65 vuotta täyttäneillä 60,7 % ja 75 vuotta täyttäneillä 61,2 %. Hyvinvointialueittain vastausaktiivisuus vaihteli 39 prosentin ja 48 prosentin välillä (Liitetaulukko).

Liitetaulukko. Vastausaktiivisuus (%) hyvinvointialueittain ja ikäryhmittäin Terve Suomi 2024 -tutkimuksessa.

Tiedonkeruumenetelmä

Tutkimuksessa on kolmelle eri ikäryhmälle räätälöidyt kyselylomakkeet (20–54-vuotiaat, 55–74-vuotiaat, 75 vuotta täyttäneet) neljällä kielellä: suomi, ruotsi, venäjä, englanti. Kyselyyn on mahdollista vastata postikyselynä tai verkossa. Tiedonkeruun aikana tutkittavia lähestytään tietyin väliajoin postitse, kunnes tutkittava vastaa kyselyyn tai kieltäytyy osallistumasta tutkimukseen, kuitenkin enintään neljä kertaa. Kyselyyn vastaaminen on vapaaehtoista.

Tietojen validointi

Tutkimuslomakkeiden painatus, postitus ja tallennus on ulkoistettu alihankkijalle. Täytetyt paperilomakkeet tallennetaan optisesti ja osa aineistosta käsin laadun varmistamiseksi. Optisen tallennuksen yhteydessä vastauksiin tehdään loogiset tarkistukset ja myös ennalta annettujen ohjeiden mukaisia standardisointeja esimerkiksi virheellisesti vastattujen kohtien osalta.

Tutkimusaineiston saapuessa THL:ään se tarkistetaan mahdollisten virheiden, puutteiden ja epäloogisuuksien havaitsemiseksi. Verkossa täytetyn lomakkeen vastaukset kerätään THL:n lomakepalvelun kautta. Aineistot yhdistetään rakenteisten kuvausten avulla yhdeksi tutkimustietokannaksi. Lisäksi kyselyaineistoon yhdistetään otoskehikosta tietoja mm. vastaajan iästä, sukupuolesta, siviilisäädystä, äidinkielestä, talouden henkilöluvusta ja asuinpaikasta. Muodostettuja tilastoja verrataan edellisen tiedonkeruun vastaaviin tietoihin. Epäselvät tiedot tarkistetaan ja korjataan mahdollisuuksien mukaan.

Tiedon käsittely

Aineistosta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, joka tilastoviranomaisena säilyttää ja käsittelee tietoja luottamuksellisesti salassapitovelvollisuutta ja tietosuojalainsäädäntöä noudattaen. Kaikilla tietoja keräävillä ja käsittelevillä henkilöillä on vaitiolovelvollisuus.

Kunakin vuonna vastaajajoukko on painottamalla korjattu vastaamaan perusjoukkoa (20 vuotta täyttänyt Suomen väestö). Lisäksi tuloksille on laskettu 95 % luottamusvälit havainnollistamaan satunnaisvaihtelun vaikutusta tuloksiin.

Tiedon revisioituminen

Tilastossa julkaistavat tiedot perustuvat kyselytutkimukseen, jonka tiedonkeruu on toteutettu kokonaisuudessaan kerralla eivätkä tiedot täydenny myöhemmin.

Tilaston laadun tarkastelu

Tarkkuus ja luotettavuus

Posti- ja verkkokyselyllä toteutetun tiedonkeruun kattavuutta voidaan arvioida aineiston katoanalyyseillä, joilla selvitetään rekisteritietojen avulla, miten tutkimukseen osallistuneet ja osallistumattomat eroavat toisistaan ja miten kato vaikuttaa tuloksiin. Vastauskatoa korjataan Terve Suomi -tutkimuksessa käyttämällä painokertoimia, jotka on tuotettu Inverse Probability Weighting (IPW) -menetelmällä. IPW-menetelmää on käytetty useissa väestöä koskevissa kyselytutkimuksissa, ja sen on todettu sopivan myös suomalaisväestön vastauskadon korjaamiseen [6].

Painokertoimien laskentaan on käytetty koko otokselle saatavissa olleista tiedoista seuraavia: ikä, sukupuoli, siviilisääty, koulutusaste, kieli ja asuinalue. Näiden muuttujien avulla on mallinnettu jokaiselle vastanneelle vastaustodennäköisyys, ja tutkittavan painokerroin on tuon todennäköisyyden käänteisluvun ja poimintatodennäköisyyden yhdistelmä. Painokertoimien avulla tutkittavien joukko edustaa väestöä laskennassa käytettyjen muuttujien näkökulmasta.

Kattavuus on matalin nuorten miesten keskuudessa, ikääntyneiden osallistumisaktiivisuus on puolestaan korkea. Lisäksi tiedetään, että kyselytutkimuksissa vastaajat usein tiedostamattaan tai tietoisesti aliraportoivat epäsuotuisaa terveyskäyttäytymistään. Erityisesti alkoholinkäyttöön ja muihin päihteisiin liittyvissä kysymyksissä kattamatta jäävä osuus johtuu yhtäältä siitä, että paljon alkoholia ja päihteitä käyttävät jättävät keskimääräistä useammin osallistumatta tutkimuksiin, ja toisaalta siitä, että tutkimukseen osallistuvat aliarvioivat alkoholinkäyttöään. Aluevertailussa aliraportointi ei kuitenkaan ole ongelma, kun voidaan olettaa, ettei se eroa alueiden väestöjen välillä.

Oikea-aikaisuus ja täsmällisyys

Terve Suomi -tutkimuksen kyselyosuus toteutetaan 2–3 vuoden välein. Laaja otoskoko (vuosina 2024 ja 2022 otoskoko oli 61 600, FinSote-tutkimuksessa vuonna 2020 61 600 ja vuonna 2018 59 400) mahdollistaa hyvinvointialueittaisen tai sitä vastaavan aluetason tietotuotannon. Lomake sisältää laajasti kysymyksiä sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjäkokemuksista ja väestön hyvinvoinnista ja terveydestä.

Tiedot tutkimuksen kyselyosuudesta julkaistaan noin 2–4 kuukautta tiedonkeruun päättymisen jälkeen.

Johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus

Terve Suomi -tutkimus on toteutettu ensimmäisen kerran vuosina 2022–2023. Vuosina 2018 ja 2020 tutkimuksen kyselyosuutta vastaava tiedonkeruu toteutettiin FinSote-tutkimuksena. Vuosien 2018, 2020, 2022 ja 2024 kyselyaineistojen perustuloksia raportoidaan vertailukelpoisina indikaattoreina. Mittarit ovat saatavilla maksutta THL:n tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanetistä. Lisäksi Terve Suomi -tutkimuksen verkkosivuilta on saatavilla seurantaindikaattorien tulokset ja 95 % luottamusvälit taulukkoina.

Sotkanet sisältää FinSote ja Terve Suomi -tutkimusten tietoja 120 indikaattorista, joiden tulokset julkaistaan koko maassa ja alueittain iän, sukupuolen ja koulutuksen mukaan. Sotkanetissä ei kuitenkaan julkaista alueittaisia tietoja niistä indikaattoreista, joissa vastaajien määrä on vähäinen ja satunnaisuuteen liittyvä epävarmuus on suuri. Tällaisia ovat esimerkiksi sosiaalipalveluiden käyttökokemuksia kuvaavat osoittimet. Sotkanetistä tiedot ovat saatavilla suoraan hyvinvointikertomuksiin avoimen rajapinnan kautta. Tilastolla on myös omat kotisivut (thl.fi/tilastot/tervesuomi).

Terve Suomi -kyselytutkimuksen lomakkeilla on pysyviä ja vaihtuvia osia. Pysyviä osia ovat keskeiset väestön hyvinvointiin, terveyteen ja elintapoihin liittyvät kysymykset sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöä koskevat kysymykset. Pysyvien osien lisäksi lomakkeelle voidaan lisätä ajankohtaisia ilmiöitä kartoittavia lisäkysymyksiä (ns. moduuli), jotka vaihtelevat eri vuosien tiedonkeruissa.

Terve Suomi -tutkimuksen kyselyosuuden kysymykset ovat suurimmaksi osaksi vertailukelpoiset vastaavien kansainvälisten ja kansallisten tutkimusten kanssa. Tiedonkeruun valmistelussa on huomioitu THL:n aiemmat väestöä koskevat kysely- ja terveystarkastustutkimukset sekä mm. European Health Interview Survey ja muiden EU-tasoisten terveyteen liittyvien tiedonkeruiden tietosisällöt. Tiedonkeruumenetelmällä on kuitenkin tutkitusti vaikutusta tuloksiin, mikä on hyvä huomioida kysely- ja terveystarkastus- tai haastattelututkimusten tuloksia vertaillessa.

Terve Suomi -kyselytutkimuksen 2024 tulokset ovat vertailukelpoisia vuoden 2022 kyselytutkimuksen kanssa, sekä FinSote 2018 ja 2020-tutkimusten tulosten kanssa suurelta osin, sillä tiedonkeruumenetelmä ja useat tutkimuskysymykset ovat pysyneet molemmissa tutkimuksissa lähes samoina.

FinSote- ja ATH-tutkimuksen indikaattoreiden tuloksia on saatavilla THL:n Sotkanet.fi- ja Terveytemme.fi -verkkopalveluista. FinTerveys-tutkimuksen indikaattoreita on saatavilla Terveytemme.fi-verkkopalvelussa.

Myös monien väestön terveyttä ja elintapoja kuvaavien ilmiöiden kehitystä voidaan verrata ATH-tutkimuksesta (2010‒2017) sekä Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK 1978–2014) sekä Eläkeikäisen väestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (EVTK 1985–2014) -aineistoista saatuihin tuloksiin. Tällaisia ilmiöitä ovat esimerkiksi koettu terveys, lihavuus ja päivittäinen tupakointi, joiden aikasarjat on tuotettu Sotkanet-verkkopalveluun vuodesta 1990 alkaen (päivittäinen tupakointi vuodesta 1996 alkaen).

Toimintavaltuudet

Tilaston tuottaminen perustuu lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (688/2008) ja tilastolakiin (280/2004). THL:n viranomaistehtävänä on tuottaa tilastotietoa väestön terveydestä ja hyvinvoinnista, niihin vaikuttavista tekijöistä sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen käytöstä ja toimivuudesta päätöksenteon, kehittämisen ja tutkimuksen tueksi. THL:n tilastotuotannon käytäntöjä ohjaavat Eurostatin ja Suomen virallisen tilaston ohjeistukset, suositukset ja määräykset sekä tilastoeettiset periaatteet.

Terve Suomi -tutkimus on käsitelty THL:n Tutkimuseettisessä työryhmässä (TuET) vuosina 2022 ja 2024. TuET on antanut puoltavan lausunnon vuosien 2022 ja 2024 kyselytutkimuksille (THL/72/6.02.01/2022).

Tietojen jakaminen ja julkaiseminen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisee tiedot ennakkoon tilastojen julkaisukalenterissa ilmoitettuna ajankohtana. Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti.
Tilastojen julkaisukalenteri

Tilastoraportit ovat julkisia. Sen sijaan tutkimusaineiston tiedot ovat salassa pidettäviä. Tutkimusaineistoa voidaan käyttää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta annetun lain (668/2008) ja sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä annetun lain (552/2019) mukaisesti. THL:n sisäisen tutkimuksen kriteerit täyttävästä tutkimuksesta THL tekee itse päätöksen. THL on siirtänyt tietolupatoimivallan sosiaali- ja terveysalan tietolupaviranomaiselle (Findata), joka vastaa ensisijaisesti THL:n ulkopuolisen hakijan tietoluvista.
Tietoa aineiston tutkimuskäytöstä (thl.fi/tervesuomi)

Tilastollinen tietosuoja

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on viranomaisena velvoite raportoida koko maata koskevaa terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää koottua tietoa. THL:n tilastojen laatimiseen käytettävät tiedot ovat salassa pidettäviä, eikä henkilötietoa saa julkaista. Käsiteltävien tietojen suojaus perustuu lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (688/2008), tilastolakiin (280/2004) sekä lakiin viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999), EU:n yleiseen tietosuoja-asetukseen (EU) 2016/679 ja tieto-suojalakiin (1050/2018) sekä muihin laitoksen toimintaa ohjaaviin säädöksiin.

THL:n tietoaineistot on suojattu kaikissa käsittelyn vaiheissa. Tietoihin ja tietojärjestelmiin pääsevät käsiksi vain ne, joilla on tietyn aineiston käyttöoikeus selkeästi määriteltyihin käyttötarkoituksiin. Muilla ei ole mahdollisuutta katsella, käsitellä, muuttaa tai poistaa tietoja. Valmiin tilaston tietosuojan varmistamiselle on laadittu kirjallinen ohjeistus. Kaikki THL:n henkilökuntaan kuuluvat ovat salassapitovelvollisia.

Tilaston vuoden 2024 erityiskysymykset

Vuonna 2024 kyselytutkimuksen lomakkeen pysyvät sisällöt olivat pääosin samat kuin vuonna 2022. Kyselylomakkeiden pituutta lyhennettiin kustannusten ja vastausrasituksen vähentämiseksi. Lomakkeelle ei sisältynyt lisäkysymyksiä (ns. moduulit). Lisäksi lomakkeelta poistettiin kysymykset koskien kulttuuripalveluja ja syrjintäkokemuksia. 75 vuotta täyttäneiden lomakkeelta poistettiin kysymykset väkivaltakokemuksista sekä joitakin ikääntyneiden lisäkysymyksiä, jotka sisältyivät aiempaan vuoden 2022 kyselytutkimukseen.

Kyselytutkimuksen vastausaktiivisuus oli vuonna 2024 lähes sama kuin vuonna 2022. 75 vuotta täyttäneillä vastausaktiivisuus parani ja 20–74-vuotiailla heikkeni jonkin verran vuoteen 2022 verrattuna.

Vuonna 2024 kyselytutkimus toteutettiin myös Ahvenanmaalla (lisäotos n=2 800, 20–74-vuotiaita 2 000 ja 75 vuotta täyttäneitä 800). Ahvenanmaan aineisto ei sisälly tässä tilastossa julkaistuihin tuloksiin.

Kirjallisuus

1) Aikuisväestön hyvinvointi ja terveys – Terve Suomi 2022. Tilastoraportti 31/2023, 31.5.2023. THL.

2) Aikuisväestön hyvinvointi, terveys ja palvelut – FinSote 2020. Tilastoraportti 16/2021, 1.6.2021. THL.

3) Koponen P, Borodulin K, Lundqvist A, Sääksjärvi K ja Koskinen S (toim.). Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa – FinTerveys 2017-tutkimus. Raportti 4/2018. THL.

4) Kaikkonen R, Murto J, Pentala-Nikulainen O, Koskela T, Virtala E, Härkänen T, Koskenniemi T, Ahonen J, Vartiainen E & Koskinen S. Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen perustulokset 2010–2017. Saatavana: terveytemme.fi/ath. Viitattu 17.4.2025.

5) Terve Suomi -työryhmä (2023). Terve Suomi-tutkimuksen 2022–2023 perustulokset. [Verkkosivu]. Saatavana: thl.fi/tervesuomi/tulokset. Viitattu 17.4.2025.

6) Härkänen T, Kaikkonen R, Virtala E and Koskinen S. Inverse probability weighting and doubly robust methods in correcting the effects of non-response in the reimbursed medication and self-reported turnout estimates in the ATH survey. BMC Public Health. 2014;14:1150.

Päivitetty: