Sosiaali- ja terveyspalvelujen julkinen talous

Laatuseloste

Tilastotietojen relevanssi

Sosiaali- ja terveyspalvelujen julkinen talous -tilasto sisältää tietoja hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan (sote) käyttötaloudesta ja investointimenoista palveluluokittain
Hyvinvointialueen ja hyvinvointiyhtymän palveluluokitus 2023 (Liite 2, valtiokonttori.fi).

Julkisen talouden muodostavat julkisyhteisöt, joihin kuuluvat mm. valtio, hyvinvointialueet, hyvinvointiyhtymät, kunnat ja kuntayhtymät, Ahvenanmaan maakunta sekä lakisääteiset työeläkeyhtiöt ja -laitokset ja muut sosiaaliturvarahastot. 

Hyvinvointialuelain (29.6.2021/611) 120§ mukaan hyvinvointialueen on toimitettava tilinpäätös-, osavuosikatsaus- ja kustannustiedot sekä muualla laissa tai lain nojalla säännöllisesti toimitettavaksi edellytetyt taloustiedot valtiokonttorille yhteentoimivuuden edellyttämässä muodossa. Hyvinvointialue vastaa toimittamiensa tietojen oikeellisuudesta. Valtioneuvoston asetuksilla (729/2021 ja 462/2022) on annettu tarkempia säännöksiä tuotettavista tiedoista sekä tietojen tuottamisen ja toimittamisen menettelytavoista ja ajankohdista. 

Hyvinvointialueiden tilikauden aikana valtiokonttorille toimittamia taloustietoja käytetään muun muassa valtion talousarvion valmistelussa. Ilmoitettuja palveluluokkakohtaisia kustannustietoja käytetään valtion rahoituksen jälkikäteistarkistuksen määräytymisen perusteena. Lisäksi taloustietoja hyödynnetään hyvinvointialueen toiminnan ja talouden seurannassa sekä valtion ohjauksessa kuten lainanottovaltuuksien valmistelussa. 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) käyttää tietoja julkaisemissaan alueellisissa ja kansallisessa arviointiraporteissa, kansallisessa yksikkökustannuslaskennassa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon taloustietojen tilastoinnissa. Lisäksi tietoja hyödynnetään laajasti tutkimustyössä.
Keskeisiä ohjeita ja luokituksia tietojen kannalta ovat kirjanpitolautakunnan hyvinvointialue- ja kuntajaoston hyvinvointialueille ja -yhtymille antamat yleisohjeet ja lausunnot, valtiokonttorin julkaisema automatisoidun talousraportoinnin käsikirjan (AURA) -palveluluokitus ohjeet sekä Tilastokeskuksen sektoriluokitus.

Kuntien ja kuntayhtymien automatisoidun talousraportoinnin käsikirja (AURA) sisältää yleisiä ohjeita taulukkomallien käyttöön ja automatisoidun raportoinnin sisällön tuottamiseen sekä raportointia selventäviä täsmennyksiä jokaiseen raportointikokonaisuuteen. Pääsääntöisesti kaikkien raportointikokonaisuuksien ohjeet siihen, miten tapahtumat pitää viranomaisraportoinnin kannalta kirjata ja raportoida, löytyvät tästä käsikirjasta tai kirjanpitolautakunnan ja sen hyvinvointialueiden ja hyvinvointiyhtymien yleisohjeista tai lausunnoista.

Käsikirjaa ylläpitää valtiovarainministeriö yhdessä kuntien ja hyvinvointialueiden tietojen tietomääritysten ylläpidon yhteistyöryhmän kanssa. Työryhmän tehtävänä on vastata vuoden 2020 alusta lukien kuntatalouden ja hyvinvointialueiden ohjeiden ylläpidosta. Asetuksella annettavia tietosisältömäärityksiä ylläpidetään suomi.fi-sanasto- ja koodistopalveluissa.

THL tarjoaa tukea ja neuvoo tiedontoimittajia palveluluokkien käytössä ja tietosisältöjen tuottamisessa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluluokkiin. Palveluluokkiin liittyvät kysymykset ohjataan THL:lle valtiokonttorin ylläpitämän vastauspalvelun kautta.

THL:n lakisääteinen tehtävä on mm. tutkia ja seurata väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä tutkia, seurata, arvioida ja kehittää sekä ohjata sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa. Tietojen toisiokäyttö perustuu lainsäädäntöön.

