Vammaispalvelut, Kuntakyselyn osaraportti

Laatuseloste

Tilastotietojen relevanssi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on kerännyt kolmen vuoden välein kunnilta Tilastokeskuksen taloustilastojen ja THL:n sosiaalipalvelujen toimintatilaston tietoja täydentäviä tietoja toiminnasta varhaiskasvatuksen, vammaisten, sosiaalisen luototuksen ja kuntouttavan työtoiminnan palveluista.

Sosiaalipalvelujen tilastotiedonkeruu perustuu lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (668/2008). Tilasto on tuotettu tukemaan kansallista sosiaalipoliittista päätöksentekoa ja ohjausta. Tilasto on suunnattu sosiaalialan päätöksentekijöille ja suunnittelijoille, alan tutkijoille ja opiskelijoille sekä kaikille, jotka tarvitsevat vammaisten palveluista.

Tilaston menetelmäkuvaus

Kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä. Kunnille lähetettiin sähköpostitse linkit eri palveluita koskevien osioiden sähköisille kyselylomakkeille. Tiedot pyydettiin toimittamaan kunnittain, vaikka koko sosiaali- ja terveystoimi olisi annettu toisen kunnan tai kuntayhtymän hoidettavaksi.

Kuntiin, jotka eivät olleet vastanneet kaikkiin osioihin määräaikaan mennessä, lähetettiin kysely uudestaan sähköpostitse. Lisäksi tietoja karhuttiin sähköpostimuistutuksen jälkeen tarkennetuilla sähköpostiviesteillä ja puhelimitse. Tiedot perustuvat 6.5.2020 mennessä saatuihin vastauksiin.

Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Kyselyn tulokset ovat suuntaa-antavia, koska kyselyssä kysytään useita arvioon perustuvia kysymyksiä, uusia kysymyksiä ja kysymyksiä, joista ei ole olemassa säännöllistä tiedonkeruuta.

Kysyttyjä tilastotietoja ei välttämättä saada poimittua kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoiminta-alueiden tietojärjestelmistä, mistä johtuen osa tiedontoimittajista on vastannut arvion perusteella. Osa kunnista ei pystynyt tuottamaan kaikkiin kysymyksiin tietoa esimerkiksi kysytyllä ikä-, sukupuoli tai tuntijakaumalla koska tietojärjestelmiin ei ole määritelty kyseistä tietoa tai poimintaa tiedosta.

Osa kunnista ei pystynyt tuottamaan tietoa koska palvelut järjestää eri taho, esim. kuntayhtymä järjestää vammaispalvelut ja kunta kehitysvammahuollon ja sosiaalihuollon palvelut. Kaikkia tietoja ei ollut saatavilla tietosuojan sekä tietojen katselu- ja pääsyoikeuksien takia.

Lisäksi on otettava huomioon, että kyselyn kohteena olevista asioista käytettävät käsitteet eivät ole kaikki vielä vakiintuneet, mikä voi vaikuttaa siihen, että vastaajat ymmärtävät kysymykset eri tavoin. 
 

Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Kuntakysely on THL:n kerran kolmessa vuodessa tuottama tilasto, joka on ilmestynyt vuosina 2008, 2011 ja 2014 kesäkuussa. Vuosina 2017 ja 2020 tilastoraportti ilmestyi lokakuussa. Tilastossa kysytyt arvio- ja tilastotiedot koskevat julkaisuvuotta edeltävän vuoden tietoja.

Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys 

Tilastoraportti lähetetään sähköisesti kunnille ja julkaistaan THL:n verkkosivuilla.

Tilastojen vertailukelpoisuus

THL (aiemmin Stakes) on kerännyt kuntakyselyn tiedot kaikista Suomen kunnista tilastovuosilta 2007, 2010, 2013, 2016 ja 2019. Kerättävät tiedot koskevat kutakin tilastovuotta ja tilastoissa käytetään sen vuoden kuntajakoa. Kuntakyselyn tiedot pyydetään kunnittain, vaikka koko sosiaali- ja terveystoimi olisi annettu toisen kunnan tai kuntayhtymän hoidettavaksi.

Tietosisältö on muuttunut vuosien aikana jonkin verran. Myös vastauskato vaikuttaa tietojen vertailukelpoisuuteen. Katoanalyysi on tehty kunkin vuoden tilastoraportin loppuun. Vuoden 2019 tilastoraporttiin lisättiin katoanalyysi maakunnittain.

Koko kyselyn vastausprosentti on laskettu niistä kunnista, jotka ovat vastanneet kyselyyn kokonaan tai osittain. Kaikkiin kyselyn kysymyksiin vastanneiden kuntien tietoa ei ole laskettu, vaan tieto ja vertailukelpoisuus on laskettu kysymyksittäin.

Kuntakyselyyn on jättänyt vastaamatta jokaisena tiedonkeruuvuotena osa kunnista. Vuonna 2019 kyselyyn vastauksen toimittaneissa kunnissa asui 98,3 prosenttia väestöstä. Vuonna 2016 kyselyyn vastanneissa kun vastauksen toimittaneissa asui 99,5 prosenttia väestöstä. Vuonna 2013 kyselyyn vastauksen toimittaneissa asui 94,9 prosenttia väestöstä. Vuonna 2010 kyselyyn vastauksen toimittaneissa asui 82,9 prosenttia väestöstä. Vuonna 2007 kyselyyn vastauksen toimittaneissa asui 93,1 prosenttia väestöstä.

Kyselyyn on tullut joka kyselykerroksella muutoksia. 
Vammaispalvelut 2019
-    kyselyyn lisättiin palvelujen saatavuudesta kysymys kehitysvammalain mukaisesta asumisen järjestämisestä (kysymys 5.) ja vammaisten lasten tarvitsemista palveluista (kysymys 6.)
-    kyselyyn lisättiin osioon arviosta vammaisuuden perusteella myönnetystä palveluista (kysymys 19) sopeutumisvalmennus. 
-    kyselyyn lisättiin kunkin kysymyksen tai kysymysosion alle lisätietoja -kohta
-    kyselystä poistettiin vammaispalvelujen asiakkaita koskevasta osiosta ikäryhmittely (0–17-vuotiaat ja 18 vuotta täyttäneet).
-    kyselystä poistettiin palvelusuunnitelmia koskevasta osiosta kysymys vammaispalvelulain ja kehitysvammalain voimassa olevista / ei voimassa olevista palvelusuunnitelmista (asiakkaiden lukumäärä) sekä kehitysvammalain ja vammaispalvelulain asiakkaiden yhteensä -lukumäärätieto. Kysymys korvattiin päätöksiä ja palvelusuunnitelmia koskevalla kysymyksellä, jossa kysyttiin päätösten ja palvelusuunnitelmien lukumäärätietoa vuodelta 2019 (kysymykset 12 ja 13).
-    kyselystä poistettiin kysymys, jossa pyydettiin arvioimaan kuinka moni henkilö sai vammaisuutensa perusteella kunnassa palveluja eri lakien perusteella (vammaispalvelulaki, kehitysvammalaki ja sosiaalihuoltolaki ja näiden yhdistelmät). 
-    kyselystä poistettiin kysymys, joka koski vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun kustannuksia ja budjetointia. Tiedot saadaan jatkossa Tilastokeskuksen Kuntatalous -tilastosta. 
Vammaisten palvelut 2016
-    kyselyyn lisättiin kysymys siitä, kuinka monta vammaispalvelujen asiakasta kunnassa oli yhteensä ja kuinka moni heistä oli erityistä tukea tarvitseva (sosiaalihuoltolaki 3§) henkilö tai lapsi.
-    kyselyyn lisättiin kysymys siitä, kuinka moni vammaispalvelujen asiakas sai vuonna 2016 myös omaishoidon tukea.
-    kyselyyn lisättiin kysymys siitä, kuinka monelle henkilölle on myönnetty vuonna 2016 henkilökohtaista apua työssäkäyntiä tai opiskelua varten.
-    kyselyyn lisättiin kysymys siitä, oliko kunnassa myönnetty vammaisuuden perusteella tiettyjä palveluita vuonna 2016.

Vammaisten palvelut 2013
-    kyselyyn muutettiin palvelusuunnitelmien laatimista koskevaa kysymystä niin, että kuntien pyydettiin ilmoittamaan prosenttiosuuksien sijaan lukumäärätiedot vammaispalvelulain tai kehitysvammalain mukaisia saaneista asiakkaista jaotellen asiakkaat palvelusuunnitelman voimassa olon suhteen.

Vammaisten palvelut 2010
-    kyselyyn muutettiin tietoa joidenkin kysymysten osalta pääasiassa lainsäädäntömuutoksista johtuen. 
-    kyselystä poistettiin vammaispalvelujen järjestämisen vaikeuksia käsittelevästä kysymyksestä tulkkipalvelut, koska vastuu palvelun järjestämisestä siirtyi Kelalle 1.9.2010.
-    kyselyyn lisättiin kysymys vammaispalvelulain määräaikojen toteutumisesta kunnissa. 
-    Kyselyyn lisättiin kysymykset henkilökohtaisen avun järjestämistavoista ja menoista. Henkilökohtainen avustaja termi muuttui henkilökohtaiseksi avuksi 1.9.2009 voimaan tulleesta vammaispalvelulain muutoksesta johtuen.

Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Tilasto sisältää tietoja Suomen kuntien vammaispalveluista. THL kerää vammaisten sosiaalipalveluista sosiaalipalveluiden toimintatilastoon vuosittaiset lukumäärätiedot esimerkiksi eri vammaispalvelulain mukaisien palvelujen, kuten vaikeavammaisten kuljetuspalvelujen ja palveluasumisen sekä henkilökohtaisen avun saajista. Tiedot julkaistaan Sotkanetissä. Tilastokeskuksen Kuntatalous -tilastoon kerätään tiedot vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja etuuksien kokonaiskustannuksista.

Vammaispalveluihin kohdistuu tietotarpeita, joihin ei voida vastata vuosittain kerättävän tilastotiedon perusteella. Kuntakyselyssä on kysytty kysymyksiä palveluista sekä asioista, joista on nähty tarvitsevan säännöllistä tietoa, mutta joita ei ole mahdollista liittää jatkuvaan tilastotiedonkeruuseen.

Vammaispalvelut 2019 -tilastoraportin erityiskysymykset

Vammaispalvelut 2019 -tilastoraportin tiedonkeruulomake on saatavilla Kuntakyselyn tiedonkeruun sivuilla.

Vammaisten palveluja koskevaan kuntakyselyn osioon vastasi 297 kuntaa eli 95,5 prosenttia kaikista kunnista. Vastanneissa kunnissa asui 98,3 prosenttia maan väestöstä. Kokonaan vastaamatta jätti 14 kuntaa: Askola, Brändö, Eura, Hammarland, Kauniainen, Kemiönsaari, Merikarvia, Punkalaidun, Pyhäntä, Pöytyä, Savukoski, Sastamala, Ulvila ja Urjala. Katoanalyysi puuttuvista tiedoista esitetään taulukossa 2 raportin viimeisellä sivulla.

Vammaisten henkilöiden käyttämistä palveluista on yhä edelleen haastavaa saada kokonaiskuvaa. Vammaiset henkilöt käyttävät eri palveluja ja näitä palvelua koskevat tiedot ovat usein eri asiakastietojärjestelmissä. Vastausprosentti vaihtelee kysymyksittäin. Kunkin kysymyksen vastausprosentti on ilmoitettu raportin liitetaulukon taulukoissa. (Ks. Liitetaulukot 1–17).

Koska tietoja on vaikea poimia asiakastietojärjestelmistä, lisättiin vuoden 2019 tiedonkeruuseen kysymysten tai osioiden alle arviotieto- ja lisätietokohta. Toivottiin, että lisätietokohdassa kunnat kertoisivat jos niillä ollut vaikeuksia saada kysyttyjä tietoja luotettavasti asiakastietojärjestelmistä. Vastauksia saatiin runsaasti.

Moni kunnista ilmoitti, että tietoa ei saa asiakastietojärjestelmistä tai että tiedot tilastoituvat väärin. Osa kunnista ilmoitti, että vaati todella paljon aikaa kun päätökset avattiin ja laskettiin käsin.  Osa kunnista ei toimittanut tietoa koska sitä ei saatu asiakastietojärjestelmistä vaan ilmoitti, että manuaalinen laskenta teettää kohtuutonta työtä.

Tilastotietoja koskevat kysymykset tuottivat vaikeuksia muun muassa sen takia, että sama henkilö saattaa poimiutua asiakasmäärään useamman kerran. Päällekkäisten tietojen toimittamisesta mahdollisuudesta kerrottiin mm. vammaispalvelujen päätösten, henkilökohtaisen avun tuntimäärätiedon, henkilökohtaisen avun järjestämistavan ja päivätoiminnan VPL:n ja KVL:n mukaisen erittelyn kohdissa.

Kysyttyjä tietoja ei ole määritelty asiakastietojärjestelmiin tai niitä ei saada poimittua asiakastietojärjestelmistä. Vaikeuksia oli jokaisessa kohtaa, mihin pyydettiin tilastotietoa: keskimääräinen käsittelyaika vammaispalvelujen päätöksissä, vammaispalvelujen asiakkaista erityisen tuen tai omaishoidon asiakkaat, tehtyjen päätösten ja palvelusuunnitelmien määrä, henkilökohtaisen avun tuntimäärätieto sukupuolittain, henkilökohtaisen avun järjestämistapa sekä päivätoiminnan iänmukainen ja sukupuolittainen tieto.

Lisätietoihin toivottiin myös sanallisia kuvauksia koskien kysyttyjen vammaisten henkilöiden palveluiden tilannetta. Vastauksia saatiin runsaasti. Tähän raporttiin on referoitu vain osa tulleesta palautteesta. Tulleiden vastausten tietojen hyödyntämistä jatketaan tämän tilastoraportin ilmestymisen jälkeen. Tekstit analysoidaan yhteistyössä THL:n Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky -yksikön  vammaispalvelutiimin kanssa ja tietoja tullaan hyödyntämään kehittämistyössä.

Taulukko 2. Katoanalyysi koskien vuoden 2019 kyselyä (pdf 84 kt)

Päivitetty: