Suomalaisten huumeiden käyttö ja huumeasenteet
Laatuseloste
Suomalaisten huumeiden käyttö ja huumeasenteet -tilaston laatuselosteessa arvioidaan tilastokohtaisesti tilaston luotettavuutta ja sopivuutta eri käyttötarkoituksiin. Laatuselosteessa noudatetaan Suomen virallisen tilaston (SVT) suosituksia.
- Tilastotietojen relevanssi
- Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus
- Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
- Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
- Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys
- Tilastojen vertailukelpoisuus
- Selkeys ja eheys/yhtenäisyys
- Vuoden 2022 tilaston erityiskysymykset
Tilastotietojen relevanssi
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) julkaisema tilasto kuvaa suomalaisten huumeiden käyttöä sekä huumeisiin kohdistuvia mielipiteitä ja asenteita. Tilastoraportti sisältää tiedot jotain huumetta käyttäneiden elinikäis-, vuosi- ja kuukausiprevalensseista, aineittaisista elinikäis- ja vuosiprevalensseista sekä mielipiteistä joidenkin huumaavien aineiden hankinnan tai käytön rangaistavuudesta. Tilasto tuotetaan otokseen perustuvana postikyselynä.
Tilaston tiedot on tarkoitettu erityisesti päihdekysymysten parissa työskenteleville päättäjille, virkamiehille, terveydenhuollon ja sosiaalialan ammattilaisille, tutkijoille ja medialle. Tilaston tiedoilla on keskeinen rooli kansallisen huumetilanteen seurannas-sa. Lisäksi tilaston pohjalta raportoidaan Suomen huumeidenkäyttötietoja myös Eu-roopan unionin huumeseurantakeskukselle (EMCDDA) .
Neljä vuotta on huumetilanteen seurannassa pitkä aika, joten edellisen, vuoden 2018 tutkimuksen tulokset ovat jo jonkin aikaa kaivanneet päivittämistä. Koska Suomessa käydään varsin vilkasta huumausainepoliittista keskustelua, tässä tilastoraportissa saatetaan joitakin aivan keskeisimpiä perustuloksia julkiseen keskusteluun mahdolli-simman nopeasti aineistonkeruun päättymisen jälkeen.
Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus
Tilaston tiedot perustuvat neljän vuoden välein toteutettavaan Huumekyselyksikin kutsuttuun Päihdetutkimukseen. Postikyselyiden sarja käynnistyi vuonna 1992 sosiaali- ja terveysministeriön erityisrahoituksella. Vuodesta 1998 lähtien kyselyä jatkettiin Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakesissa. Stakesin ja Kansanterveyslaitoksen fuusion myötä tutkimusperinne siirtyi vuonna 2009 perustettuun Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen (THL). Vertailukelpoiset Päihdetutkimukset on toteutettu vuosina 1992, 1996, 1998, 2002, 2006, 2010, 2014, 2018 sekä viimeisin syksyllä 2022.
Tiedonkeruu on toteutettu postikyselynä koko aikasarjan ajan, ja tiedonkeruun on suorittanut Tilastokeskus. Vuodesta 2010 lähtien kyselyyn on voinut vastata myös verkossa henkilökohtaisen tunnuksen ja salasanan avulla. Otos poimitaan ositettuna systemaattisena satunnaisotantana Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaisesta suomalaisesta väestöstä, pois lukien Ahvenanmaa, vankiloissa ja muissa laitoksissa asuva väestö sekä vailla vakinaista asuntoa olevat.
Kohdejoukon muodostavat 15–69-vuotiaat suomalaiset, mutta jotta huumeiden käytön kannalta aktiivisimmasta väestönosasta saataisiin riittävästä vastauksia, vuodesta 2002 lähtien nuoremmista ikäryhmistä on tehty ylipoiminta (15–34-vuotiaat vuosina 2002 ja 2006, 15–39-vuotiaat vuosina 2010, 2014, 2018 ja 2022) eli heillä on suurempi todennäköisyys tulla poimituksi otokseen. Nuorten ylipoiminta sekä väestöryhmittäiset erot vastausaktiivisuudessa on painotettu vastaamaan koko väestön ikä-, suku-puoli-, koulutus- ja aluejakaumia.
Tiedonkeruun ensimmäisinä vuosina kohdejoukon ikärajaus oli hieman erilainen (18–74 vuotta 1992 ja 16–75 vuotta 1996). Näiltä vuosilta tilaston ulkopuolelle on rajattu yli 69-vuotiaat, mutta alaikärajaksi on kuitenkin valittu 15 vuotta, huolimatta siitä, että vuosina 1992 ja 1996 nuorimmat vastaajat olivat hieman tätä vanhempia.
Vuonna 2022 Päihdetutkimukseen vastasi 3 857 henkilöä ja vastausosuudeksi muo-dostui 47 prosenttia. Muiden vuosien vastaajamäärät ja vastausosuudet löytyvät taulukosta 1.
Vastausaktiivisuus on selvästi laskenut ensimmäisten kyselyiden melko korkeista vastausosuuksista, mutta toisaalta pysynyt varsin tasaisena 2010-luvulta lähtien.
1992 | 1996 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Kohdejoukon ikä (v.) | 18-74 | 16-75 | 15-69 | 15-69 | 15-69 | 15-69 | 15-69 | 15-69 | 15-69 |
Yliotanta (v.) | ei | ei | ei | 15-34 | 15-34 | 15-39 | 15-39 | 15-39 | 15-69 |
Otoksen koko yhteensä |
5000 |
4500 |
3250 |
4053 |
5500 |
4250 |
7000 |
7000 |
8200 |
Vastaajien lukumäärä | 3457 | 3000 | 2143 | 2541 | 3029 | 2023 | 3485 | 3229 | 3857 |
15-69-v. vastaajia | 3243 | 2826 | 2143 | 2541 | 3029 | 2023 | 3485 | 3229 | 3857 |
Vastausprosentti | 1992 | 1996 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 |
Kaikki | 71 | 68 | 66 | 63 | 55 | 48 | 50 | 46 | 47 |
Naiset | 75 | 72 | 72 | 68 | 64 | 54 | 55 | 51 | 52 |
Miehet | 66 | 62 | 60 | 57 | 46 | 41 | 45 | 42 | 42 |
Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
Tilastokeskus kerää kyselyaineiston ja toimittaa kerätyt tiedot THL:ään, missä ne tar-kistetaan mahdollisten virheiden, puutteiden ja epäloogisuuksien havaitsemiseksi. Epäselvät tiedot tarkistetaan ja ne korjataan mahdollisuuksien mukaan. Tilastokeskuksen THL:ään toimittama aineisto on anonyymi, ja yksittäinen vastaaja ei ole tunnistettavissa aineistosta edes epäsuorasti.
Tilasto perustuu vastaajien itsensä ilmoittamiin tietoihin. Koska osa tiedonkeruulomakkeen kysymyksistä on arkaluontoisia (esimerkiksi huumeiden käyttöä koskevat kysymykset), ei ole tarkkaa tietoa siitä, kuinka rehellisesti niihin vastataan. On mahdollista, että asioita on unohdettu, kaunisteltu tai salailtu. Aikasarjassa tällaisten virhelähteiden merkityksen voi olettaa pysyvän suunnilleen samankaltaisena vuodesta toiseen.
Otantamenetelmä rajaa laitoksissa asuvan väestön sekä vailla vakinaista asuntoa olevat ulkopuolelle, minkä vuoksi erityisesti huumeita ongelmallisesti käyttävät henkilöt jäävät helposti aliedustetuiksi tilastossa. He saattavat myös olla muita haluttomampia vastaamaan tutkimukseen.
Vuoden 2014 tiedonkeruun yhteydessä toteutettiin lyhyt haastattelututkimus tavoit-teena saada tietoa huumeiden käytön yleisyydestä kyselyyn vastaamatta jättäneillä henkilöillä. Tämän perusteella näytti siltä, että heillä huumeiden käyttö on suunnilleen yhtä yleistä kuin kyselyyn vastanneillakin.
Vuonna 2022 miehet vastasivat naisia ja 35–54-vuotiaat muita ikäryhmiä harvemmin Päihdetutkimukseen. Maantieteellisesti suuralueiden välillä vastausosuuksissa ei ollut suuria eroja.
Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Päihdetutkimuksesta saadaan tietoa suomalaisten huumeiden käytöstä ja niihin liittyvistä asenteista neljän vuoden välein. Ensimmäiset tiedot julkaistaan tilastoraporttina puolen vuoden sisällä tiedonkeruun päättymisestä.
Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys
Ensimmäiset tiedot suomalaisten huumeiden käytöstä ja huumeasenteista julkaistaan tilastoraportissa tilaston verkkosivuilla. Kattavampi taulukkoraportti julkaistaan myöhemmin. Aineistosta julkaistaan myös artikkeleita erillisteemoista.
Tilastojen vertailukelpoisuus
Vertailukelpoisuuden varmistamiseksi tiedonkeruu on toteutettu asetelmaltaan ja kysymyksiltään samankaltaisena koko aikasarjan ajan.
Vastausaktiivisuuden lasku on kansainvälinen ilmiö ja vastaajien tavoittaminen on nykyään vaikeaa kaikilla tiedonkeruumenetelmillä. Vaikka kyselyyn vastasi lähes 4 000 henkilöä, noin puolet otokseen kutsutuista jättivät vastaamatta. Vastausosuudet ovat kuitenkin pysytelleet suunnilleen samanlaisina jo toistakymmentä vuotta ja siten ver-tailukelpoisuus varsinkin 2010-luvun kyselyissä lienee suhteellisen hyvällä tasolla.
Huumeiden käyttöä koskevat kysymykset ja osa asennekysymyksistä pohjautuu EMCDDA:n toimesta laadittuun mallilomakkeeseen, mikä mahdollistaa tietojen vertailun Euroopan maiden välillä.
Selkeys ja eheys/yhtenäisyys
Tilastoraportissa käytetään vakiintuneita käsitteitä ja luokituksia. Tiedot kerätään koko maan tasolla.
Uusia huumeita on lisätty kyselylomakkeelle niiden markkinoille tulon myötä, esimerkiksi GHB/GBL vuonna 2006, MDPV vuonna 2010 ja metamfetamiini, synteettiset kannabinoidit ja synteettiset katinonit vuonna 2014.
Kyselyyn on vuodesta 2010 lähtien liitetty dopingaineiden käyttöä koskeva osio. Ra-kentuva aikasarja on kansallisesti keskeinen instrumentti dopingaineiden kokeilun ja käytön seurantaan. Tältä osin tiedonkeruuta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö Nuorisotutkimusverkoston kautta.
Vuoden 2022 kyselyä rahoitti osin myös sosiaali- ja terveysministeriö.
Keskeisimmät kysymykset pysyvät samoina tiedonkeruusta toiseen. Näiden pysyvien osien lisäksi lomakkeelle voidaan kuitenkin lisätä vaihtuvia osia kulloiseenkin tiedontarpeeseen pohjautuen.
Vuoden 2022 tilaston erityiskysymykset
Vuoden 2022 kyselyyn lisättiin kysymyksiä koronapandemian vaikutuksesta huumeiden käyttöön ja hankintaan, huumeiden ensikokeilujen yhteydestä alkoholin käyttöön, kannabiksen käyttötilanteista sekä päihtyneenä ajamisesta. Lisäksi edellisen kerran vuonna 2014 kysytyt ilokaasun päihdekäyttöä koskevat kysymykset toistettiin vuonna 2022. Näitä tietoja (pl. ilokaasu) ei sisällytetty tilastoraporttiin vaan niistä raportoidaan myöhemmin.