Lastensuojelun sosiaalityön henkilöstömitoitus

Tilastotietojen relevanssi

Lastensuojelun sosiaalityön henkilöstömitoitus -tilasto sisältää tiedot lastensuojelun sosiaalityön henkilöstömitoituksen toteutumisesta. Tilasto laaditaan hyvinvointialueilta saatujen tietojen pohjalta. Tilasto julkaistaan puolivuosittain.

Tilastoraportti on tarkoitettu hallintoviranomaisille, palvelujen kehittäjille ja tutkijoille, medialle sekä muille sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän toimivuudesta kiinnostuneille.

Tietojen käsittely perustuu lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (668/2008). Tietojen toimittamisesta on annettu päätös lastensuojelun sosiaalityön henkilöstömitoitus-ta koskevasta tiedonantovelvollisuudesta (THL 4706/5.03.00/2022).

Menetelmäkuvaus

THL pyytää hyvinvointialueilta puolivuosittain tiedot:  

• lastensuojelun asiakasmäärästä
• sosiaalityöntekijöiden määrästä
• niiden sosiaalityöntekijöiden määrästä, joiden asiakasmäärä ylittää lastensuojelulain (417/2007) 13 b §:ssä säädetyn rajan  

Tiedot kerätään puolivuosittain huhtikuun ja lokakuun toisen tiistain tilanteesta. Tiedot toimitetaan kokonaismäärinä eikä sosiaalityöntekijä kohtaisesti.

Niille, jotka eivät vastaa määräaikaan mennessä, lähetään muistutus.

THL:ssä saatuja tietoja verrataan alueen aiempiin tietoihin ja lastensuojelun avohuollon asiakasmäärään. Selvästi poikkeavat tiedot pyydetään tarkistamaan ja tarvittaessa korjaamaan.

8.11.2022 tiedot pyydettiin kunnilta ja kuntayhtymiltä siten, että palvelun järjestäjä sai valita, toimittiko tiedot kunnittain tai useamman kunnan tiedot yhdessä. Vuodesta 2023 alkaen tiedot kootaan hyvinvointialueittain.

Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Tietojen luotettavuus riippuu siitä, ovatko hyvinvointialueet toimittaneet oikeelliset tiedot. Toimitettuja tietoja myös korjataan mm. THL:n esittämien lisäkysymysten johdosta. 

Tyypillisesti tilastojen laatu paranee ajan mittaan, kun tiedot on toimitettu useita kertoja ja vertailutiedot karsivat paikallisia väärinymmärryksiä. Koska kyseessä ei vielä ole vakiintunut tiedonkeruu on mahdollista, että osa tietojen hajonnasta selittyy paikallisesti poikkeavilla tulkinnoilla. Erityisesti lastensuojelun ja lapsiperhepalveluiden yhteisen ns. yhdennetyn työn erottelua on pidetty vaikeana.

Lastensuojelun sosiaalityön henkilöstömitoituksen voimaantuloa ja sen vaikutuksia on selvitetty muun muassa THL:n laajassa kyselyssä keväällä 2022 (Yliruka et al 2022), valvontaviranomaisen tarkastuksilla, palvelun järjestäjien omilla foorumeilla ja tiedotusvälineissä. Nämä muut henkilöstömitoituksen toteutumisesta tehdyt havainnot vaikuttavat tukevan tilaston havaintoa siitä, että henkilöstöä on liian vähän tietyillä alueilla, kun valtaosalla alueita ja sosiaalityöntekijöitä tilanne on lain mukainen. Keväällä 2022 tehty laajempi kysely toistettiin kesällä 2023 (Yliruka et al 2023).

Sosiaalityöntekijät, joiden enimmäisasiakasmäärä ylittyy

Sosiaalityöntekijöiden työ on paikoin organisoitu siten, että lastensuojelun sosiaalityön lisäksi sosiaalityöntekijät tekevät osin myös varhaisemman vaiheen lapsiperhetyötä tai heillä on asiakkaina nuoria aikuisia. Tästä syystä alueilla oli haasteita asiakasmäärän ylittävien työntekijöiden ja lastensuojelun sosiaalityöntekijäresurssin laskemisessa.

Asia on huomioitu myös lastensuojelulain taustavalmistelussa. ”Lakiesityksen tavoitetilana on, että lasten asioista vastaavilla sosiaalityöntekijöillä ei olisi ehdotetun enimmäismäärän lisäksi muita asiakkuuksia. On mahdollista, että lakiesityksen tavoitetilaa ei huomioida kaikissa kunnissa. Tällöin vaarana voi olla, että lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tosiasiallinen asiakasmäärä ylittää lakiesityksessä ehdotetut enimmäismäärät, eikä sillä saavuteta asetettua tavoitetta tosiasiallisen asiakasmäärän kohtuullistamisesta.” (HE 170/2021, sivu 50.)

Tiedonkeruu on kuitenkin rajattu siten että enimmäisasiakasmäärä koskee vain alle 18-vuotiaita lapsia ja vain lastensuojelun asiakkaita. Enimmäisasiakasmäärää ei ole myöskään rajattu tietyn suuruiseen työpanokseen.

Tätä tilastoa varten tehty määrittely ei siis vastaa lain esitöissä kuvattua tavoitetilaa, että lasten asioista vastaavilla sosiaalityöntekijöillä ei olisi ehdotetun enimmäismäärän lisäksi muita asiakkuuksia (Hallituksen esitys HE 170/2021, sivu 50; Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 34/2021). Tilastossa on päädytty yksiselitteisempään määrittelyyn mahdollisimman vertailukelpoisen tiedon saamiseksi.

Esimerkki: Sosiaalityöntekijä tekee kolmipäivästä työviikkoa, ja hänellä on 20 jälkihuollon yli 18-vuotiasta asiakasta ja 20 lastensuojelun alle 18-vuotiasta lasta.
→ Tilaston määritelmän mukainen enimmäisasiakasmäärä ei ylity.

Sosiaalityöntekijäresurssi

Asiakaskeskiarvo lasketaan alle 18-vuotiaiden lastensuojelun asiakkaiden määrä jaettuna lastensuojelun sosiaalityöntekijäresurssilla (ml. ns. sijaispätevät). Sosiaalityöntekijäresurssi lasketaan kokoaikaisen ja osa-aikaisen työpanoksen summana.

Esimerkki: Sosiaalityöntekijä tekee kolmipäivästä työviikkoa. Hänellä on 20 jälkihuollon yli 18-vuotiasta asiakasta, joihin hän käyttää keskimäärin kolmasosan työajastaan sekä 20 lastensuojelun alle 18-vuotiasta lasta. → 20 asiakasta 0,4 resurssilla, jolloin työntekijän oma laskennallinen suhdeluku on 50.

Enimmäisasiakasmäärän ylittävien sosiaalityöntekijöiden määrä ja sosiaalityöntekijäresurssin määritelmien eroista johtuu, että useat tilastoon lasketuista indikaattoreista ovat vain suuntaa antavia. Esimerkiksi kun todetaan, että ”enimmäisasiakasmäärä ylittyi 14 prosentilla koko maan lastensuojelun sosiaalityöntekijöistä” työntekijämääränä on käytetty sosiaalityöntekijäresurssia, eikä niiden henkilöiden kokonaismäärää, jotka ovat toimineet lastensuojelun sosiaalityöntekijöinä. Koska osa lastensuojelun sosiaalityöntekijöistä on toiminut tehtävässä vain osa-aikaisesti, sosiaalityöntekijöiden tosiasiallinen määrä on suurempi kuin laskennallinen sosiaalityöntekijäresurssi. Tarkkaan ottaen siis” enimmäisasiakasmäärä ylittyi enintään 14 prosentilla koko maan lastensuojelun sosiaalityöntekijöistä” siten että tosiasiallinen prosenttiosuus voi olla huomattavasti pienempikin riippuen siitä, moniko työntekijä tekee lastensuojelun sosiaalityötä vain osa-aikaisesti. Tämä käsitteellinen epätarkkuus ei kuitenkaan merkittävästi vaikuta tietojen hyödyntämiseen, koska se toistuu kaikilla alueilla ja kaikkina tar-kasteluajankohtina. 

Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tiedot perustuvat tietyn seurantapäivän tilanteeseen. Tiedonkeruun vakiintuessa tiedot pyritään julkaisemaan seuraavan kalenterikuukauden aikana.

Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Tilastoraportti päivitetään THL:n verkkosivuille. 

Tilastosta tullaan myöhemmin julkaisemaan indikaattoritietoa myös Sotkanet -verkkopalvelussa. Lastensuojeluindikaattorit saa näkyviin asiasanalla lastensuojelu.

Ajankohtaista lastensuojeluun liittyvää tietoa löytyy myös Lastensuojelun käsikirjasta.

Tilastojen vertailukelpoisuus

Tilasto julkaistiin ensimmäisen kerran ajankohdalta 8.11.2022, jolloin tiedot koottiin kunnilta ja kuntayhtymiltä. Vastaisuudesta, ajankohdasta 11.4.2023 alkaen, tiedot kootaan hyvinvointialueittain. On mahdollista, että hyvinvointialueet kokoavat tilastotiedot jossain määrin eri tavoin kuin ne koottiin kunnissa ja kuntayhtymissä ennen vuotta 2023.

Tiedonkeruuta pilotoitiin keväällä 2022 osana THL:n toteuttamaa laajempaa kyselyä. Kysymykset ja määrittelyt vastasivat pitkälti lopullisia tiedonkeruun muotoiluja. Toisaalta vuoden 2022 toukokuun kysely ei ollut kattava (vastaaminen oli vapaaehtoista) eikä tietojen tarkastaminen ollut yhtä systemaattista. Joidenkin alueiden osalta kuitenkin myös toukokuun 2022 ja marraskuun 2022 tietoja voidaan pitää keskenään vertailukelpoisina.

Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Tiedot on kerätty alueilta yhtenäisesti. Alueet kuitenkin poimivat tiedot omista järjestelmistään parhaaksi katsomallaan tavalla. Tiedonkeruun ohjeistus jättää myös jonkin verran paikallista soveltamisvaraa. Onkin varsin mahdollista, että tosiasiassa alueiden tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia.

Tilastoraportin erityiskysymykset

Tiedot saatiin 100 prosenttisesti kaikilta hyvinvointialueilta. Tälläkin kierroksella useat hyvinvointialueet korjasivat tietojaan THL:n esittämien tarkennuspyyntöjen jälkeen. 

THL toteutti vakiintuneen tiedonkeruun yhteydessä sähköpostitse lisäkyselyn, jonka tavoitteena oli selvittää, miten yleistä on, että asiakkaalle ei nimetä heti vastuusosiaalityöntekijää. Lisäkyselyyn jätti vastaamatta 6 hyvinvointialuetta. Lisäkyselyn pääsialliset tuloksen on kuvattu sivulla 9.