Nuorten arki - Kouluterveyskysely

Laatuseloste

• Tilastotietojen relevanssi
• Menetelmäkuvaus
• Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
• Aineiston kattavuus
• Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
• Tietojen saatavuus, läpinäkyvyys ja selkeys
• Tilastojen vertailukelpoisuus
• Selkeys, eheys ja yhtenäisyys

Tilastotietojen relevanssi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) julkaisemassa tilastossa kuvataan nuorten arkea indikaattoreilla, joilla seurataan nuorten ruokailutottumuksia, nukkumista, liikkumista, vapaa-ajan liikunnan harrastamista, taide- ja kulttuuriharrastuksia sekä nettikäyttäytymistä. Tilasto tuotetaan kokonaisotokseen perustuvasta koko Suomen kattavasta Kouluterveyskyselystä. THL:n joka toinen vuosi toteuttaman Kouluterveyskyselyn ensimmäinen tiedonkeruu oli vuonna 1996. Nuorten arki – Kouluterveyskysely 2023 -tilastoraportin tulokset perustuvat Kouluterveyskyselyn vuosina 2006–2023 toteutettuihin tiedonkeruihin. Tarkastelussa on mukana perusopetuksen 8. ja 9. luokan sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuosikurssien aineistot.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tehtävänä on seurata väestön terveyttä ja hyvinvointia. Kouluterveyskysely toteuttaa tätä tehtävää lasten ja nuorten osalta. Tietoja hyödynnetään THL:ssä esimerkiksi koulu- ja opiskeluterveydenhuollon kehittämisessä. Oppilaitokset käyttävät Kouluterveyskyselyn tarjoamaa tietoa kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämisen ja opiskeluhuollon arvioinnissa ja kehittämisessä sekä terveystiedon opetuksessa. Kunnat hyödyntävät tuloksia hyvinvointijohtamisessa, esimerkiksi laadittaessa hyvinvointistrategiaa, lapsi- ja nuorisopoliittista ohjelmaa tai lastensuojelusuunnitelmaa. Kansallisella tasolla Kouluterveyskyselyn tuloksia käytetään esimerkiksi politiikkaohjelmien, strategioiden ja erilaisten lakien toimeenpanon seurannassa ja arvioinnissa.

Menetelmäkuvaus

Tilasto perustuu joka toinen vuosi tehtävään Kouluterveyskyselyyn. Kouluterveyskysely toteutetaan kokonaistutkimuksena, jossa kohderyhmänä ovat perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilaat (vuodesta 2017), 8. ja 9. luokan oppilaat (vuodesta 2006), lukioiden 1. ja 2. vuoden opiskelijat (vuodesta 2006) sekä ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (vuodesta 2008). Lukiossa kysely on tarkoitettu nuorten opetussuunnitelmaa suorittaville ja toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa ammatillista perustutkintoa suorittaville alle 21-vuotiaille, jotka ovat aloittaneet opintonsa vuosina 2021–2023. 

Kouluterveyskysely toteutettiin vuonna 2023 oppilaitoksissa nimettömänä, itsenäisesti täytettävänä verkkokyselynä. Oppilaat ja opiskelijat täyttivät kyselyn luokittain tai ryhmittäin koulupäivän aikana. Opettaja jakoi vastaustunnukset oppilaille tai opiskelijoille ja valvoi vastaustilannetta. Aikaa vastaamiseen oli varattu yksi oppitunti. Vastaaminen oli oppilaille ja opiskelijoille vapaaehtoista. Tutkimuksessa oli neljälle kouluasteelle erilliset kyselylomakkeet, joihin oli mahdollisuus vastata suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, venäjäksi tai pohjoissaameksi. Oppilaitokset tiedottivat kyselystä etukäteen huoltajille, joille annettiin mahdollisuus kieltää alle 15-vuotiaan lapsensa osallistuminen kyselyyn.

Vuonna 2023 Kouluterveyskyselyn tiedot kerättiin perusopetuksen 4. ja 5. luokilla 1.3.–14.4., perusopetuksen 8. ja 9. luokilla ja lukiossa 3.4.–12.5. ja ammatillisissa oppilaitoksissa 1.3.–12.5. 

Tässä tilastoraportissa ovat mukana perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaiden sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden vastaukset.

Vuonna 2023 vastaajia oli perusopetuksen 8. ja 9. luokilla 87 147, lukiossa 44 862 ja ammatillisissa oppilaitoksissa 19 215. Vuonna 2023 tämän tilastoraportin aineisto kattoi 75 prosenttia 8. ja 9. luokkien oppilaista Suomessa. Lukioissa aineisto kattoi 71 prosenttia kaikista lukiokoulutuksessa nuorten oppimäärää tai ulkomaista tutkintoa suorittavista vuosina 2021 ja 2022 aloittaneista opiskelijoista. Ammatillisissa oppilaitoksissa aineisto kattoi 28 prosenttia kaikista ammatillista perustutkintoa suorittavista vuosina 2021‒2023 aloittaneista alle 21-vuotiaista opiskelijoista.

Vuoden 2023 aineistossa perusopetuksen 8. ja 9. luokilla 48,9 prosenttia vastaajista oli 15-vuotiaita, 32,2 prosenttia 14-vuotiaita ja 17,7 prosenttia 16-vuotiaita. Lukiolaisista suurin ikäryhmä oli 17-vuotiaat (48,4 %), seuraavaksi suurimmat ryhmät olivat 16-vuotiaat (34,5 %) ja 18-vuotiaat (16,0 %). Ammattiin opiskelevista 17-vuotiaita oli 42,7 prosenttia, 16-vuotiaita 36,0 prosenttia ja 18-vuotiaita 15,3 prosenttia. Ikä perustuu vastaajien ilmoittamaan syntymävuoteen ja -kuukauteen.

Ulkomaalaistaustaisia vastaajia oli vuoden 2023 aineistossa perusopetuksen 8. ja 9. luokilla 5,8 prosenttia, lukiossa 6,2 prosenttia ja ammatillisissa oppilaitoksissa 5,6 prosenttia (tieto korjattu 9.9.2024).

Verkkolomakkeen vastaukset kerätään THL:n lomakepalvelun kautta. Vastanneista aineistoon hyväksytään vain kyselylomakkeen lopussa olevaa Lähetä-painiketta klikanneet. Kyselyaineisto rikastetaan otostiedoilla, joista saadaan tieto vastaajan oppilaitoksesta ja oppilaitoksen sijaintikunnasta.

Aineistosta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, joka tilastoviranomaisena säilyttää ja käsittelee tietoja luottamuksellisesti salassapitovelvollisuutta ja tietosuojalainsäädäntöä noudattaen. Kaikilla tietoja keräävillä ja käsittelevillä henkilöillä on vaitiolovelvollisuus. Ennen Kouluterveyskyselyn tiedonkeruuta tutkimussuunnitelma arvioidaan THL:n tutkimuseettisessä työryhmässä.

Vuosien 2006‒2011 tiedonkeruut toteutettiin parillisina vuosina Etelä-Suomessa, Itä-Suomessa ja Lapissa ja parittomina vuosina muualla Manner-Suomessa sekä Ahvenanmaalla. Vuodesta 2013 lähtien Kouluterveyskysely on toteutettu joka toinen vuosi samanaikaisesti koko maassa. Tiedonkeruun tavasta johtuen vuosien 2006‒2011 tuloksien tarkastelussa on yhdistetty tutkimusvuodet 2006‒2007, 2008‒2009 ja 2010‒2011, jotta tulokset olisivat mahdollisimman vertailukelpoisia tutkimusvuosien 2013, 2015, 2017, 2019, 2021 ja 2023 kanssa.

Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus (tieto korjattu 9.9.2024)

Tilasto perustuu vastaajien itsensä ilmoittamiin tietoihin. On mahdollista, että osaa vastauksista on kaunisteltu, salailtu tai toisaalta liioiteltu esimerkiksi arkaluonteisissa kysymyksissä. Aikasarjassa tai aluevertailussa tällaisten virhelähteiden merkityksen voidaan olettaa pysyvän suunnilleen samankaltaisena.

Nuorilta kerättyä aineistoa tarkasteltaessa on otettava huomioon myös epäuskottavien vastausten mahdollisuus. Niitä kartoitettiin Kouluterveyskyselyssä sekä sisällöllisesti että vastausteknisesti.
Vuosina 2019–2023 Kouluterveyskyselyn aineistoista pyrittiin tunnistamaan vastaajia, jotka tietyissä kysymyksissä vastaavat sisällöllisesti mahdottomia äärivastausvaihtoehtoja. Vuonna 2023 perusopetuksen 8. ja 9. luokkien, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten käyttöaineistosta poistettiin epäuskottavina vastaajat, jotka ilmoittivat, ettei näkeminen, kuuleminen, käveleminen, oppiminen, muistaminen eikä keskittyminen onnistu heiltä lainkaan eivätkä he syö kertaakaan aamupalaa, koululounasta, iltaruokaa, iltapalaa eikä välipaloja kouluviikon aikana (n=419).

Aikaisempien vuosien aineistoista sisällöllisesti epäuskottavia vastauksia antaneita ei poistettu kokonaisaineistosta, mutta syntyperän mukaisista tuloksista rajattiin pois ne vastaajat, jotka ilmoittivat, etteivät harjaa koskaan hampaitaan ja että heille on sattunut lukuvuoden aikana kaksi tai useampia tapaturmia välitunnilla, liikuntatunnilla, muulla tunnilla sekä koulumatkalla. Vuoden 2023 syntyperän mukaisiin tuloksiin ei tehty erillisiä sisältöön perustuvia rajauksia.
Kouluterveyskyselyn aineiston laatua voidaan tarkastella sisällöllisesti myös vertaamalla annettuja vastauksia Tilastokeskuksen tietoihin. Keväällä 2024 havaittiin, että tietyissä syntymämaissa syntyneitä on Kouluterveyskyselyn aineistossa jopa enemmän kuin tilastotietojen mukaan koko maassa yhteensä. Siksi aineistosta ryhdyttiin tarkastelemaan epäuskottavia vastaajia myös vastaustekniikkaan perustuen.

Kouluterveyskyselyn perusopetuksen 8. ja 9. luokkien sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden aineistossa kartoitettiin epäuskottavia vastauksia tarkastelemalla vastauskäyttäytymistä matriisikysymyksissä vuosina 2019, 2021 ja 2023. Tarkastelussa käytettiin kunkin kyselyvuoden lomakkeilla olevia matriisikysymyksiä, joissa on vähintään viisi riviä. Niistä otettiin mukaan ne, jotka on tarkoitettu kaikille vastaajille ja jotka on kysytty kaikilta kolmelta kouluasteelta.

Ensimmäinen tarkastelu perustuu matriisikysymysten reunavastauksiin eli siihen, että vastaaja on valinnut jokaisella rivillä ensimmäisen vastausvaihtoehdon vasemmalta tai jokaisella rivillä viimeisen vastausvaihtoehdon oikealta. Matriisista riippuen vasenta tai oikeaa reunaa voidaan useimmiten pitää ”poikkeavana” reunana, johon kerääntyy suhteellisen vähän vastauksia. Matriisin ”ei-poikkeavan” reunan vastaukset ovat puolestaan melko yleisiä ja vastauksia voidaan pitää tavanomaisina.

Matriisien reunavastausten tarkastelussa kustakin poikkeavaan reunaan vastatusta matriisista saa yhden pisteen. Yhden rivin tyhjäksi jättäneet otetaan huomioon niin, että tyhjä rivi täydennetään tarkastelua varten sillä vastauksella, jonka vastaaja on yleisimmin kyseisessä matriisissa valinnut. Jos vastaaja on jättänyt matriisissa enemmän kuin yhden rivin vastaamatta, hän ei voi saada siitä pistettä.

Toinen tarkastelu perustuu samojen matriisikysymysten diagonaalisten vastauskuvioiden tunnistamiseen. Diagonaalisessa vastauskuviossa vastaus alkaa matriisin toisesta reunasta ja etenee viistosti riveittäin. Vastaus voi alkaa joko oikeasta tai vasemmasta yläreunasta.
Suurin osa vastaajista ei vastaa missään matriisissa diagonaalisesti. Yksittäisissä matriiseissa diagonaalista vastaamista voidaan pitää uskottavana. Diagonaalisten kuvioiden mukaan vastaaminen on huomattavasti harvinaisempaa kuin matriisin poikkeavaan reunaan vastaaminen.
Jokaisesta diagonaalisesti vastatusta matriisista saa yhden pisteen. Saadakseen pisteen vastaajan on täytynyt vastata jokaiselle matriisin riville.

Tarkastelujen perusteella havaittiin, että pienellä osalla Kouluterveyskyselyyn vastanneista perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista on poikkeavaa vastauskäyttäytymistä matriisikysymyksissä. Pariin matriisikysymykseen vastatut poikkeavat reunavastaukset tai diagonaaliset vastauskuviot voivat kertoa todellisesta ilmiöstä eivätkä vielä osoita kaavamaisuutta vastauskäyttäytymisessä. Vasta kun sama kaava toistuu matriisista toiseen, voidaan vastaajaan uskottavuutta kyseenalaistaa.
Ulkomaalaistaustaisten vastaajien osuudet nousivat aineistossa sitä suuremmiksi mitä enemmän pisteitä vastaaja sai poikkeavan vastauskäyttäytymisen perusteella. Kun vastaaja sai matriisin poikkeavien reunojen vuoksi vähintään viisi pistettä, osuudet poikkesivat huomattavasti kaikilla kouluasteilla aineiston keskiarvoista. Vastaavaa tapahtui, kun diagonaalisia vastauskuvioita oli vähintään neljä.

Koska syntyperämuuttujan muodostamiseen käytetyt kysymykset eivät ole mukana epäuskottavuustarkasteluissa, voidaan päätellä, että ne vastaajat, jotka ovat vastanneet epäuskottavasti matriisikysymyksissä, eivät myöskään ole vastanneet todenmukaisesti syntyperää koskeviin kysymyksiin.

Edellä mainittujen tarkasteluiden perusteella syntyperän mukaisista tuloksista poistettiin ne vastaajat, jotka vastasivat vähintään viidessä matriisissa poikkeavaan reunaan tai vähintään neljässä matriisissa diagonaalisen vastauskuvion. Syntyperän mukaisista tuloksista poistettujen osuus oli 0,7 prosenttia (n=1033) vuonna 2019, 1,2 prosenttia (n=1847) vuonna 2021 ja 1,3 prosenttia (n=1923) vuonna 2023.

Aineiston laatua voidaan myös arvioida tarkastelemalla kysymyksittäin vastaamatta jättäneiden osuutta kaikista vastaajista. Vuonna 2023 puuttuvien osuus oli perusopetuksen 4. ja 5. luokkien oppilailla pääsääntöisesti 1–3 prosenttia kaikille tarkoitetuissa kysymyksissä. Perusopetuksen 8. ja 9. luokkien oppilailla puuttuvien osuus oli lomakkeen puoliväliin saakka yksittäisiä kysymyksiä lukuun ottamatta 1–3 prosenttia, mutta osuus kasvaa sen jälkeen 4–6 prosenttiin ja lomakkeen lopussa 6–8 prosenttiin. Lukiolaisilla puuttuvien osuus on 1–2 prosenttia aina lomakkeen viimeiselle neljännekselle ja nousee sitten 2–3 prosenttiin. Ammattiin opiskelevilla puuttuvien osuus on lomakkeen puoliväliin saakka pääsääntöisesti 1–3 prosenttia, mutta nousee sitten 4–5 prosenttiin ja lomakkeen lopussa 6–7 prosenttiin. Perusopetuksen 4. ja 5. luokilla ja lukiossa puuttuvien määrä on koko lomakkeella kohtuullisen pieni, joten ne eivät vaikuttane aineiston laatuun. Sen sijaan perusopetuksen 8. ja 9. luokilla ja ammatillisissa oppilaitoksissa lomakkeen loppuosaan vastanneet voivat olla valikoituneita.

Kyselyn ulkopuolelle jäävät kyselypäivänä koulusta esimerkiksi sairauden, matkan tai luvattomien poissaolojen takia poissaolevat, vaikeasti toimintarajoitteiset tai kotikoulua käyvät lapset ja nuoret sekä ammatilliseen koulutukseen valmentavassa koulutuksessa olevat nuoret.

Perusopetuksen 4. ja 5. luokkien osalta oli yksi kunta, josta ei vuonna 2023 saatu lainkaan vastauksia. Perusopetuksen 8. ja 9. luokkien ja lukioiden osalta saatiin vastauksia kaikista kunnista, joissa oli kyseisten luokkien tai aloitusvuosien oppilaita tai opiskelijoita. Niistä kunnista, joihin lähetettiin ammatillisille oppilaitoksille kyselymateriaalia, kahdeksasta kunnasta ei saatu lainkaan vastauksia.

Aineiston kattavuus

Vuonna 2023 Kouluterveyskyselyn aineisto kattoi perusopetuksessa 70 prosenttia 8. ja 9. luokkien oppilaista Manner-Suomessa ja Ahvenanmaalla. Lukiossa aineisto kattoi 68 prosenttia kaikista lukiokoulutuksessa nuorten oppimäärää tai ulkomaisen tutkintoa suorittavista vuosina 2021 ja 2022 aloittaneista opiskelijoista. Ammatillisissa oppilaitoksissa aineisto kattoi 28 prosenttia kaikista ammatillista perustutkintoa suorittavista vuosina 2021 ja 2022 aloittaneista alle 21-vuotiaista opiskelijoista. Tarkempi Kouluterveyskyselyn aineiston kattavuuskuvaus on Lasten ja nuorten hyvinvointi – Kouluterveyskysely 2023 -tilastoraportissa.

Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Kouluterveyskysely toteutetaan joka toinen vuosi. Kokonaisotanta mahdollistaa hyvinvointialue- ja kuntatasoisen tietotuotannon.

Tiedot julkaistaan noin neljän kuukauden kuluessa tiedonkeruun loppumisesta. Tulokset ovat käytettävissä päätöksenteon tueksi heti kouluvuoden aluksi.

Tietojen saatavuus, läpinäkyvyys ja selkeys

Kouluterveyskyselyn alue- ja kuntakohtaiset tulokset julkaistaan indikaattoreina interaktiivisessa Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi -tulosnäkymässä (Tableau) ja THL:n tilastokuutioissa (thl.fi/kouluterveyskysely/tulokset). Myös indikaattorin laskennassa käytetyn kysymyksen vastausjakauma julkaistaan tilastokuutioissa. Osa indikaattoreista julkaistaan myös THL:n tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanetissä (sotkanet.fi). Sotkanetistä tiedot ovat saatavilla suoraan hyvinvointikertomuksiin avoimen rajapinnan kautta. Indikaattorin tulosta ei julkaista Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi -tulosnäkymässä (Tableau), tilastokuutioissa tai Sotkanetissä, jos vastaajien lukumäärä on alle 30, harvinaisissa ilmiöissä (alle viisi tapausta) vastaajia tulee olla 60.

Kouluterveyskyselyn tuloksia raportoidaan myös Sosiaali- ja terveysalan tilastollisessa vuosikirjassa, Tupakkatilastossa ja Päihdetilastollisessa vuosikirjassa.

Tilastojen vertailukelpoisuus

Kouluterveyskyselyn valmistelussa otetaan huomioon vertailukelpoisuus kansallisten ja kansainvälisten lapsiin ja nuoriin kohdistuvien tutkimusten sekä THL:n muiden väestöä koskevien kyselytutkimusten kanssa.

Kouluterveyskyselyn tulokset raportoidaan indikaattoreina. Osa indikaattoreista perustuu yhteen ja osa useaan kysymykseen. Indikaattoreiden muodostamisessa aikasarjoiksi otetaan huomioon kysymysten kehityshistoria. Ydinkysymykset pidetään lomakkeessa samanlaisina. Jos on syytä epäillä muutoksen tuloksissa johtuvan mittaamisessa tapahtuneista muutoksista (esimerkiksi kysymyksen uudelleenmuotoilu tai kysymyksen paikka lomakkeella), aikasarja katkaistaan tai raportoidaan uutena indikaattorina.

Kouluterveyskyselyn tiedonkeruussa on siirrytty vuodesta 2013 alkaen vaiheittain paperilomakkeista verkkolomakkeisiin niin, että vuonna 2021 käytössä olivat vain verkkolomakkeet. Pääsääntöisesti muutoksen ei ole havaittu vaikuttavan merkittävästi indikaattoreiden tuloksiin. 

Vuoden 2023 tuloksia voidaan pitää hyvinvointialueittain vertailukelpoisina suuren vastaajamäärän takia. Vuonna 2015 verkkolomakkeilla toteutetussa tiedonkeruussa oli suuria teknisiä ongelmia, minkä vuoksi vastaajamäärä jäi tavanomaista pienemmäksi. Tämän vuoksi vuoden 2015 hyvinvointialueittaiset ja kunnittaiset tulokset on tulospalvelussa piilotettu.

Selkeys, eheys ja yhtenäisyys

Kouluterveyskyselyn lomakkeilla on pysyviä ja vaihtuvia osia. Pysyviä osia ovat keskeiset oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvoinnin, terveyden ja palvelujen saatavuuden kysymykset. Vuosittain vaihtuvien kysymysten avulla voidaan tarkastella tarkemmin jotakin tiettyä aihealuetta ajankohtaisista ilmiöistä.