•    Laki terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (668/2008 2§ ja 5§) (Finlex)
•    Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä (552/2019) (Finlex)
 

Menetelmäkuvaus

Tilaston aineisto koostuu kaikkien Manner-Suomen ja Ahvenanmaan kuntien ja kuntayhtymien Tilastokeskukselle vuosien 2017–2020 aikana tehtäväluokittain raportoimista tiedoista, valtiokonttorille vuodesta 2021 eteenpäin raportoimista tiedoista sekä vuodesta 2023 eteenpäin hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtiokonttorille raportoimista tiedoista, niiden 

•    tilinpäätöksistä KKNR-Q4 Kuntien ja kuntayhtymien neljännesvuosiraportointi ja AKKNR-Q4 Kommunernas och samkommunernas kvartalsrapportering på Åland) ja HHKNR-Q4 hyvinvointialueiden ja hyvinvointiyhtymien neljännesvuosiraportointi
•    käyttötaloudesta ja investointimenoista KKTPP Kunnan ja kuntayhtymien tilinpäätöstiedot palveluluokkakohtaisesti sekä HHTPP Hyvinvointialueen ja hyvinvointiyhtymän tilinpäätöstiedot palveluluokkakohtaisesti (käyttötalous, investoinnit) ja ATPT Ålands bokslut funktionsvis) sote-palveluluokittain sekä
•    tilinpäätöstietoja täydentävistä erillistiedoista (Kuntien ja kuntayhtymien kalenterivuotta koskevat tilinpäätöstietoja täydentävät muut taloustiedot KKYTT sekä Hyvinvointialueen ja hyvinvointiyhtymän kalenterivuotta koskevat tilinpäätöstietoja täydentävät muut taloustiedot HHYTT)

Väestösuhteutus on tehty THL:ssä käyttäen Tilastokeskuksen Väestötilaston tietoja kunkin vuoden 31.12. tilanteesta.

Taloustietojen tiedonkeruu toteutetaan valtiokonttorin toimesta hyvinvointialueilta automatisoidulla XBRL-talousraportoinnilla. THL saa taloustiedot tietokantaansa valtiokonttorilta salatun ja avoimen rajapinnan kautta. Valtiokonttorin keräämät tiedot siirtyvät THL:ään samalla tarkkuustasolla kuin millä ne on toimitettu valtiokonttorille.

Valtiovarainministeriön asetus kunnan taloustietojen toimittamiseen sovellettavasta tietosisällöstä ja teknisistä kuvauksista koskien tilikautta 2023 (487/2022) antaa säännökset sovellettavasta tietosisällöstä ja teknisistä kuvauksista ja raportointikokonaisuuksista.

Valtiovarainministeriön asetus hyvinvointialueen taloustietojen toimittamiseen sovellettavasta tietosisällöstä ja teknisistä kuvauksista koskien tilikautta 2023 (487/2022) (Finlex)

Taloustietoja mitataan muutoksena suhteessa toisiin, vastaaviin yksiköihin ja koko maahan (poikkileikkaus vuonna 2023). Näkökulmina ovat alueellinen tarkastelu (hyvinvointialueet, kunnat) tai tuottajakohtainen tarkastelu (kuntayhtymät). Tiedoista tuotetaan käyttötalouden toteumatietoja netto- ja bruttokäyttökustannuksina, tarvevakioituna nettokäyttökustannuksina (euroa/asukas) ja ilmoitettujen euromäärien mukaan. Tiedot raportoidaan sekä absoluuttisina euromääräisinä tietoina että väestöön suhteutettuina tietoina. Investointimenoista tuotetaan samalla tapaa alueellista ja tuottajakohtaista tietoa kuin käyttötaloudestakin. Raportoitavat euromääräiset tiedot kuvaavat organisaatioiden investointimenoja sote-palveluluokittain ja hyödykelajeittain. Lisäksi joissain raporteissa esitetään Tukipalvelu- ja Yleishallinto-luokan mukaisia tietoja.

Tietojen tarkkuus ja luotettavuus

THL tekee yhteistyötä kaikkien hyvinvointialueiden, kuntien ja kuntayhtymien taloustietoja tarkistavien ministeriöiden ja sektoriorganisaatioiden kanssa. Kaikki organisaatiot tekevät aineiston laaduntarkastusta. 

Palveluluokkakohtaiset tiedot kerätään kulu- ja tuottolajeittain eriteltyinä. Käytetty kulu- ja tuottolajiluokitus vastaa hyvinvointialueiden ja kuntien kirjanpidossa käytettyä tililuetteloa, joka taas perustuu kirjanpitolakiin. Tältä osin tietojen luotettavuus on hyvä.

Palveluluokitus perustuu valtiokonttorin talousraportoinnin yleisiin ohjeisiin AURA-palveluluokituksista. Koska kirjanpidossa käytettävät palveluluokitukset ovat usein riippuvaisia organisaatiorakenteista, joutuvat tiedonantajat tilastoa varten yhdistelemään ja jakamaan kirjanpitonsa kustannuspaikkoja ja vastuuyksiköitä. Tätä on usein mahdotonta tehdä niin, että lopputulos täydellisesti noudattaisi palveluluokitusohjetta. Tällä voi olla vaikutusta tietojen vertailtavuuteen eri raportoijien kesken. Tästä johtuen myöskään palveluluokittaiset tiedot eivät välttämättä ole täysin vertailukelpoisia hyvinvointialueiden/kuntien/kuntayhtymien kesken.

Tiedot investointimenoista kerätään hyödyketyypeittäin samankaltaisella palveluluokituksella kuin tiedot käyttötaloudesta. Hyödyketyyppiluokitus on yhteensopiva kirjanpitolautakunnan hyvinvointi- ja kuntajaoston tase- ja rahoituslaskelmasuositusten kanssa. Tältä osin luotettavuus on hyvä. Sen sijaan investointimenojen jakaminen palveluluokkiin on usein vaikeaa varsinkin silloin, kun investointi palvelee useita palveluluokkia.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluluokkakohtaisille käyttötalous- ja investointimenotiedoille tehdään laadun tai kattavuuden tarkistuksia lopullisten tietojen julkaisuun asti. Aineiston tarkistusprosessin edetessä THL on ollut yhteydessä taloustietojen raportointivastaaviin korjauksia, kommentointia ja selvennyksiä varten.

Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tilastointiajanjakso on kalenterivuosi.

Ennakkotiedot hyvinvointialueiden sekä kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen julkisen talouden osalta julkaistaan tilaston kotisivulla tilastovuotta seuraavan vuoden kesäkuussa. Lopulliset tiedot julkaistaan tilaston kotisivulla tilastovuotta seuraavan vuoden elokuussa.

Aikaisemmat Kuntien ja kuntayhtymien Tilastokeskukselle raportoimat talous- ja toimintatiedot löytyvät Tilastokeskuksen sivuilta.

Kuntien ja kuntayhtymien raportoimat taloustiedot (Tilastokeskus)

Tilastojen vertailukelpoisuus

Palveluluokkien mukaiset tiedot julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 2022 vuoden 2021 tiedoista. Tilastovuosien 2021 ja 2022 hyvinvointialuekohtaiset tiedot on laskettu maantieteellisesti kunkin hyvinvointialueen kuntien raportoimista tiedoista. Vuonna 2023 hyvinvointialueet  raportoivat tiedot on ensimmäistä kertaa oikeudellisena yksikkönä itse.

Tilastoraportissa esitetyt eri vuosien euromäärät on muutettu yhteismitallisiksi vuoden 2023 euroiksi kertomalla eri vuosien euromäärät tilastokeskuksen ko. vuoden julkisten menojen hintaindeksillä Julkisten menojen hintaindeksi (2015=100), kuntatalous tehtäväalueittain, vuositieto, 2015-2023.

Raportointiin on tehty paljon tarkennuksia verrattuna aikaisempiin vuosiin. Tilastokeskuksen tehtäväluokittaiset palvelut on jaettu palveluluokkiin ja yksi tehtäväluokka voi nyt vastata yhtä tai useampaa palveluluokkaa. Palveluluokkakohtaisesti toteutettu raportointi on nyt huomattavasti tarkemmalla tasolla kuin aiempien vuosien tehtäväluokittainen raportointi. Valtiokonttorin sivuilla on julkaistu entisen tehtäväluokituksen ja vuodesta 2021 raportoidun palveluluokituksen välinen mäppäystaulukko, jonka lisäksi eri substanssivirastot ovat yhdessä ja erikseen järjestäneet raportointiin liittyen koulutusta.

Tehtäväluokituksen ja palveluluokituksen väliset yhteydet (164 kt .xlsx)

Kirjausohjeistusta on muutettu lakanneiden palveluluokkien myötä ja kustannusten kirjaaminen on vaihtunut palveluluokasta toiseen vuoden 2023 alusta verrattuna vuoden 2022 kirjauksiin. Tällä on vaikutusta kustannusten vertailtavuuteen vuosien välillä.

Laaduntarkastuksen yhteydessä palveluluokilla raportoituja kustannuksia on verrattu Hoitoilmoitusrekisteristä (Hilmo) haettuihin suoritteisiin. Suoritteina on käytetty:

  • Painotetut suoritteet
  • Hoitopäivien lukumäärä
  • Potilaiden lukumäärä
  • Hoitojaksojen lukumäärä
  • Avokäyntien lukumäärä

Painotetuilla suoritteilla tarkoitetaan esim, erikoissairaanhoidon yksittäisten hoitotapahtumien on painottamista ns. DRG-painoilla (Diagnosis Related Groups). Erikoissairaanhoidon suoritteet voidaan ryhmitellä diagnoositiedon pohjalta tiettyihin DRG-ryhmiin, joille on laskettu niiden keskimääräisten kustannusten pohjalta DRG-painot. Mitä korkeamman painon tietty hoitotapahtuma omaa, sitä kalliimpi se on ollut suhteessa kaikkien hoitotapahtumien keskimääräiseen kustannukseen. Eli esim. kalliin lääkehoitokäynnin DRG-paino on suurempi kuin poliklinikkakäynnin paino. DRG-painotus ottaa tätä kautta huomioon hoidon vaikeuden/kustannuksen. Kaikille palveluluokille ei ole saatavissa Hilmo-suoritteita ja joidenkin palveluntuottajien suoritetiedot ovat puutteelliset

https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/ohjeet-tietojen-toimittamiseen/perusterveydenhuollon-avohoidon-hoitoilmoitus-avohilmo/raportit/avohilmorekisterin-havaitut-tietopuutteet

Eri vuosien välisissä vertailuissa on otettava huomioon yleiset vertailtavuuteen vaikuttavat tekijät, kuten kirjanpidossa, valtionosuusjärjestelmässä ja kuntien toiminnan organisoinnissa tapahtuneet muutokset.

Tietojen saatavuus ja selkeys

Tiedot julkaistaan kokonaisuudessaan THL:n verkkosivuilla
Sosiaali- ja terveyspalvelujen julkinen talous. Lisäksi tiedoista muodostetaan indikaattoritietoja Sotkanetissä Hyvinvointialueiden yleinen talous 
Sosiaali- ja terveydenhuollon nettokäyttökustannukset, Sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannukset ja Sosiaali- ja terveydenhuollon käyttötuotot sekä KUVA-mittaristossa Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikuttavuusmittaristo (julkaistu maaliskuussa 2019).
 

Vuoden 2023 tilaston erityiskysymyksiä

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyi kunnilta 21 hyvinvointialueelle 1.1.2023. Hyvinvointialueiden lisäksi järjestämisvastuu säilyi Helsingin kaupungilla ja erikoissairaanhoidon osalta HUS-yhtymällä. Valtakunnallisista sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteista säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) 22 §:ssä.

20 hyvinvointialuetta raportoivat palveluluokkakohtaiset sote-taloustietonsa 13.6. mennessä ennen ennakollisten taloustietojen julkaisua 17.6. Ainoastaan Vantaan-Keravan hyvinvointialue ei näitä tietoja ollut vielä raportoinut. 

Tilastokuutiot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen julkinen talous 2023 tilastokuutiot on muutettu vastaamaan aloittaneiden hyvinvointialueiden raportointia. Kuntayhtymien osalta tilastokuutioiden aikasarjat päättyvät vuoteen 2022. Myös kuntien sote-investointimenot 2017–2022 sekä kuntien sote-käyttötalous palveluluokittain 2021–22-kuutioiden aikasarjat päättyvät vuoteen 2022. Kuntien avainkuutio jatkaa entisellään hyvinvointialuetasolla, nimi muuttuu: ’Sote-avaintunnusluvut 2017–2023’. Kuntien sote-käyttötalous palveluluokittain’ -kuutio jatkaa sisältäen hyvinvointialueet ja kunnat. Kuutioissa hyvinvointialuetasoiset tiedot vuoden 2022 loppuun saakka sisältävät euromäärät niistä kunnista, joiden sote-palvelut ovat siirtyneet ko. hyvinvointialueelle.

Kuntayhtymät

Sairaanhoitopiirien kuntayhtymät sekä erityishuoltopiirit on siirretty varoineen ja velkoineen sekä sitoumuksineen hyvinvointialueille 1.1.2023. Kuntayhtymän varat, velat ja sitoumukset liitetään siihen hyvinvointialueeseen, jonka alueeseen kuntayhtymän jäsenkunnat kuuluvat. Hyvinvointialueet voivat sopia myös toisin.
VoimaanpanoL 20 § 1 mom

Ahvenanmaa ei ole mukana ennakkotiedoissa mukana tilastoraportin luvuissa.

Aineiston tarkastus koskien kaikkia palveluluokkia

Ennen aineistokäsittelyn aloitusta valtiokonttori teki aineistoon tarkastuksia koskien kaikkia palveluluokkia. Ensimmäinen tarkastus koskien kaikkia palveluluokkia on tehty hyvinvointialueiden ja -yhtymien raportoimien HHTPP ja HHKNR-Q4 aineistojen välillä. 
HVA-AURA-käsikirjan luvun 4.1 mukaan palveluluokille kohdennettujen kaikkien ulkoisten toimintatuottojen ja -kulujen tulee täsmätä kunnan tuloslaskelmaan tili- ja sektoritasolla. Palveluluokkien yhteenlaskettu summa joltain tililtä saa poiketa enintään tuhannella eurolla.
Tarkastus tehtiin myös sektoriluokkiin. Palveluluokkakohtaisella ulkoisella sektorilla x01 olevien tilien kustannukset täytyy olla yhtä suuret tai suuremmat kuin alasektoreilta yhteenlasketut kustannukset (+/- 1000 euroa). Ennakollisissa tiedoissa Helsingillä, Itä-Uudenmaan, Kainuun, Kymenlaakson ja Pohjanmaan hyvinvointialueilla alasektoreiden kustannukset ovat suuremmat kuin ulkoisen sektorin kulut ja alueet joutuvat korjaamaan tietojansa.

Hallinto- ja tukipalveluiden palveluluokkien netto tulee olla nolla. Hyvinvointialueilla seuraavien palveluluokkien yhteenlasketun neton tulee olla 0 euroa: Tilojen vuokraus ja maaomaisuuden hallinta, Tukipalvelu, Yleishallintopalvelut ja vaalit. Tämä siitä syystä, että hyvinvointialueiden rahoituksen tietopohjaan otetaan euroja vain sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen palveluluokilta. Tukipalvelu-palveluluokka on tilastoinnin apuluokka, joka sisältää vain välituotteita ja -suoritteita, joiden kustannukset kohdennetaan varsinaisille palveluluokille. Vain ulkoisen myynnin kate voi jäädä tukipalveluluokalle.  Ennakkotietojen julkaisuhetkellä yhdeksällä hyvinvointialueella (Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Kainuu, Kanta-Häme, Lappi, Länsi-Uusimaa, Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Savo ja Satakunta) hallinto- ja tukipalveluiden palveluluokkien nettokustannukset eivät ole nollilla.

Vuoden 2023 HHTPP-taulukkomallin h-t08 (x2930) -tauluun on jäänyt merkitsemättä raportoinnin pakollisuudesta kertovat keltaisella värillä merkityt solut. Palveluluokka 2930 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen asiantuntijapalvelut on hyvinvointialueiden ja - yhtymien varsinainen palveluluokka vuoden 2023 palveluluokituksessa, ja se on tullut raportoida HHTPP:ssa kuten muutkin varsinaiset palveluluokat.

Aineiston käsittely koskien sote-taloustietoja

Ensi vaiheessa uudet vuoden 2023 palveluluokittaiset käyttötaloustiedot yhdistettiin hyvinvointialueittain vastaamaan kuntien vuonna 2022 raportoimia tietoja. Tietojen verrattiin toisiinsa nettokäyttökustannustasolla. Toiseksi palveluluokkakohtaiset taloustiedot yhdistettiin jo 2022 valmiina olleiden sote-kuntayhtymien vuonna 2022 raportoimien tietojen kanssa. Näitä tietoja verrattiin bruttokäyttökustannustasolla toisiinsa.

Palveluluokkakohtaisiin sote-taloustietoihin THL on lisännyt tarkastusta varten tuottajaorganisaatioiden hoitoilmoitusrekisterissä (HILMO) raportoidut palveluluokittaiset suoritteet (hoitojaksot, käynnit ja potilaat). Palvelukohtainen suoritemäärä lasketaan asiakkaan kotikunnan mukaan. Kustannukset asiakkaan saamasta sote-palvelusta raportoidaan sen alueen toimesta, joka palvelun on järjestänyt.

Palveluluokkakohtaiset toimintakulut ja -tuotot

Vuodesta 2023 alkaen AURA-palveluluokituksessa ei ole käytössä enää erittelemättömiä palveluluokkia. Erittelemättömiä palveluluokkia on ollut mahdollista käyttää palvelujen ostajien raportoinnissa kirjattaessa palvelujen ostoja kunnilta tai kuntayhtymiltä. Taloustiedot, joka on vuonna 2022 raportoitu erittelemättömällä palveluluokalla on vuonna 2023 täytynyt raportoida varsinaisella palveluluokalla. Tämä on aiheuttanut sen, että yksittäiset palveluluokat eivät välttämättä ole vertailukelpoisia näiden kahden vuoden välillä. Tämä on ollut yhtenä syynä sille, että aineiston laaduntarkastuksessa on joiltakin osin otettu huomioon muutokset palvelukokonaisuuksittain sen sijaan, että olisi tarkasteltu jokaista palveluluokkaa erikseen.
Palveluluokista ja niihin tehdyistä muutoksista voi lukea tarkemmin Valtionkonttorin sivulta  Tehtäväluokituksen ja palveluluokituksen väliset yhteydet (päivitetty 21.11.2023).
Pääsääntöisesti THL on pyytänyt selvitystä tai aineiston korjausta, mikäli muutos palveluluokalle kirjatussa netto- tai bruttokäyttökustannuksessa vuosien 2023 ja 2022 välillä on yli 10 %, euromäärältään kohtuullisen suuri ja vastakkaissuuntainen kuin ko. palveluluokalle kirjattujen suoritteiden muutos.

Muutamat hyvinvointialueet ovat ilmoittaneet, ettei heillä ole tiedossa vuoden 2022 raportoitua toimintakulua ja nyt vuoden 2022 ilmoitettu tieto on oikein. Vuoden 2022 tietoja ei korjata takautuvasti. Tällä on vaikutusta tietojen vertailtavuuteen vuosien välillä. 

Yhteensä-taso vs tilitaso

Raportoinnissa kirjaukset on voitu tehdä suoraan tilien yhteensä -tasolle, tilitasolle kirjaamisen sijaan. Tällöin tilien yhteenlasketut eurot eivät täsmää tilien yhteensä tasoon. Samoin sektoritasolla on voitu kirjata suoraan ulkoiselle x01-sekrotille alasektorille kirjaamisen sijaan. Tällöin tilien ulkoinen sektori on suurempi sisäiset sektorit yhteensä. Tämä on sallittua ja on yksi valtiokonttorin tekemän laaduntarkastuksen kohde; tilitasolla sisäiset sektorit eivät saa olla suuremmat kuin ulkoinen sektori. 

Henkilöstökulujen kasvu

Toimintakulujen kasvun syynä useilla palveluluokilla on ilmoitettu henkilöstökulujen kasvu. Raportoitujen selvitysten mukaan hoitajapula kasvoi edelleen voimakkaasti vuoden 2022 aikana. Ylitöistä maksettiin rahana, ja jatketuista työvuoroista ja suunniteltuina vapaapäivinä tehdystä työvuoroista maksettava hälytysraha nousi merkittävästi. 

Henkilöstökulut kasvoivat myös hoitajamitoituksen nostamisen myötä. Koska mitoituksen nostaminen on vaikeuttanut henkilöstön saantia, ovat henkilöstökulut nousseet voimakkaammin kuin mitoituksen nostaminen prosentuaalisesti. Tämä johtuu siitä, että päästäkseen mitoitukseen, on jouduttu käyttämään joko kalliimpaa henkilöstövuokrausta tai maksamaan omalle henkilöstölle aiempaa enemmän hälytysrahoja. Myös kansainvälinen rekrytointi ja palkkaharmonisaatio ovat kasvattaneet henkilöstökuluja.

Päivitetty: