Sosiaali- ja terveyspalvelujen julkinen talous

Laatuseloste

Tilastotietojen relevanssi

Sosiaali- ja terveyspalvelujen julkinen talous -tilasto sisältää tietoja kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoimialan (sote) käyttötaloudesta ja investointimenoista palveluluokittain
Kunnan ja kuntayhtymän palveluluokitus (Liite 5, Valtiokonttori.fi).

Julkisen talouden muodostavat julkisyhteisöt, joihin kuuluvat mm. valtio, kunnat ja kuntayhtymät, Ahvenanmaan maakunta sekä lakisääteiset työeläkeyhtiöt ja -laitokset ja muut sosiaaliturvarahastot. Tilasto sisältää kaikki Manner-Suomen ja Ahvenanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntien ja kuntayhtymien raportoimat sosiaali- ja terveydenhuollon taloustiedot.

Tietoja käytetään kuntien ja kuntayhtymien sote-talouden seurantaan, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) julkaisemissa alueellisissa ja kansallisessa arviointiraporteissa, kuntien ja kuntayhtymien valtionosuuslaskennan tarvekriteerien laskennassa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon taloustietojen tilastoinnissa. Lisäksi tietoja hyödynnetään laajasti tutkimustyössä.

Keskeisiä ohjeita ja luokituksia tietojen kannalta ovat kirjanpitolautakunnan kuntajaoston kunnille ja kuntayhtymille antamat yleisohjeet ja lausunnot, automatisoidun talousraportoinnin käsikirjan (AURA) -palveluluokitus ohjeet, Valtiokonttorin kuntataloustilaston ohjeet sekä Tilastokeskuksen sektoriluokitus.

Kuntien ja kuntayhtymien automatisoidun talousraportoinnin käsikirja (AURA) sisältää yleisiä ohjeita taulukkomallien käyttöön ja automatisoidun raportoinnin sisällön tuottamiseen sekä raportointia selventäviä täsmennyksiä jokaiseen raportointikokonaisuuteen. Pääsääntöisesti kaikkien raportointikokonaisuuksien ohjeet siihen, miten tapahtumat pitää viranomaisraportoinnin kannalta kirjata ja raportoida, löytyvät tästä käsikirjasta tai kirjanpitolautakunnan ja sen kuntajaoston yleisohjeista tai lausunnoista.

Käsikirjaa ylläpitää valtiovarainministeriö yhdessä kuntien ja hyvinvointialueiden tietojen tietomääritysten ylläpidon yhteistyöryhmän kanssa tehtävänään vastata vuoden 2020 alusta lukien kuntatalouden ohjeiden ylläpidosta. Asetuksella annettavia tietosisältömäärityksiä ylläpidetään suomi.fi-sanasto- ja koodistopalveluissa.

THL tarjoaa tukea ja neuvoo tiedontoimittajia palveluluokkien käytössä ja tietosisältöjen tuottamisessa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluluokkiin. Palveluluokkiin liittyvät kysymykset ohjataan THL:lle Valtiokonttorin ylläpitämän vastauspalvelun kautta.

THL:n lakisääteinen tehtävä on mm. tutkia ja seurata väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä tutkia, seurata, arvioida ja kehittää sekä ohjata sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa. Tietojen toisiokäyttö perustuu lainsäädäntöön.

Menetelmäkuvaus

Tilaston aineisto koostuu kaikkien Manner-Suomen kuntien ja kuntayhtymien Tilastokeskukselle vuosien 2017–2020 aikana tehtäväluokittain raportoimista tiedoista ja Valtiokonttorille vuodesta 2021 eteenpäin (ml. Ahvenanmaa) raportoimista tiedoista niiden

  • tilinpäätöksistä (Kuntien ja kuntayhtymien neljännesvuosiraportointi KKNR-Q4),
  • käyttötaloudesta ja investointimenoista (Kunnan ja kuntayhtymien tilinpäätöstiedot palveluluokkakohtaisesti (käyttötalous, investoinnit) KKTPP) sote-palveluluokittain sekä
  • tilinpäätöstietoja täydentävistä erillistiedoista (Kuntien ja kuntayhtymien kalenterivuotta koskevat tilinpäätöstietoja täydentävät muut taloustiedot KKYTT).

Väestösuhteutus on tehty THL:ssä käyttäen Tilastokeskuksen Väestötilaston tietoja kunkin vuoden 31.12. tilanteesta.

Taloustietojen tiedonkeruu toteutetaan Valtiokonttorin toimesta suoraan kunnilta ja kuntayhtymiltä automatisoidulla XBRL-talousraportoinnilla. THL saa taloustiedot tietokantaansa Valtiokonttorilta salatun rajapinnan kautta. Valtiokonttorin keräämät tiedot siirtyvät THL:ään samalla tarkkuustasolla kuin millä ne on toimitettu Valtiokonttorille.

Valtiovarainministeriön asetus kunnan taloustietojen toimittamiseen sovellettavasta tietosisällöstä ja teknisistä kuvauksista koskien tilikautta 2022 (815/2021) antaa säännökset sovellettavasta tietosisällöstä ja teknisistä kuvauksista ja raportointikokonaisuuksista.
Valtiovarainministeriön asetus kunnan taloustietojen toimittamiseen sovellettavasta tietosisällöstä ja teknisistä kuvauksista koskien tilikautta 2022 (815/2021) (Finlex)

Taloustietoja mitataan muutoksena suhteessa toisiin, vastaaviin yksiköihin ja koko maahan (poikkileikkaus vuonna 2022). Näkökulmina ovat alueellinen tarkastelu (hyvinvointialueet, kunnat) tai tuottajakohtainen tarkastelu (kuntayhtymät). Tiedoista tuotetaan käyttötalouden toteumatietoja netto- ja bruttokustannuksina, tarvevakioituna nettokustannuksina (euroa/asukas) ja ilmoitettujen euromäärien mukaan. Tiedot raportoidaan sekä absoluuttisina euromääräisinä tietoina että väestöön suhteutettuina tietoina. Investointimenoista tuotetaan samalla tapaa alueellista ja tuottajakohtaista tietoa kuin käyttötaloudestakin. Raportoitavat euromääräiset tiedot kuvaavat organisaatioiden investointimenoja sote-palveluluokittain ja hyödykelajeittain. Lisäksi joissain raporteissa esitetään Tukipalvelu- ja Yleishallinto-luokan mukaisia tietoja.

Tietojen tarkkuus ja luotettavuus

THL tekee yhteistyötä kaikkien kuntien ja kuntayhtymien taloustietoja tarkistavien ministeriöiden ja sektoriorganisaatioiden kanssa. Kaikki organisaatiot tekevät aineiston laaduntarkastusta.

Palveluluokkakohtaiset tiedot kerätään kulu- ja tuottolajeittain eriteltyinä. Käytetty kulu- ja tuottolajiluokitus vastaa kuntien kirjanpidossa käytettyä luokitusta, joka taas perustuu kirjanpitolakiin. Tältä osin tietojen luotettavuus on hyvä.

Palveluluokitus perustuu Valtiokonttorin talousraportoinnin yleisiin ohjeisiin AURA-palveluluokituksista. Koska kuntien ja kuntayhtymien kirjanpidossaan käyttämät palveluluokitukset ovat usein riippuvaisia organisaatiorakenteista, joutuvat tiedonantajat tilastoa varten yhdistelemään ja jakamaan kirjanpitonsa kustannuspaikkoja ja tulosyksiköitä. Tätä on usein mahdotonta tehdä niin, että lopputulos täydellisesti noudattaisi palveluluokitusohjetta. Tällä voi olla vaikutusta tietojen vertailtavuuteen eri raportoijien kesken.

Tiedot kuntien ja kuntayhtymien investointimenoista kerätään hyödyketyypeittäin samankaltaisella palveluluokituksella kuin tiedot käyttötaloudesta. Hyödyketyyppiluokitus on yhteensopiva kirjanpitolautakunnan kuntajaoston tase- ja rahoituslaskelmasuositusten kanssa. Tältä osin luotettavuus on hyvä. Sen sijaan investointimenojen jakaminen palveluluokkiin on usein vaikeaa varsinkin silloin, kun investointi palvelee useita palveluluokkia.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluluokkakohtaisille käyttötalous- ja investointimenotiedoille on tehty laadun tai kattavuuden tarkistuksia kunta- ja kuntayhtymäkohtaisesti tietojen julkaisuun asti. Aineiston tarkistusprosessin edetessä THL on ollut yhteydessä kuntien ja kuntayhtymien taloustietojen raportointivastaaviin korjauksia, kommentointia ja selvennyksiä varten.

Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tilastointiajanjakso on kalenterivuosi.

Ennakkotiedot kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen julkisen talouden osalta julkaistaan tilaston kotisivulla tilastovuotta seuraavan vuoden kesäkuussa. Lopulliset tiedot julkaistaan kuntien ja kuntayhtymien osalta tilaston kotisivulla tilastovuotta seuraavan vuoden elokuussa. 

Aikaisemmat Kuntien ja kuntayhtymien Tilastokeskukselle raportoimat talous- ja toimintatiedot löytyvät Tilastokeskuksen sivuilta.
Kuntien ja kuntayhtymien raportoimat taloustiedot (Tilastokeskus)

Tilastojen vertailukelpoisuus

Palveluluokkien mukaiset tiedot on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 2022 vuoden 2021 tiedoista.

Raportointiin on tehty paljon tarkennuksia verrattuna aikaisempiin vuosiin. Tilastokeskuksen tehtäväluokittaiset palvelut on jaettu palveluluokkiin ja yksi tehtäväluokka voi nyt vastata yhtä tai useampaa palveluluokkaa. Palveluluokkakohtaisesti toteutettu raportointi on nyt huomattavasti tarkemmalla tasolla kuin aiempien vuosien tehtäväluokittainen raportointi. Valtiokonttorin sivuilla on julkaistu entisen tehtäväluokituksen ja vuodesta 2021 raportoitavan palveluluokituksen välinen mäppäystaulukko, jonka lisäksi eri substanssivirastot ovat yhdessä ja erikseen järjestäneet raportointiin liittyen koulutusta. Tehtäväluokituksen ja palveluluokituksen väliset yhteydet (164 kt .xlsx).

Verrattaessa palveluluokittaisia kulu-, tuotto- ja investointitietoja kuntien/kuntayhtymien kesken on otettava huomioon, että kulujen ja tuottojen palveluluokkajako ei perustu sitoviin määräyksiin vaan Valtiokonttorin talousraportoinnin yleisiin ohjeisiin AURA-palveluluokituksista. Koska palveluluokittaisia tietoja ei useinkaan saada suoraan kirjanpidosta vaan jako joudutaan tekemään kirjanpidon mukaisia tulosalueita ja -yksiköitä yhdistelemällä ja jakamalla, eivät palveluluokittaiset tiedot välttämättä ole täysin vertailukelpoisia kuntien/kuntayhtymien kesken.

Kirjausohjeistusta on muutettu lakanneiden palveluluokkien myötä ja kustannusten kirjaaminen on vaihtunut palveluluokasta toiseen vuoden 2022 alusta verrattuna vuoden 2021 kirjauksiin. Tällä on vaikutusta kustannusten vertailtavuuteen vuosien välillä.

Laaduntarkastuksen yhteydessä palveluluokilla raportoituja kustannuksia on verrattu Hoitoilmoitusrekisteristä (Hilmo) haettuihin suoritteisiin. Suoritteina on käytetty:

  • Painotetut suoritteet 
  • Hoitopäivien lukumäärä
  • Potilaiden lukumäärä
  • Hoitojaksojen lukumäärä
  • Avokäyntien lukumäärä

Painotetuilla suoritteilla tarkoitetaan esim, erikoissairaanhoidon yksittäisten hoitotapahtumien on painottamista ns. DRG-painoilla. Erikoissairaanhoidon suoritteet voidaan ryhmitellä diagnoositiedon pohjalta tiettyihin DRG-ryhmin (Diagnosis Related Groups), joille on laskettu niiden keskimääräisten kustannusten pohjalta DRG-painot. Mitä korkeamman painon tietty hoitotapahtuma omaa, sitä kalliimpi se on ollut suhteessa kaikkien hoitotapahtumien keskimääräiseen kustannukseen. Eli esim. kalliin lääkehoitokäynnin DRG-paino on suurempi kuin poliklinikkakäynnin paino. DRG-painotus ottaa tätä kautta huomioon hoidon vaikeuden/kustannuksen. Kaikille palveluluokille ei ole saatavissa Hilmo-suoritteita ja joidenkin palveluntuottajien suoritetiedot ovat puutteelliset Puuttuvat käyntitiedot palveluntuottajittain

Eri vuosien välisissä vertailuissa on otettava huomioon yleiset vertailtavuuteen vaikuttavat tekijät, kuten kirjanpidossa, valtionosuusjärjestelmässä ja kuntien toiminnan organisoinnissa tapahtuneet muutokset.

Tietojen saatavuus ja selkeys

Tiedot julkaistaan kokonaisuudessaan THL:n verkkosivuilla.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen julkinen talous Lisäksi tiedoista muodostetaan indikaattoritietoja Sotkanettiin Sotkanet/Kuntien talous ja sotekuva -palveluun Sotekuva.fi

Vuoden 2022 tilaston erityiskysymyksiä

THL käyttää KUVA- ja sote-talousindikaattoreissa sekä kuutioissa palveluluokkakohtaisesti ajanjakson 1.5. –16.8.2023 välillä Valtiokonttorin taloustietopalveluun raportoituja KKTPP 2022 -tietoja.

291 Manner-Suomen ja 16 Ahvenanmaan kuntaa sekä 49 Manner-Suomen kuntayhtymää sekä 2 Ahvenanmaan kuntayhtymää ovat raportoineet sote-taloustietonsa ennen lopullisten julkaisua elokuussa 2023. Manner-Suomen kunnista Keuruun ja Simon kunnat sekä mm. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tiedot jäivät puuttumaan julkaistuista tiedoista.

Vuoden 2022 alussa sote-palveluluokissa on tapahtunut muutoksia koskien iäkkäiden, suun terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluluokkia. Vuoden 2022 alusta uutena palveluluokkina iäkkäiden palvelujen osalta on otettu käyttöön Iäkkäiden sosiaalityö ja-ohjaus, iäkkäiden kotihoito, Iäkkäiden muu kotona asumisen tukeminen ja Muiden kuin lapsiperheiden ja iäkkäiden kotihoito. Nämä palvelut on tilikaudella 2021 raportoitu palveluluokilla 2321 Muiden kuin lapsiperheiden kotihoito sekä iäkkäiden kotona asumisen tukeminen sekä 2231 Iäkkäiden keskitetty asiakas- ja palveluohjaus. Näiden luokkien käyttö on lopetettu vuoteen 2021. Suun erityis- ja perustason sekä erittelemätön suun terveydenhuolto -palveluluokat poistuivat ja tilalle tuli 2545 Suun terveydenhuollon palvelut -palveluluokka, joka pitää sisällään suun terveydenhuollon ei-sairaalatasoiset erityis- ja perustason palvelut. Sairaalatasoinen suun terveydenhuolto raportoidaan palveluluokalla 2612 Somaattinen erikoissairaanhoito, joka pitää sisällään myös poistuneet palveluluokat 2602 Somaattinen erikoissairaanhoito ja 2605 Lastentautien yksikössä annettu somaattinen erikoissairaanhoito. Palveluluokista ja niihin tehdyistä muutoksista voi lukea tarkemmin Valtionkonttorin sivulta Liite 5. Kunnan ja kuntayhtymän palveluluokitus (195 kt.xlsx).

Aineiston tarkastus koskien kaikkia palveluluokkia

Ennen aineistokäsittelyn aloitusta Valtiokonttori teki aineistoon tarkastuksia koskien kaikkia palveluluokkia. Ensimmäinen tarkastus koskien kaikkia palveluluokkia on tehty kuntien ja kuntayhtymien raportoimien KKTPP ja KKNR-Q4 aineistojen välillä. Sote-taloustietojen tarkastusten aloittamisen perusedellytys on ollut KKNR-Q4 eli Kuntien ja kuntayhtymien Q4-neljännesvuosiraportoinnin, sisältäen koko vuoden taloustiedot, täsmäyttäminen KKTPP eli palveluluokkakohtaisiin taloustietoihin. Tarkastus tehtiin myös sektoriluokkiin. Palveluluokkakohtaisella ulkoisella sektorilla olevat toimintakulujen täytyy olla yhtä suuret tai suuremmat kuin alasektoreiden toimintakulut. Mikäli KKTPP:n ja KKNR-Q4 välillä oli eroa yli hyväksytyn rajan eikä KKTPP-aineistoa ole korjattu tai mikäli alasektorilla toimintakulut ovat suuremmat kuin ulkoisella sektorilla, ei sote-taloustietoja ole THL:n toimesta lähdetty tarkastamaan.

AURA-käsikirjan luvun 5.5.1 mukaan Palveluluokille kohdennettujen kaikkien ulkoisten toimintatuottojen ja -kulujen tulee täsmätä kunnan tuloslaskelmaan tili- ja sektoritasolla. Palveluluokkien yhteenlaskettu summa joltain tililtä saa poiketa enintään tuhannella eurolla.

Aineiston käsittely koskien sote-taloustietoja

Ensi vaiheessa uudet vuoden 2022 palveluluokittaiset käyttötaloustiedot yhdistettiin kunnittain/kuntayhtymittäin vastaamaan vuoden 2021 tietoja.

Kuntien ja kuntayhtymien raportoimiin palveluluokkakohtaisiin sote-taloustietoihin THL on lisännyt tarkastusta varten tuottajaorganisaatioiden hoitoilmoitusrekisterissä (HILMO) raportoidut palveluluokittaiset suoritteet (hoitojaksot, käynnit ja potilaat). Palvelukohtainen suoritemäärä lasketaan asiakkaan kotikunnan mukaan. Kustannukset asiakkaan saamasta sote-palvelusta raportoidaan sen kunnan toimesta, joka palvelun on järjestänyt. Laaduntarkastuksen yhteydessä kunnan ostopalvelujen osalta ongelmana on ollut se, että kunnalla ei aina ole tarkkaa yksityiskohtaista tietoa kuntayhtymän raportoimista suoritteista eikä kustannuksista eikä niissä tapahtuneista muutoksista edellisvuoteen verrattuna.

Sote-toimintakulut ja -tuotot

Yleisenä haasteena kulujen kohdistamisessa oikeille palveluluokille on se, että kunnat saavat usein kuntayhtymiltä ostetuista palveluista laskun, jossa ei ole tarkempaa erittelyä kustannusten jaotteluista. Kunta on itse arvioinut kulujen jakautumisen tarkemmille palveluluokille ja jakautumisen jopa eri asiakasryhmien kesken (iäkkäiden, vammaisten ja lapsiperheiden palvelut). Osa kunnista ei ole raportoinut tietojaan kaikille palveluluokille eriteltynä kertoen syyksi sen, että palvelun tuottaja on erittelyn omassa raportoinnissaan jo tehnyt. Sekä kuntien, pääasiallisena palvelujärjestäjänä, että kuntayhtymien, pääasiallisena palvelutuottajana tulee molempien raportoida taloustietonsa AURA-ohjeistuksen mukaan palveluluokittain, tileittäin ja sektoreittain toteutuneen kirjanpidon mukaan.

Palveluluokkakohtaiset toimintakulut ja -tuotot

Pääsääntöisesti THL on pyytänyt selvitystä tai aineiston korjausta, mikäli muutos palveluluokalle kirjatussa toimintakulussa vuosien 2022 ja 2021 välillä on yli 10 % ja vastakkaissuuntainen kuin ko. palveluluokalle kirjattujen suoritteiden muutos. Selvitysten pyynnössä on kuitenkin käytetty harkintaa euromäärän pienuuden tai muun tiedon vuoksi. Esim. kaupunki on kattanut sairaanhoitopiirin alijäämää ja se on selvästi nähtävissä molempien käyttötalous-aineistossa ja tilinpäätöstiedoissa.

Lisäksi muutamat kunnat ovat ilmoittaneet, että vuoden 2021 raportoitu toimintakulu on ollut virheellinen ja nyt vuoden 2022 ilmoitettu tieto on oikein. Vuoden 2021 tietoja ei korjata takautuvasti. Tällä on vaikutusta tietojen vertailtavuuteen vuosien välillä.

Kuntayhtymien palveluluokkakohtaisten taloustietojen vertaaminen vuoden 2021 vastaaviin lukuihin on hyvin epävarmaa johtuen vuoden 2021 raportoinnin laadun heikkoudesta. Vuonna 2021 ainoastaan yhden kuntayhtymän KKTPP-tiedot täsmäsivät KKNR-Q4 tietoihin. Vuonna 2022 Valtiokonttori lisäsi tietojen raportointipohjaan tarkistuksen, jossa KKTPP-tiedot täytyy täsmätä 1000 € tarkkuudella KKNR-Q4-tietoihin.

Kuntien sote-käyttötalous palveluluokittain -kuutiossa sisäiset erät on voitu kirjata suoraan tilien yhteensä -tasolle, tilitasolle kirjaamisen sijaan. Tällöin sisäiset erät eivät näy tilitasolla. Sisäinen sektori yhteensä ja ulkoinen sektori yhteensä täsmäävät kuitenkin Sisäinen ja ulkoinen sektori Yhteensä tasolla.

SOTE-kiinteistöjen myynnit

Vuoden 2022 raportoinnissa sote-rakennusten investointimenot- ja tulot on tullut raportoida niillä varsinaisilla sote -palveluluokilla, joiden käytössä ko. rakennukset ovat olleet. Osa kunnista on myynyt sote-rakennuksensa vuoden 2022 tilikauden aikana. Nämä kiinteistöjen myynnistä saatujen kertaerien kohdentaminen sote-palveluluokittaisiin toimintatuottoihin Valtiovaranministeriön ohjeistuksen mukaisesti vaikuttavat tietojen alueelliseen ja ajalliseen vertailtavuuteen. Valtiovarainministeriö tekee sote-kiinteistöjen myynneistä selvityksen vuoden 2023 aikana.

Investointikulujen osalta Valtiokonttorin raportointipohjassa on välilehdellä kaikki palveluluokat yhteensä -tasolla automaattinen tarkastus k-t06 (investointierittelyt palveluluokittain) vs. KKNR:n vastaavaan lukuun.

Negatiiviset investointimenot

Neljä kuntaa Eurajoki, Nakkila, Huittinen, Merikarvia ovat kirjanneet somaattinen erikoissairaanhoito 2162 investointimenoihin (osakkeet ja osuudet, sijoitukset) negatiivisen kuluerän.  Kyse on sairaanhoitopiirin peruspääoman palautuksesta, joka on kirjattu menon vähennykseksi.

Ahvenanmaa

THL on päivittänyt ennakkotiedoilla Ahvenanmaan kuntien (16 kpl) ja sote-kuntayhtymien (2 kpl) käyttötalous- ja investointimenokuutiot vuosilta 2021 ja 2022.

Ahvenanmaan tiedot poikkeavat Manner-Suomen tietojen osalta siten, että palveluluokittain raportoidut Ålands bokslut funktionsvis (ATPT) -tietoja ei ole täsmäytetty Kommunernas och samkommunernas kvartalsrapportering på Åland (AKKNR) – tilinpäätöstietoihin, kuten Manner-Suomen osalta tehdään (KKTPP vs. KKNR-Q4). Ahvenanmaan ATPT-tiedot on tuotu kuutioihin, mutta niiden vuosien 2021 ja 2022 välillä muuttuneista euromääristä ei ole lähetetty kommentointipyyntöä Ahvenanmaan kuntiin.

Julkaistuissa lopullisissa kuntien sote-käyttötalous palveluluokittain 2021–22 -kuutiossa sekä talous-indikaattoreissa Ahvenanmaan tiedot ovat mukana.

Työllistymistä tukevat palvelut

Järjestämisvastuun siirryttyä hyvinvointialueille sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin huomioidaan hyvinvointialueille siirtyneet tehtävät. Tämä poikkeaa aiemmasta tarkastelusta, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin luettiin myös työllistymistä tukevat palvelut, kotoutuminen sekä ympäristöterveydenhuolto.

Erittelemättömien luokkien käytön ongelma

Palveluluokitukseen on luotu varsinaisten palveluluokkien lisäksi erittelemättömiä palveluluokkia. Erittelemättömillä palveluluokilla haluttiin vähentää kuntien ja kuntayhtymien selvitystyötä automatisoidun talousraportoinnin muutoksen yhteydessä koskien ostopalvelulaskutuksen sisältöä ja sen tiliöintiä, joka edellyttäisi merkittäviä muutoksia myös kuntien ja kuntayhtymien laskutusjärjestelmiin. Erittelemättömän palveluluokan tunnistaa siitä, että sen numerointi päättyy nollaan, palvelun nimessä on sana erittelemätön.

Erittelemättömiä palveluluokkia on mahdollista käyttää palvelujen ostajien kirjanpidossa kirjattaessa palvelujen ostoja kunnilta tai kuntayhtymiltä. Palveluiden ostot yksityiseltä raportoidaan aina varsinaisilla palveluluokilla. Käyttökustannus, joka on vuonna 2021 raportoitu varsinaisella palveluluokalla on saatettu vuonna 2022 raportoida erittelemättömällä palveluluokalla ja päinvastoin. Tämä on aiheuttanut sen, että yksittäiset palveluluokat eivät välttämättä ole vertailukelpoisia näiden kahden vuoden välillä. Tämä on ollut yhtenä syynä sille, että aineiston laaduntarkastuksessa on joiltakin osin otettu huomioon muutokset palvelukokonaisuuksittain sen sijaan, että olisi tarkasteltu jokaista palveluluokkaa erikseen. Kaikkia palveluluokkia ei voi kirjata jollekin erittelemättömälle luokalle.

Kulujen kirjaaminen esim. pelkästään palveluluokalle 2900 Erittelemätön sosiaali- ja terveystoiminta ei ole sallittua. Tälle luokalle kirjataan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen asiantuntijapalvelut ja tuki, sosiaalipäivystys, työikäisten sosiaalityö- ja ohjaus, sosiaali- ja potilasasiamiespalvelut ja työelämäosallisuutta tukevat palvelut. Tälle palveluluokalle ei saa kirjata esim. ikääntyneiden, vammaisten, lasten tai suun erittelemättömille palveluluokille kuuluvia kustannuksia. THL on pyytänyt kuntia korjaamaan aineistonsa, jos suurin osa erittelemättömien palveluluokkien kustannuksista on raportoitu palveluluokalla 2900 samalla kun suoritteita on raportoitu muilla palveluluokilla, joilla ei ole kustannuksia tai kustannukset ovat huomattavasti vähentyneet.

Erittelemättömillä palveluluokilla tiliryhmien alatileille raportoivat solut on merkitty taksonomiassa harmaalla pohjalla eli vapaaehtoisiksi raportoitaviksi. Moni kunta/kuntayhtymä on kirjannut näille tileille eriä suoraan yhteensä-tasolle, jolloin ko. toimintakulut ja -tuotot näkyvät tiliryhmän yhteensä tasolla, mutta eivät näy tiliryhmään sisältyvien tilien tasolla. Tiliryhmätason yhteensä euromäärä sisältää tilitasoille kirjatut kulut.

THL on pyytänyt korjaamaan tai kommentoimaan syitä miksi varsinaisille palveluluokille, jotka eivät ole osa erittelemättömiä palveluluokkia, on raportoitu 0 euroa.

Erittelemättömät palveluluokat poistuvat käytöstä 1.1.2023.

Työterveyshuolto

Kunnan työnantajan roolissa omalle henkilökunnalle tuottaman työterveyshuollon ulkoiset kulut on täytynyt raportoida työterveyshuolto-palveluluokalla, mistä ne on tullut jakaa edelleen sisäisinä erinä varsinaisille palveluille. Omalle henkilökunnalle ostopalveluna järjestetyn työterveyshuollon on voitu jakaa suoraan muille varsinaisille palveluluokille tai oman tuotannon tapaan raportoida työterveyshuolto palveluluokalla ja jakaa edelleen varsinaisille palveluille. Tämä on aiheuttanut sen, että työterveyshuolto-palveluluokalla ei raportoida kaikkia kunnan tai kuntayhtymän työterveys-toimintokustannuksia. KKTPP-raportointikokonaisuuden lisäksi työterveyshuollon kokonaiskustannukset raportoidaan KKYTT-raportointikokonaisuudessa. KKYTT-raportin työterveyshuoltoon ilmoitetaan vain itse tuotetun sekä ostopalveluna yksityiseltä hankitun työterveyshuollon kokonaiskulut

THL julkaisee työterveyshuollon KKYTT-raportilla kerätyt tiedot indikaattoreina Sotkanetissä elokuun 2023 aikana.

Henkilöstökulujen kasvu

Toimintakulujen kasvun syynä useilla palveluluokilla on ilmoitettu henkilöstökulujen kasvu. Raportoitujen selvitysten mukaan hoitajapula kasvoi voimakkaasti vuoden 2022 aikana. Ylitöistä maksettiin rahana, ja jatketuista työvuoroista ja suunniteltuina vapaapäivinä tehdystä työvuoroista maksettava hälytysraha nousi merkittävästi. Myös hoitajille maksetut korona- ja hoitajapulasta johtuvat ylityökorvaukset aiheuttivat lisäkustannuksia. Hoitohenkilöstöä koskeva ohje, jonka mukaan työstä on jäätävä kotiin matalalla kynnyksellä vilustumisoireiden vuoksi, lisäsi sairauspoissaoloja ja johti sijaispalkkojen maksuun.

Henkilöstökulut kasvoivat myös hoitajamitoituksen nostamisen myötä. Koska mitoituksen nostaminen on vaikeuttanut henkilöstön saantia, ovat henkilöstökulut nousseet voimakkaammin kuin mitoituksen nostaminen prosentuaalisesti. Tämä johtuu siitä, että päästäkseen mitoitukseen, on jouduttu käyttämään joko kalliimpaa henkilöstövuokrausta tai maksamaan omalle henkilöstölle aiempaa enemmän hälytysrahoja. Myös kansainvälinen rekrytointi ja palkkaharmonisaatio ovat kasvattaneet henkilöstökuluja.

Etumerkit

AURA-käsikirjan luku 6. Taulukkomallien lukuohje mukaan oletusarvoisesti kaikki luvut XBRL-ilmoituksissa annetaan puhtaina lukuina ilman etumerkkejä. Elementin nimellä/määrityksellä ilmaistaan olettama kyseisen erän etumerkille (tuotot plussaa ja kulut miinusta). Ainoastaan silloin, jos kulu- tai tuottoerään on tehty oikaisuja, jotka vaihtavat erän arvon etumerkkiä, sisällytetään miinusmerkki mukaan lukuun. THL on pyytänyt kuntia korjaamaan etumerkit, mikäli raportoitu euromäärä ei ole oikaisu. Saatujen kommenttien mukaan oikaisut kunnilla ovat olleet esim. arviolaskutusten tasausta.

Koronan vaikutukset

Vuonna 2021 ja 2022 sosiaali- ja terveydenhuollon covid-19-kustannuksiin liittyvät korvaukset kunnille, kuntayhtymille ja Ahvenanmaan maakunnalle toteutettiin valtionavustuksilla. Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi valtionavustuksia testauksesta, rokottamisesta ja hoidosta aiheutuneisiin lisäkustannuksiin sekä muihin välittömiin kustannuksiin.

Vuosina 2021 ja 2022 pandemiaan liittyvät testaus ja jäljitys, avustukset ja kustannusten korvaukset sekä ennaltaehkäisevät toimenpiteet ja varautumiseen liittyvät kustannukset ohjeistettiin raportoimaan meno tulon kohdalla palveluluokalla 2901 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen asiantuntijapalvelut ja tuki Liite-10.-Covid-19-pandemiakulujen-ja-avustusten-kohdentaminen.pdf. Vuonna 2022 palveluluokan 2901 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen asiantuntijapalvelut ja tuki käyttökustannukset ja toimintatuotot ovat pienentyneet huomattavasti vuoden 2021 kirjauksista.

Toiminnallisesti koronapandemia vaikutti edelleen merkittävästi. Henkilökuntaa joutui olemaan paljon pois todetun tai epäillyn koronainfektion vuoksi. Todetun koronainfektion vuoksi karanteeni/poissaolo kesti vähintään viisi vuorokautta. Hoitohenkilöstöä koskeva ohje, jonka mukaan työstä on jäätävä kotiin matalalla kynnyksellä vilustumisoireiden vuoksi, lisäsi myös sairauspoissaoloja ja johti sijaispalkkoihin. Tämän vuoksi sijais- ja ylitöitä jouduttiin teettämään poikkeuksellisen paljon. Erityisesti päivystys ruuhkautui pahoin loppuvuodesta 2022. Ruuhkautumisen syynä ei ollut niinkään potilaiden määrä, vaan potilaiden jatkohoitopaikkojen niukkuus.

Koronan vuoksi on jouduttu ostamaan vuodeosastohoitoa muista kunnista mikä näkyy palvelujen ostojen nousuna. Myös hoitajille maksetut koronakorvaukset aiheuttivat lisäkustannuksia. Myös koronaan liittyvä lisätarve tarvikkeiden ja palveluiden ostoissa (hoitotarvike, siivouspalveluostot jne.) ja ajoittain myös lisähenkilöstötarpeena asiakkaiden koronatilanteen vuoksi.

Osa kunnista on kirjannut vuonna 2021 koronaan liittyvät kustannukset toimintakuluihin ja siihen liittyvät avustukset toimintatuottoihin. Osa on kuitenkin vähentänyt kustannuksista tuotot/avustukset, jolloin vuoden 2022 kustannusten vertailukelpoisuus ko. palveluluokan vuoden 2022 kustannuksiin on huono.

Tiedon vertailtavuuteen vuosien välillä vaikuttaa korona-avustuksien käsittely kunnan kirjanpidossa. Riippuen siitä onko korona-avustus saatu suoraan valtiolta, jolloin avustus on eriteltävä tulo-menon kohdalle -periaatteella sille varsinaiselle palveluluokalle, jolle koronan hoidosta aiheutuvat kulut on kirjattu tai onko avustuksen saanut palvelun tuottaja, joka on lähettänyt hyvityslaskun kunnalle palveluluokan menoja pienentäen.

Koronaan liittyvää hoitoa voidaan antaa taudin vakavuuden mukaan perustason vastaanottopalveluna tai erikoissairaanhoidossa tehohoitona. Tällöin luokka valitaan hoidon vaativuuden eli hoitoa tuottavan organisaation mukaan (perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito). Rokottaminen on samalla ennaltaehkäisevää toimintaa, mutta myös aktiivinen hoitotoimenpide, joten siitä aiheutuneet kulut kirjataan rokotteita antaneiden yksiköiden mukaan palveluluokille.

Toimintokohtainen sosiaali- ja terveysministeriön avustus rokottamisesta ja hoidosta raportoidaan sillä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluluokalla, jolla vastaava menokin on syntynyt.

Päivitetty: