Aikuisväestön hyvinvointi ja terveys – Terve Suomi

Laatuseloste

Aikuisväestön hyvinvointi ja terveys -tilaston laatuselosteessa arvioidaan tilaston luotettavuutta ja sopivuutta eri käyttötarkoituksiin. Laatuselosteessa noudatetaan Suomen virallisen tilaston (SVT) suosituksia.

Tilastotietojen relevanssi

Tilasto perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (THL) annettuun lakiin (668/2008), jonka mukaan THL:n lakisääteinen tehtävä on mm. tutkia ja seurata väestön hyvinvointia ja terveyttä (2 §). Tilasto kuvaa Suomessa asuvien aikuisten hyvinvointia, terveyttä ja sosiaali- ja terveyspalvelukokemuksia sekä näissä tapahtuneita muutoksia. Tiedot esitetään väestöryhmittäin ja alueittain.

Valtakunnallisista terveyden ja sosiaalihuollon rekistereistä saadaan tietoa palveluiden piirissä olevien hyvinvoinnista ja terveydestä sekä palveluiden käytöstä. Rekistereistä ei kuitenkaan saada tietoa monista keskeisistä terveyden ja hyvinvoinnin osa-alueista. Terve Suomi -kyselytutkimus tuottaa väestöryhmittäistä ja alueellista seurantatietoa sellaisista keskeisistä ilmiöistä, joista ei saada tietoa rekistereistä. Näitä ovat esimerkiksi elintavat ja kokemukset terveydestä, hyvinvoinnista ja palveluista.

Tietoja käyttävät erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen johtamisen ja arvioinnin parissa työskentelevät päättäjät, virkamiehet sekä terveydenhuollon ja sosiaalialan ammattilaiset. Tietoja käytetään myös hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen suunnittelussa ja kohdentamisessa, alueellisten hyvinvointikertomusten laadinnassa, palvelutarpeiden seurannassa sekä väestöryhmien välisten hyvinvointi- ja terveyserojen tutkimuksessa.

Tämä vuodesta 2022 alkaen tuotettu tilasto korvaa THL:n aiemmin toteuttaman Aikuisväestön hyvinvointi, terveys ja palvelut – FinSote -tilaston [1], joka tuotti tietoa aikuisten hyvinvoinnista, terveydestä ja palvelukokemuksista vuosina 2018 ja 2020 alueittain ja väestöryhmittäin. Tämä tilasto korvaa myös Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa - FinTerveys 2017 -tilaston [2]. Tilasto jatkaa THL:n Alueellinen terveys-, hyvinvointi- ja palvelut (ATH) -tutkimuksella vuonna 2010 aloittamaa aikuisväestön kyselytutkimusperinnettä [3].

Terve Suomi -tutkimuksen kyselyosuus on suunniteltu toteutettavan joka toinen vuosi. Terveystarkastusosuus on tarpeen toteuttaa kyselyosuuden alaotokselle noin 6 vuoden välein sisällöltään suppeampana tai laajempana kansallisten tietotarpeiden mukaisesti.

Menetelmäkuvaus

Tilasto perustuu Terve Suomi -tutkimuksen kyselyosuuteen. Kyselyn tiedot kerättiin syyskuu 2022 – maaliskuu 2023 välisenä aikana lomakkeilla, joihin oli mahdollista vastata postikyselynä tai verkossa. Terveystarkastusosuus toteutettiin tammikuusta kesäkuuhun 2023.

Tutkimuksen kansallisesti edustava otos koostuu 20 vuotta täyttäneestä Suomessa vakituisesti asuvasta väestöstä. Tutkimuksessa ei ole yläikärajaa. Otos (n=61 600) poimittiin ositetulla satunnaisotannalla. Jokaisen hyvinvointialueen (22 kpl) osalta otoskoko oli 2 800 henkilöä/hyvinvointialue (20–74-vuotiaita 2 000/hyvinvointialue ja 75 vuotta täyttäneitä 800/hyvinvointialue). Otantamenetelmällä vastataan sote-arvioinnin tarpeisiin saada tulokset jokaiselta hyvinvointialueelta ikäryhmittäin.

Kunnilla ja muilla alueilla oli mahdollisuus tilata kyselytutkimuksesta maksullinen lisäotos, jonka avulla voidaan seurata alueen kehitystä. Vuonna 2022 tutkimuksen kyselyosuus toteutettiin myös Ahvenanmaalla (lisäotos n=2 800, 20–74-vuotiaita 2 000 ja 75 vuotta täyttäneitä 800). Kaikkiaan kutsu kyselytutkimukseen lähetettiin 65 986 henkilölle.

Tutkimuksessa on kolmelle eri ikäryhmälle räätälöidyt kyselylomakkeet (20–54-vuotiaat, 55–74-vuotiaat, 75 vuotta täyttäneet) neljällä kielellä: suomi, ruotsi, venäjä, englanti. Tiedonkeruun aikana tutkittavia lähestytään tietyin väliajoin postitse, kunnes tutkittava vastaa kyselyyn tai kieltäytyy osallistumasta tutkimukseen, kuitenkin enintään neljä kertaa. Kyselyyn vastaaminen on vapaaehtoista.

Vuoden 2022 kyselyaineistossa vastaajia oli 28 154 ja vastausprosentti oli 46,3 %. Ikäryhmittäin tarkasteltuna vastausaktiivisuus oli 20–64-vuotiailla 36,8 %, 65 vuotta täyttäneillä 59,3 % ja 75 vuotta täyttäneillä 57,0 %.

Liitetaulukko 1. Vastausaktiivisuus (%) hyvinvointialueittain ja ikäryhmittäin Terve Suomi 2022 -tutkimuksen kyselyosuuden aineistossa (pdf 80 kt).

Kunakin vuonna vastaajajoukko on painottamalla korjattu vastaamaan perusjoukkoa (20 vuotta täyttänyt Suomen väestö). Lisäksi tuloksille on laskettu 95 % luottamusvälit havainnollistamaan satunnaisvaihtelun vaikutusta tuloksiin.

Tarkempia tietoja 2022–2023 tiedonkeruusta sekä kyselyosuuden lomakkeet löytyvät THL:n verkkosivuilta [4, 5]. Tietoja aikaisempien vuosien FinSote-, ATH- ja FinTerveys-tutkimuksen tiedonkeruista löytyy lisäksi Terveytemme.fi- ja Aineistokatalogi -verkkopalveluista.

Tutkimuslomakkeiden painatus, postitus ja tallennus on ulkoistettu alihankkijalle. Täytetyt paperilomakkeet tallennetaan optisesti ja osa aineistosta käsin laadun varmistamiseksi. Optisen tallennuksen yhteydessä vastauksiin tehdään loogiset tarkistukset ja myös ennalta annettujen ohjeiden mukaisia standardisointeja esimerkiksi virheellisesti vastattujen kohtien osalta.

Tutkimusaineiston saapuessa THL:ään se tarkistetaan mahdollisten virheiden, puutteiden ja epäloogisuuksien havaitsemiseksi. Verkossa täytetyn lomakkeen vastaukset kerätään THL:n lomakepalvelun kautta. Aineistot yhdistetään rakenteisten kuvausten avulla yhdeksi tutkimustietokannaksi. Lisäksi kyselyaineistoon yhdistetään otoskehikosta tietoja vastaajan iästä, sukupuolesta, siviilisäädystä, äidinkielestä, talouden henkilöluvusta ja asuinpaikasta. Muodostettuja tilastoja verrataan edellisen tiedonkeruun vastaaviin tietoihin. Epäselvät tiedot tarkistetaan ja korjataan mahdollisuuksien mukaan.

Aineistosta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, joka tilastoviranomaisena säilyttää ja käsittelee tietoja luottamuksellisesti salassapitovelvollisuutta ja tietosuojalainsäädäntöä noudattaen. Kaikilla tietoja keräävillä ja käsittelevillä henkilöillä on vaitiolovelvollisuus.

Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Posti- ja verkkokyselyllä toteutetun tiedonkeruun kattavuutta voidaan arvioida aineiston katoanalyyseillä, joilla selvitetään rekisteritietojen avulla, miten tutkimukseen osallistuneet ja osallistumattomat eroavat toisistaan ja miten kato vaikuttaa tuloksiin. Vastauskatoa korjataan käyttämällä painokertoimia, jotka on tuotettu Inverse Probability Weighting (IPW) -menetelmällä. IPW-menetelmää on käytetty useissa väestöä koskevissa kyselytutkimuksissa, ja sen on todettu sopivan myös suomalaisväestön vastauskadon korjaamisen [6].

Painokertoimien laskentaan on käytetty koko otokselle saatavissa olevia tietoja: ikä, sukupuoli, siviilisääty, koulutusaste, kieli ja asuinalue. Näiden muuttujien avulla on mallinnettu jokaiselle vastanneelle vastaustodennäköisyys, ja tutkittavan painokerroin on tuon todennäköisyyden käänteisluvun ja poimintatodennäköisyyden yhdistelmä. Painokertoimien avulla tutkittavien joukko edustaa väestöä laskennassa käytettyjen muuttujien näkökulmasta.

Kattavuus on matalin nuorten miesten keskuudessa, ikääntyneiden osallistumisaktiivisuus on puolestaan korkea. Lisäksi tiedetään, että kyselytutkimuksissa vastaajat usein tiedostamattaan tai tietoisesti aliraportoivat epäsuotuisaa terveyskäyttäytymistään. Erityisesti alkoholinkäyttöön ja muihin päihteisiin liittyvissä kysymyksissä kattamatta jäävä osuus johtuu yhtäältä siitä, että paljon alkoholia ja päihteitä käyttävät jättävät keskimääräistä useammin osallistumatta tutkimuksiin, ja toisaalta siitä, että tutkimukseen osallistuvat aliarvioivat alkoholinkäyttöään. Aluevertailussa aliraportointi ei kuitenkaan ole ongelma, kun voidaan olettaa, ettei se eroa alueiden väestöjen välillä.

Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Terve Suomi -tutkimuksen kyselyosuus toteutetaan joka toinen vuosi. Laaja otoskoko (vuonna 2022 otoskoko oli 61 600, FinSote-tutkimuksessa vuonna 2020 61 600 ja vuonna 2018 59 400) mahdollistaa hyvinvointialueittaisen tai sitä vastaavan aluetason tietotuotannon. Lomake sisältää laajasti kysymyksiä sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjäkokemuksista ja väestön hyvinvoinnista ja terveydestä.

Tiedot tutkimuksen kyselyosuudesta julkaistaan noin 2–4 kuukautta tiedonkeruun päättymisen jälkeen.

Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys

Terve Suomi -tutkimus on toteutettu ensimmäisen kerran vuosina 2022–2023. Vuosina 2018 ja 2020 tutkimuksen kyselyosuutta vastaava tiedonkeruu toteutettiin FinSote-tutkimuksena. Vuosien 2018, 2020 ja 2022 kyselyaineistojen perustuloksia raportoidaan vertailukelpoisina indikaattoreina. Mittarit ovat saatavilla maksutta THL:n tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanetistä. Sote-arvioinnissa hyödynnettävät KUVA-indikaattorit ovat saatavilla lisäksi Sotekuva-verkkopalvelussa. Lisäksi Terve Suomi -tutkimuksen verkkosivuilta on saatavilla seurantaindikaattorien tulokset ja 95 % luottamusvälit taulukkoina.

Sotkanet sisältää 72 indikaattoria, joiden tulokset julkaistaan koko maassa ja alueittain iän, sukupuolen ja koulutuksen mukaan. Sotkanetissä ei kuitenkaan julkaista alueittaisia tietoja niistä indikaattoreista, joissa vastaajien määrä on vähäinen ja satunnaisuuteen liittyvä epävarmuus on suuri. Tällaisia ovat esimerkiksi sosiaalipalveluiden käyttökokemuksia kuvaavat osoittimet.

Verkkopalvelu sisältää myös eri tutkimusvuosina lisäotoksen tilanneiden kuntien tai alueiden tulokset. Sotkanetistä tiedot ovat saatavilla suoraan hyvinvointikertomuksiin avoimen rajapinnan kautta. Tilastolla on myös omat kotisivut osoitteessa thl.fi/tilastot/tervesuomi.

Tilastojen vertailukelpoisuus

Terve Suomi -tutkimuksen kyselyosuuden kysymykset ovat suurimmaksi osaksi vertailukelpoiset vastaavien kansainvälisten ja kansallisten tutkimusten kanssa. Tiedonkeruun valmistelussa on huomioitu THL:n aiemmat väestöä koskevat kysely- ja terveystarkastustutkimukset sekä mm. European Health Interview Survey ja muiden EU-tasoisten terveyteen liittyvien tiedonkeruiden tietosisällöt. Tiedonkeruumenetelmällä on kuitenkin tutkitusti vaikutusta tuloksiin, mikä on hyvä huomioida kysely- ja terveystarkastus- tai haastattelututkimusten tuloksia vertaillessa.

Terve Suomi -tutkimuksen 2022 kyselyosuuden tulokset ovat vertailukelpoisia FinSote 2018 ja 2020-tutkimusten tulosten kanssa suurelta osin, sillä tiedonkeruumenetelmä ja useat tutkimuskysymykset ovat pysyneet molemmissa tutkimuksissa lähes samoina.

FinSote- ja ATH-tutkimuksen indikaattoreita on saatavilla THL:n Sotkanet- ja Terveytemme.fi -verkkopalveluista. FinTerveys-tutkimuksen indikaattoreita on saatavilla Terveytemme.fi-verkkopalvelussa.

Myös monien väestön terveyttä ja elintapoja kuvaavien ilmiöiden kehitystä voidaan verrata ATH-tutkimuksesta (2010‒2017) sekä Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK 1978–2014) sekä Eläkeikäisen väestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (EVTK 1985–2014) -aineistoista saatuihin tuloksiin. Tällaisia ilmiöitä ovat esimerkiksi koettu terveys, lihavuus ja päivittäinen tupakointi, joiden aikasarjat on tuotettu Sotkanet-verkkopalveluun vuodesta 1990 alkaen (päivittäinen tupakointi vuodesta 1996 alkaen).

Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Terve Suomi -tutkimuksen kyselyosuuden lomakkeilla on pysyviä ja vaihtuvia osia. Pysyviä osia ovat keskeiset väestön hyvinvointiin, terveyteen ja elintapoihin liittyvät kysymykset sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöä koskevat kysymykset. Pysyvien osien lisäksi lomakkeelle voidaan lisätä ajankohtaisia ilmiöitä kartoittavia lisäkysymyksiä (ns. moduuli), jotka vaihtelevat eri vuosien tiedonkeruissa.

Pysyvien osien kysymyksistä suurin osa säilyi muuttumattomana vuoden 2022 kyselylomakkeella. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta keskeisimmät lisäykset ovat osallisuutta ja syrjintäkokemuksia kartoittavat kysymykset. Lomakkeelle lisättiin kysymyksiä myös rahapelaamisesta sekä kulttuuripalveluista. Lisäksi ruoan ja juomien käyttöä koskevia kysymyksiä muokattiin. Sosiaali- ja terveyspalveluja koskevien kysymysten järjestystä lomakkeella muutettiin. Lisäksi sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitusta koskevat kysymykset poistettiin ja sosiaalietuuksien käyttökokemuksia koskevia kysymyksiä karsittiin.

Vuoden 2022 tilastoissa huomioitavaa

Kyselyosuuden lisäksi tutkimuksen terveystarkastusosioon kutsuttiin yhteensä 9 973 henkilöä. Heistä 8 387 kuului varsinaisen kyselytutkimuksen otokseen. Lisäksi poimittiin 1 586 henkilön lisäotos terveystarkastusosiota varten täydentämään otosta tiettyjen terveystarkastuspaikkakuntien osalta.

Terve Suomi 2022–2023 -tutkimuksen kyselyosuuden tiedonkeruuta jatkettiin maaliskuuhun 2023 saakka. Vuoden 2023 alussa lähetettyyn viimeiseen karhukirjeeseen saatiin suhteellisesti enemmän vastauksia kuin vuoden 2020 tiedonkeruussa. Pääosin tämä johtui Terve Suomi -tutkimuksen terveystarkastusten käynnistymisestä vuoden 2023 alussa, joka lisäsi tutkimukseen kutsuttujen osallistumista myös kyselytutkimukseen. Valtaosa kyselytutkimukseen osallistuneista vastasi kuitenkin kyselyyn syksyn 2022 aikana, mikä vastaa aiempien vuosien 2018 ja 2020 tutkimusten tiedonkeruun toteutumista.

FinSote 2020 -tutkimukseen verrattuna TerveSuomi 2022 -kyselyssä ei lähetetty paperista kyselylomaketta ensimmäisessä lähestymisessä 55–74-vuotiaille. Tämä voi myös selittää osittain vastausten myöhäisempää kertymistä sekä ikäryhmän hieman laskenutta vastausaktiivisuutta vuoteen 2020 verrattuna (57,6 % vs. 59,7 %).

Vuonna 2022 kyselyosuuden lomakkeet sisälsivät lisäkysymyksiä kahdesta teemasta. Jokainen 20–74-vuotias vastaaja sai kaikille yhteisten kysymysten lisäksi vastattavakseen joko tarkentavia kysymyksiä työoloista ja työhyvinvoinnista (ns. Työelämämoduuli, otoskoko 1 360 henkilöä /hyvinvointialue) tai kysymyksiä ilmastonmuutoksesta, yhteiskunnallisesta asemasta, lapsitoiveista ja lapsettomuushoidoista (ns. Tulevaisuusmoduuli, otoskoko 640 henkilöä/hyvinvointialue). Tuloksia näistä teemoista raportoidaan erillisissä julkaisuissa.

Kirjallisuus

1) Aikuisväestön hyvinvointi, terveys ja palvelut – FinSote 2020. Tilastoraportti 16/2021, 1.6.2021. THL.

2) Koponen P, Borodulin K, Lundqvist A, Sääksjärvi K ja Koskinen S (toim.). Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa – FinTerveys 2017-tutkimus. Raportti 4/2018. THL.

3) Kaikkonen R, Murto J, Pentala-Nikulainen O, Koskela T, Virtala E, Härkänen T, Koskenniemi T, Ahonen J, Vartiainen E & Koskinen S. Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen perustulokset 2010–2017. Saatavana: terveytemme.fi/ath. Viitattu 17.5.2023.

4) THL, 2023a. Terve Suomi -tutkimus. [Verkkosivu]. Saatavana: thl.fi/tervesuomi. Viitattu 17.52023.

5) THL, 2023b. Terve Suomi -tutkimuksen kyselylomakkeet 2022–2023. [Verkkosivu]. Saatavana: thl.fi/tervesuomi. Viitattu 17.5.2023.

6) Härkänen T, Kaikkonen R, Virtala E and Koskinen S. Inverse probability weighting and doubly robust methods in correcting the effects of non-response in the reimbursed medication and self-reported turnout estimates in the ATH survey. BMC Public Health. 2014;14:1150.

 

Päivitetty: