Lastensuojelun sosiaalityön henkilöstömitoitus

Yleiskuvaus

Tilaston kuvaus

Tilasto kuvaa lastensuojelun sosiaalityön henkilöstömäärää ja henkilöstömitoituksen toteutumista.

Tilasto laaditaan hyvinvointialueilta saatujen tietojen pohjalta. Tiedot on kerätty ensimmäisen kerran marraskuussa 2022. Tilasto julkaistaan jatkossa puolivuosittain kesäkuussa ja joulukuussa.

 
Relevanssi
 
Tiedot kuvaavat hyvinvointialueen onnistumista lastensuojelun järjestämisessä.
 
Tilaston tavoitteena on antaa yleiskäsitys lastensuojelun sosiaalityön henkilöstömitoituksen toteutumisesta. 

Tilaston tietosisältö

Lastensuojelun sosiaalityön henkilöstömitoitus -tilasto sisältää tiedot lastensuojelun sosiaalityön henkilöstömitoituksen toteutumisesta seurantapäivänä. Tilasto seuraa sekä enimmäisasiakasmäärän ylittävien sosiaalityöntekijöiden määrää että hyvinvointialuekohtaista asiakaskeskiarvoa.

Tilaston perusjoukon muodostavat Manner-Suomen hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki. Ahvenanmaa ei ole mukana tilaston tiedoissa.

Tilaston keskeiset käsitteet ja muuttujat on kuvattu osana tilastoraporttia. Seuraavassa on lisäksi yksityiskohtaisemmin kuvattu muutamia käsitteitä:

Sosiaalityöntekijät, joiden enimmäisasiakasmäärä ylittyy

Sosiaalityöntekijöiden työ on paikoin organisoitu siten, että lastensuojelun sosiaalityön lisäksi sosiaalityöntekijät tekevät osin myös varhaisemman vaiheen lapsiperhesosiaalityötä tai heillä on asiakkaina nuoria aikuisia. Tästä syystä alueilla oli haasteita asiakasmäärän ylittävien työntekijöiden ja lastensuojelun sosiaalityöntekijäresurssin laskemisessa.

Asia on huomioitu myös lastensuojelulain taustavalmistelussa. ”Lakiesityksen tavoitetilana on, että lasten asioista vastaavilla sosiaalityöntekijöillä ei olisi ehdotetun enimmäismäärän lisäksi muita asiakkuuksia. On mahdollista, että lakiesityksen tavoitetilaa ei huomioida kaikissa kunnissa. Tällöin vaarana voi olla, että lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tosiasiallinen asiakasmäärä ylittää lakiesityksessä ehdotetut enimmäismäärät, eikä sillä saavuteta asetettua tavoitetta tosiasiallisen asiakasmäärän kohtuullistamisesta.” (HE 170/2021, sivu 50.)

Tiedonkeruu on kuitenkin rajattu siten että enimmäisasiakasmäärä koskee vain alle 18-vuotiaita lapsia ja vain lastensuojelun asiakkaita. Enimmäisasiakasmäärää ei ole myöskään rajattu tietyn suuruiseen työpanokseen.

Tätä tilastoa varten tehty määrittely ei siis vastaa lain esitöissä kuvattua tavoitetilaa, että lasten asioista vastaavilla sosiaalityöntekijöillä ei olisi ehdotetun enimmäismäärän lisäksi muita asiakkuuksia (Hallituksen esitys HE 170/2021, sivu 50; Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 34/2021). Tilastossa on päädytty yksiselitteisempään määrittelyyn mahdollisimman vertailukelpoisen tiedon saamiseksi.

Esimerkki: Sosiaalityöntekijä tekee kolmipäivästä työviikkoa, ja hänellä on 20 jälkihuollon yli 18-vuotiasta asiakasta ja 20 lastensuojelun alle 18-vuotiasta lasta. → Tilaston määritelmän mukainen enimmäisasiakasmäärä ei ylity.

Sosiaalityöntekijäresurssi

Asiakaskeskiarvo lasketaan alle 18-vuotiaiden lastensuojelun asiakkaiden määrä jaettuna lastensuojelun sosiaalityöntekijäresurssilla (ml. ns. sijaispätevät). Sosiaalityöntekijäresurssi lasketaan kokoaikaisen ja osa-aikaisen työpanoksen summana.

Esimerkki: Sosiaalityöntekijä tekee kolmipäivästä työviikkoa. Hänellä on 20 jälkihuollon yli 18-vuotiasta asiakasta, joihin hän käyttää keskimäärin kolmasosan työajastaan sekä 20 lastensuojelun alle 18-vuotiasta lasta. → 20 asiakasta, sosiaalityöntekijäresurssia 0,4.

Asiakasmäärän ylittyminen x% työntekijöistä
 
Enimmäisasiakasmäärän ylittävien sosiaalityöntekijöiden määrä ja sosiaalityöntekijäresurssi lasketaan siis keskenään eri tavoin. Toisessa lasketaan ”työtekijöitä” ja toisessa ”työaikaa”.

Tästä syystä tilasto ei tarkkaan ottaen kykene sanomaan, kuinka monella työntekijällä enimmäisasiakasmäärän ylittyi. Koska tilaston tavoitteena tarjota yleiskuva tilanteesta tilastossa kuitenkin tehdään tällainen suhteutus, jossa työntekijöiden määrää verrataan työaikaan (=sosiaalityöntekijäresurssiin).

Koska osa lastensuojelun sosiaalityöntekijöistä on toiminut tehtävässä vain osa-aikaisesti, sosiaalityöntekijöiden tosiasiallinen määrä on suurempi kuin laskennallinen sosiaalityöntekijäresurssi. Tosiasiallinen prosenttiosuus voi olla huomattavasti pienempikin riippuen siitä, moniko työntekijä tekee lastensuojelun sosiaalityötä vain osa-aikaisesti.

Tämä käsitteellinen epätarkkuus ei kuitenkaan merkittävästi vaikuta tietojen hyödyntämiseen, koska se toistuu kaikilla alueilla ja kaikkina tarkasteluajankohtina.
 

Tilastoprosessi

Lähdeaineistot

THL on päätöksellä velvoittanut hyvinvointialueet toimittamaan tiedot lastensuojelun henkilöstömitoitus -tiedonkeruuseen. 

Hyvinvointialueet toimittavat seurantapäivältä puolivuosittain tiedot:

•     lastensuojelun asiakasmäärästä
•     sosiaalityöntekijöiden määrästä
•     niiden sosiaalityöntekijöiden määrästä, joiden asiakasmäärä ylittää lastensuojelulain (417/2007) 13 b §:ssä säädetyn rajan

Tiedonkeruun tietosisältöön voi tutustua Ohjeet tietojen toimittamiseen -sivulla.

Hyvinvointialueet toimittavat tiedot kokonaismäärinä. Tietoa yksittäisen sosiaalityöntekijän asiakasmäärästä tai työajasta ei siis toimiteta THL:ään osana tiedonkeruuta.

Tiedonkeruumenetelmä

Hyvinvointialueet poimivat tiedot asiakas- ja henkilöstöjärjestelmistään ja toimittavat tiedot THL:ään. Tiedonkeruu toteutetaan samaan aikaan kuin lastensuojelun käsittelyajat -tiedonkeruu.

Tietojen validointi

THL tarkastaa hyvinvointialueen tietoja ensisijaisesti suhteessa hyvinvointialueen edellisten seurantakausien tietoihin. Tarkastuksessa pyritään löytämään tietojen toimituksessa tapahtuneita mahdollisia virheitä.

Tarkastus ei perustu tarkkoihin kynnysarvoihin. THL pyytää tarkastuksia hyvinvointialueilta vain, jos mahdollinen virhe on huomattava tai tietojen kokonaisuudessa on epäselvyyksiä tai epäloogisuuksia. Osa mahdollisista virheistä osoittautuukin oikeelliseksi tiedoksi, jota selittää jokin toimintatapamuutos.

THL suorittaa tietojen tarkastuksia myös suhteessa muihin käytettävissä oleviin lähteisiin, kuten muihin tietoihin asiakasmäärästä, mediatietoihin ja valvontaviranomaisten tarkastuksiin. Näitä tarkastuksia ei tehdä systemaattisesti jokaisella tiedonkeruukierroksella.

Tiedon käsittely

THL laskee toimitetuista tiedoista tunnuslukuja, kuten keskiarvoja ja osuuksia. Koska tiedot ovat koontitietoja, tietojen jatkojalostusmahdollisuudet ovat vähäiset.

Tiedon revisioituminen

Revisiot toteutetaan tilastossa aina uusien tilastojulkaisujen yhteydessä. Tyypillisesti muutama hyvinvointialue tekee pieniä tarkennuksia edellisen seurantakauden tietoihin uusien tietojen toimittamisen yhteydessä. Hyvinvointialuekohtaiset revisioitumiset on kuvattu erillisenä taulukkona laaturaportin osiossa 'Hyvinvointialueittainen vertailukelpoisuus'.
 

Tilaston laadun tarkastelu

Tarkkuus ja luotettavuus

Tietojen luotettavuus riippuu siitä, ovatko hyvinvointialueet toimittaneet oikeelliset tiedot. Tyypillisesti osaa tiedoista korjataan ennen tietojen julkaisua. Myös julkaistuissa tiedoissa voi olla virheitä ja puutteita.

Tilaston yleistä luotettavuutta kuitenkin puoltavat seuraavat seikat: 

• Tilastoa käytetään paljon. Tilaston raportointitasot ovat helposti verrattavissa hyvinvointialueiden henkilöstön henkilökohtaisiin asiakasmääriin, jolloin tiedon validointia on mahdollista tehdä myös käyttäjien keskuudessa.
• Valvontaviranomaiset ovat toteuttaneet valvontatoimia henkilöstömitoituksen toteutumisessa. 
• Asiakasmäärätietojen paikkaansa pitävyyttä verrataan muiden tietolähteiden tietoihin.

Arviolta vuonna 2027 enimmäisasiakasmääriä pystytään tarkastelemaan myös suoraan asiakkaiden asiakirjoista osana THL:n uutta sosiaalihuollon seurantarekisteriä.

Tilaston tavoitteena on antaa yleiskäsitys lastensuojelun sosiaalityön henkilöstömitoituksen toteutumisesta. Yksityiskohdissa tarkan tiedon kerääminen kasvattaisi merkittävästi vastausrasitetta, joka saattaisi heijastua muilla tavoin tietojen laatuun.

Erityisesti tilastossa on epätarkkuutta seuraavissa käsitteissä, joita on käsitelty yksityiskohtaisemmin laaturaportin ”Tilaston tietosisältö” osassa:

• Tilasto ei tarkkaan ottaen kykene sanomaan millä osuudella kaikista lastensuojelun sosiaalityöntekijöistä enimmäisasiakasmäärä ylittyi, koska tiedonkeruu ei kysy työtekijöiden määrää, vaan karkeaa arvioita työajasta. 
• Alle 30 asiakkaan asiakasmäärä ei yksiselitteisesti tarkoita lainmukaista toimintaa.

Oikea-aikaisuus ja täsmällisyys
 
Tiedot pyritään julkaisemaan noin kuuden viikon kuluessa seuranta-päivämäärästä. Viive johtuu ennen kaikkea siitä, että hyvinvointialueet tarvitsevat aikaa tietojen ja tarkistustietojen toimittamiseen.

Julkaisuaikatauluun vaikuttaa myös Lastensuojelun käsittelyajat -tilaston valmistuminen, koska molemmat lastensuojelun järjestämistä kuvaavat tilastot halutaan julkaista samanaikaisesti.

Johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus

Ajallinen vertailukelpoisuus: tiedonkeruun kehitys

• Tiedonkeruuta pilotoitiin keväällä 2022 osana THL:n toteuttamaa laajempaa kyselyä kunnille ja kuntayhtymille. Kysymykset ja määrittelyt vastasivat pitkälti lopullisia tiedonkeruun muotoiluja. Pilottitiedonkeruu ei kuitenkaan ollut kattava (vastaaminen oli vapaaehtoista) eikä tietojen tarkastaminen ollut yhtä systemaattista. 
• Tilasto julkaistiin ensimmäisen kerran ajankohdalta 8.11.2022, jolloin tiedot koottiin kunnilta ja kuntayhtymiltä. Ajankohdasta 11.4.2023 alkaen tiedot kootaan hyvinvointialueittain. On todennäköistä, että hyvinvointialueet kokoavat tilastotiedot jossain määrin eri tavoin kuin ne koottiin kunnissa ja kuntayhtymissä vuonna 2022. 
• Tiedonkeruu on vakiintunut totutettavaksi huhti- ja lokakuussa Lastensuojelun käsittelyaikatiedonkeruun yhteydessä huhtikuusta 2023 alkaen.  
• Huhtikuussa 2024 tiedonkeruun yhteydessä hyvinvointialueilta kysyttiin lisätietoja, joutuivatko lastensuojelun asiakkaat odottamaan nimettyä vastuusosiaalityöntekijää. Tiedot on raportoitu tilastoraportissa Lastensuojelun sosiaalityön henkilöstömitoitus huhtikuussa 2024. Tilastoraportti 31/2024, 7.6.2024.

Ajallinen vertailukelpoisuus: muutokset tietojen kontekstissa

• Lastensuojelulain siirtymäsäännösten takia työntekijäkohtainen enimmäisasiakasmäärä oli 35 vuosina 2022—2023 ja 30 vuodesta 2024. Tämä muutos on huomioitava vuosien 2023—2024 tietoja vertailtaessa.
• Hyvinvointialueet aloittivat toiminnan 2023. Osalla hyvinvointi-alueista on aiempi historia kuntayhtymänä, kun taas osassa hyvinvointialueita palvelujärjestelmässä (ja tietojen kokoamisessa) on merkittäviä muutoksia vuodesta 2022. Tämä vaikut-taa siihen miten ajallisesti vertailukelpoisia tiedot ovat edes yksittäisen hyvinvointialueen osalta. 
• Asiakas- ja toiminnanohjausjärjestelmissä tapahtuu lähivuosina suuria – eritahtisia – muutoksia. Tämä vaikuttaa siihen miten ajallisesti vertailukelpoisia tiedot ovat edes yksittäisen hyvinvointialueen osalta.

Hyvinvointialueittainen vertailukelpoisuus

Tiedot on kerätty alueilta yhtenäisesti. Alueet kuitenkin poimivat tiedot omista järjestelmistään parhaaksi katsomallaan tavalla. Tiedonkeruun ohjeistus jättää myös jonkin verran paikallista soveltamisvaraa. Onkin varsin mahdollista, että tosiasiassa alueiden tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia.

Vaikka hyvinvointialueiden toimintaa ohjaa sama lainsäädäntö, hyvinvointialueet soveltavat velvollisuuksia eri tavoin ja palvelujärjestelmät ovat paikallisesti erilaisia.

 
Tietojen revisioituminen ja vertailukelpoisuus hyvinvointialueilla 2023—2024.

 

Toimintavaltuudet

Tilaston tuottaminen perustuu lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (688/2008) ja tilastolakiin (280/2004). THL:n viranomaistehtävänä on tuottaa tilastotietoa väestön terveydestä ja hyvinvoinnista, niihin vaikuttavista tekijöistä sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen käytöstä ja toimivuudesta päätöksenteon, kehittämisen ja tutkimuksen tueksi. THL:n tilastotuotannon käytäntöjä ohjaavat Eurostatin ja Suomen virallisen tilaston ohjeistukset, suositukset ja määräykset sekä tilastoeettiset periaatteet.

Tietojen jakaminen ja julkaiseminen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisee tiedot ennakkoon tilastojen julkaisukalenterissa ilmoitettuna ajankohtana. Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti.  Tilastojen julkaisukalenteri

Tilastollinen tietosuoja

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on viranomaisena velvoite raportoida koko maata koskevaa terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää koottua tietoa. THL:n tilastojen laatimiseen käytettävät tiedot ovat pääasiallisesti salassa pidettäviä, eikä henkilötietoa saa julkaista. Käsiteltävien tietojen suojaus perustuu lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (688/2008), tilastolakiin (280/2004) sekä lakiin viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999), EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalakiin (1050/2018) sekä muihin laitoksen toimintaa ohjaaviin säädöksiin.
 
THL:n tietoaineistot on suojattu kaikissa käsittelyn vaiheissa. Tietoihin ja tietojärjestelmiin pääsevät käsiksi vain ne, joilla on tietyn aineiston käyttöoikeus selkeästi määriteltyihin käyttötarkoituksiin. Muilla ei ole mahdollisuutta katsella, käsitellä, muuttaa tai poistaa tietoja. Valmiin tilaston tietosuojan varmistamiselle on laadittu kirjallinen ohjeistus. Kaikki THL:n henkilökuntaan kuuluvat ovat salassapitovelvollisia.

Tilaston tiedot saadaan kootusti ilman suoria henkilötunnisteita.
 

Tilaston 2024 erityiskysymykset

Lastensuojelun sosiaalityön henkilöstömitoitus lokakuussa 2024 tilastoraporttiin ei liity erityiskysymyksiä. 
Tiedot saatiin kaikilta hyvinvointialueilta aiempien seurantajaksojen tapaan. Hyvinvointialuekohtaiset laatutiedot on kuvattu laaturaportin osiossa 'Hyvinvointialueittainen vertailukelpoisuus'.