Perheoikeudelliset palvelut

Tilastotietojen relevanssi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kerää vuosittain tietoja lapsen elatuksesta, huollosta sekä isyyden selvittämisestä. Tietoja on kerätty vuodesta 1993 lähtien. Tilasto sisältää vuosittaiset tiedot kuntien sosiaalitoimien vahvistamista elatusapusopimuksista, lukumäärätietoja vanhemmuuden selvittämisestä ja vahvistamisesta sekä sosiaalitoimien vuoden aikana vahvistamista sopimuksista lapsen huollosta, asumisesta sekä tapaamisoikeudesta. Henkilötason tietoja ei kerätä.

Tilastoraportti on tarkoitettu hallintoviranomaisille, kuntien elatus- ja huoltosopimusasioita sekä vanhemmuuden selvittämiseen ja vahvistamiseen liittyviä asioita hoitaville henkilöille, suunnittelijoille ja tutkijoille, joilla on tarve saada nopeasti mahdollisimman ajantasaista tietoa elatusapusopimuksista, vanhemmuuden selvittämisistä tai lapsen huollosta.

Tilastoraportin tekstiosassa on selitetty käytetyt käsitteet ja määritelmät.

Tietojenkeruu perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta annettuun lakiin (668/2008), jonka mukaan THL:n lakisääteinen tehtävä on mm. tutkia ja seurata väestö hyvinvointia ja terveyttä sekä tutkia, seurata, arvioida ja kehittää sekä ohjata sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa (2 §).

Menetelmäkuvaus

Tilaston tiedot kerätään kaikista Suomen kunnista. Kunnista kerätään vuosittain tiedot vahvistetuista elatusapusopimuksista, isyyden selvittämisistä ja vahvistamisista sekä huolto-, asumis- ja tapaamisoikeussopimuksista. Niille kunnille, jotka eivät vastaa määräaikaan mennessä, lähetetään huomautus. Viime vuosina tiedot on saatu kaikilta kunnilta tai tiedot ovat puuttuneet vain joltakin kunnalta. Tiedot kerätään kunnilta sähköisellä lomakkeella summatietoina. Henkilötason tietoja ei kerätä.

Oikeusgeneettisten isyystutkimusten tutkimusmäärät saadaan THL:n oikeuskemiayksiköstä.

Oheishuoltajuutta ja äitiyden vahvistamista koskevat tiedot saadaan Digi- ja väestötietovirastosta.

Syntyneistä lapsia kokevat tiedot saadaan Tilastokeskuksen Syntyneet-tilastosta.

Tilastossa hyödynnetään lainsäädännössä käytettyjä käsitteitä. Lapsen asemaa sääntelevät laki lapsen elatuksesta (704/1975), laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (361/1983) sekä 1.1.2023 alkaen vanhemmuuslaki (775/2022), joka korvasi aiemman isyyslain (11/2015) sekä äitiyslain 253/2018.

Väkilukutiedot ovat ajankohdalta 31.12.2022.

Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Tiedot perustuvat kuntien ilmoittamiin lukuihin. Epäselvien tapausten selvittämiseksi saatuja tietoja verrataan kunnan edellisen vuoden tietoihin. Tarvittaessa kuntaa pyydetään tarkistamaan annetut tiedot.

Tilastosta löytyneet mahdolliset epätarkkuudet korjataan vuosittain. Tämä koskee myös aiempien vuosien tietoja.

Kunnilla on ollut vaihtelevia käytäntöjä kirjata elatusapusopimusten 0-sopimukset. Osa kunnista on kirjannut 0-sopimukset kohtaan Elatusapu jätetty kokonaan vahvistamatta ja osa elatusapusopimusten suuruusluokkaan alle 67,28 euroa/kk. Elatusapusopimus vahvistetaan nollaksi esim. sellaisissa tapauksissa, joissa elatusvelvollisella on puutteellinen maksukyky. Vuonna 2015 kunnille lähetettiin lisäohjeistusta.

Vuoden 2016 tiedonkeruulomakkeella olleisiin uusiin kysymyksiin on joillakin kunnilla ollut vaikeuksia vastata ensimmäisenä vuonna, joten tiedot eivät ole täysin kattavat vuodelta 2016.

• Yhteishuoltosopimuksen tehneistä vanhemmista on kysytty vuodelta 2016 ensimmäisen kerran asuvatko lapsen vanhemmat yhdessä vai erikseen. Kysymykseen vanhempien asumisesta yhdessä tai erillään ei saatu vastausta 50 kunnalta.
• Muutama kunta ei pystynyt ilmoittamaan ennen lapsen syntymää vastaanotettujen isyyden tunnustamisten määrää. Tiedot niistä puuttuvat tai on merkitty lapsen syntymän jälkeen tunnustetuiksi.

Digi- ja väestötietovirasto vastaa heiltä saatujen tietojen laadusta ja oikeellisuudesta.

Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Perheoikeudelliset palvelut -tilasto on THL:n kerran vuodessa tuottama tilasto. Tilasto ilmestyy yleensä touko-kesäkuussa, jolloin julkaistaan edellisen vuoden tiedot.

Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Tilastoraportit julkaistaan THL:n verkkosivuilla. 

Tiedot ovat saatavissa kunnittain, maakunnittain ja hyvinvointialueittain. Osa tiedoista on saatavana Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanetissä kunnittain ja muilla aluejaoilla.
Sotkanet

Tilastoraportissa on kuvattu keskeiset tulokset ja selitetty käytetyt käsitteet ja määritelmät.

Tilastojen vertailukelpoisuus

THL (aikaisemmin Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Stakes) on kerännyt tietoja vuodesta 1993 lähtien. Sitä ennen tilastoinnista vastasi sosiaali- ja terveyshallitus.

Vuoden 1999 tiedoista lähtien vähennettiin tiedonkeruuta isyyden selvittämisen ja vahvistamisen sekä lapsen huollon ja tapaamisoikeuden osalta.

Tiedonkeruuseen lisättiin vuonna 2008 kysymys vuoroasumisesta. Vuosina 2008 ja 2009 tietoa ei saatu kaikista kunnista. Vuoroasumisten määrää koskeva tieto on siten vertailukelpoinen vuodesta 2010 lähtien.

Elatustuen maksatus ja tilastointi siirtyi 1.4.2009 lähtien Kelaan. Elatustukea koskevista tiedoista on vuoden 2010 tilastosta alkaen mukana vain vahvistetut elatusapusopimukset. Kelan tilastoinnista löytyy tietoa Tilasto elatustuesta- sivulta.

Vuoden 2009 tiedonkeruuseen lisättiin kysymykset rekisteröidyssä parisuhteessa eläville samaa sukupuolta oleville puolisolle tehdyistä sopimuksista lapsen huollosta ja asumisesta.

Yhteishuoltosopimuksen tehneiden vanhempien yhdessä tai erikseen asuminen sekä isyyden tunnustaminen ennen tai jälkeen lapsen syntymän on tilastoitu 2016 lähtien. Äitiyden tunnustaminen ja vahvistaminen on tilastoitu vuodesta 2020 lähtien.

Joulukuussa 2019 voimaan tulleen lakimuutoksen seurauksena henkilöstä, joka tunnustaa isyyden tai äitiyden ennen lapsen syntymää, tulee lapsen huoltaja ilman erillistä sopimusta, kun vanhemmuus vahvistetaan tunnustamisen perusteella. Lakimuutoksen johdosta erikseen tehtävien huoltosopimusten määrä puolittui sekä 2020 että 2021.

Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Tilastoraportti sisältää kattavasti koko maan tiedot tehdyistä elatussopimuksista, lapsen huollosta ja isyyden selvittämisistä sekä vanhemmuuden vahvistamisista.

Perheoikeudelliset palvelut 2022 -tilaston erityiskysymykset

Perheoikeudellisia palveluja koskevat tiedot saatiin kaikista Suomen kunnista.

Vuoden 2022 tiedoista lähtien yhteishuollosta sopineista vanhemmista ei kysytty asuvatko he yhdessä vai erillään. Huolloista yksin toiselle vanhemmalle tehdyistä sopimuksista ei eritelty onko vanhempi äiti, isä tai parisuhdepuoliso. Samoin lapsen asumista vain toisen vanhemman luona ei eritelty oliko vanhempi äiti vai isä tai parisuhdepuoliso. Tilastointiin tehtyjen muutosten huomioiminen asiakastietojärjestelmissä ja lastenvalvojien tilastointikäytännöissä ei ollut täysin sujuvaa. Erityisesti vuoroasumista koskevien tietojen laskentaa asiakastietojärjestelmissä jouduttiin korjaamaan ja osa korjauksista johti muihin haasteisiin. Asumista koskevia tietoja ei voi siis pitää täysin luettavina tiedonkeruun muutoksista johtuen vuonna 2022.    

Huolto-, asumis- ja tapaamisoikeussopimusten määrät ovat huomattavasti vähentyneet vuoteen 2021 ja erityisesti vuoteen 2018 verrattuna. Väheneminen johtuu pääosin lakimuutoksesta. Laki muutoksen vuoksi lapsen vanhemmuuden ennen lapsen syntymää tunnustaneesta vanhemmasta tulee myös lapsen huoltaja, kun vanhemmuus on vahvistettu.  Vanhemmuuden vahvistaa Digi- ja väestötietovirasto. Tapaukset, joissa vanhemmat sopivat keskenään lapsen asumisesta, huollosta ja tapaamisoikeudesta, eivät tule mukaan tilastoon, mutta ne saattavat vähentää tilastoituja sopimusmääriä.